1-vuotiaan nukutus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt

Vieras
En varmasti ole ainoa, joka painiskelee tämän asian kanssa... Joten auttakaa te, ketkä olette saaneet "homman toimimaan".
Meidän vuoden vanhaa nukutetaan tuntitolkulla iltaisin (istutaan pinnasängyn vieressä ja silitellään, annetaan tuttia suuhun ja laitetaan makuulleen, kun nousee seisomaan). Väsynyt kyllä on, haukottelee, muttei vaan rauhoitu.. Mitään huudatusunikoulua ei haluttaisi pitää, mutta onko muuta keinoa??
Kerätään tähän vinkkejä toisillemme!
 
Minulla 4 lasta, nuorin 1v. Hänet on unikoululla opetettu nukkumaan 9kk iässä.Nyt viedään sänkyyn..hän protestoi ja itkeskelee.. n 10min(ei se haittaa kun se on väsymysitkua)
Unikoululla se kyllä onnistuu, onhan se vähän ilkeää kun lapsi itkee, mutta jo muutaman kerran jälkeen näet tulosta. Viet lapsen nukkumaan ja käyt ensin 5min välein kurkkaamassa..mutta älä nosta lasta syliin, pidennät kurkkaamisväliä jne
Meidän poika selittää kun aamuisin herää " äittä paapaa..päästä"

lykkyä tykö
 
meillä on kans 1vee poika ja nukkunut jo pitkään hyvin omassa huoneessa ja omassa sängyssä.. iltaisin rauhoittuu hyvin kun juo maitoa sylissä ja kun pullo on tyhjä laitan hänet omaan sänkyyn ja uni tulee joskus heti ja joskus hääräilee jopa puolituntia siellä mutta harvoin itkee... on mielestäni tärkeää että lapsen kanssa tehdään joka ilta samoja asioita samaan aikaan ja kannattaa yrittää löytää joku sopiva keino rauhoittumiseen.. itse ajattelin jossakin vaiheessa vaihtaa maitopullon iltasatuun...huoneen pimeyttä kannattaa myös miettiä.. meillä poika nukahtaa hyvin vaan jos on aivan säkkipimeää! meillä iltapuuhat alkaa viim. tuntia ennen sänkyyn menoa.. puuro, kylpy, hammaspesu... ja kaikki samassa järjestyksessä ja samoissa paikoissa.. unikoulu on meille siis ihan vieras asia koska pioka on aina tärkkojen rytmien ja rutiinien avulla nukkunut hyvin.. tietysti on poikkeusiltoja ja öitäkin mutta ne kuuluu asiaan ja ikäkausiin!! mutta pääsääntöisesti näin.. onnea yrityksille!!! :)
 
Meillä tyttö vasta 10 kk, joten tulevaisuudesta en tietenkään voi mitään sanoo. Ehkä meilläkin taistelut on vasta edessäpäin?

Nyt kun vierotin iltatissistä, annoin maidon pullosta. Sekin jäi kuin itsestään pois. Huudatusta ei tarvittu. En tiedä, onko meillä helppo tapaus vai johtuuko hyvistä unenlahjoista (ja terveydestä tietenkin), että uniongelmia ei ole juuri ollut... siis sen jälkeen kun siirryttiin perhepedistä ja yöimetyksestä pois.

Meillä on aina samat kuviot (tietysti kellonajat muuttuu vauvan oman rytmin mukaan). Ensin iltapala, sitten iltapesut ja lopuksi (nyt jo omassa huoneessa) iltasadut ja halit. Tänäänkin selattiin äkkiä pari kirjaa läpi, laitoin sänkyyn ja käänsi kylkee jo valmiiks, eli nukahti heti. No, kieltämättä tänään oli hyvä ilta ;)

Päiväunillekin nykyään jätän omaan sänkyyn, käyn vain jos itkee kovasti ja tiedän, että ei rauhotu muuten. Joskus nostan syliin, joskus vaan tassuttelen. Mutta sinne nukahtaa kiltisti. Vaunuihin sama juttu. Siinä seisoskelen vielä vieressä, mutta ehkä kohta voin sinnekin jättää yksinään nukahtaan.

Oho, tulipas vähän asian vierestä, mutta meillä toimii tarkat tavat. Eli samat jutut tapahtuu aina tietyllä kaavalla/ samoihin aikoihin päivästä. Ja ehkä se, että mitään muutosta en oo toteuttanu kerralla, vaan hiljalleen vaihe vaiheelta.

Jos jollakin on ollut asiat yhtä hyvin, mutta on jossain vaiheessa tullut sitten vaikeemmaks, niin voisko joku ystävällisesti jakaa sen tiedon mullekin, etten suotta tuudittaudu siihen luuloon, että tää olis aina näin helppoo :wave:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.09.2006 klo 19:28 tollompi kirjoitti:
Meillä tyttö vasta 10 kk, joten tulevaisuudesta en tietenkään voi mitään sanoo. Ehkä meilläkin taistelut on vasta edessäpäin?

Nyt kun vierotin iltatissistä, annoin maidon pullosta. Sekin jäi kuin itsestään pois. Huudatusta ei tarvittu. En tiedä, onko meillä helppo tapaus vai johtuuko hyvistä unenlahjoista (ja terveydestä tietenkin), että uniongelmia ei ole juuri ollut... siis sen jälkeen kun siirryttiin perhepedistä ja yöimetyksestä pois.

Meillä on aina samat kuviot (tietysti kellonajat muuttuu vauvan oman rytmin mukaan). Ensin iltapala, sitten iltapesut ja lopuksi (nyt jo omassa huoneessa) iltasadut ja halit. Tänäänkin selattiin äkkiä pari kirjaa läpi, laitoin sänkyyn ja käänsi kylkee jo valmiiks, eli nukahti heti. No, kieltämättä tänään oli hyvä ilta ;)

Päiväunillekin nykyään jätän omaan sänkyyn, käyn vain jos itkee kovasti ja tiedän, että ei rauhotu muuten. Joskus nostan syliin, joskus vaan tassuttelen. Mutta sinne nukahtaa kiltisti. Vaunuihin sama juttu. Siinä seisoskelen vielä vieressä, mutta ehkä kohta voin sinnekin jättää yksinään nukahtaan.

Oho, tulipas vähän asian vierestä, mutta meillä toimii tarkat tavat. Eli samat jutut tapahtuu aina tietyllä kaavalla/ samoihin aikoihin päivästä. Ja ehkä se, että mitään muutosta en oo toteuttanu kerralla, vaan hiljalleen vaihe vaiheelta.

Jos jollakin on ollut asiat yhtä hyvin, mutta on jossain vaiheessa tullut sitten vaikeemmaks, niin voisko joku ystävällisesti jakaa sen tiedon mullekin, etten suotta tuudittaudu siihen luuloon, että tää olis aina näin helppoo :wave:

:p Täällä yks ilonpilaaja... meillä poitsu oli vielä pari kuukautta sitten nukkumaan(kin) mennessä kuin unelma... Maito vain pullosta ja saattoi hieman nauraa hykerrellä ja sit nukahti hymyssä suin.
Nyt on ikää vuosi ja viikko ja pikku-ukko sen ku sinnittelee vaikka on oikeasti ihan hirmuisen väsynyt! samat rutiinit on kuin ennenkin, mutta herra vain poukkoilee pystyyn pinniksestä, heittelee tuttia ja uninallea, painelee valokatkaisinta(siis yrittää yltää siihen), nauraa ja hihkuu, toisinaan huutaa ja kiljuu. Ei auta vaikka on kuinka rauhallista ennen nukkumaanmenoa. Eikä auta myöskään kauhee touhuilu, että ikäänkuin tipahtais sitten yliväsyneenä.
Oon kyllä huomannu, että nukkumaan viedessä täytyy itsellä olla hyvin varma ja rauhallinen olotila. Eikä passaa enää kerran sänkyyn vietyään viedä takaisin leikkimään. Syliin kyllä otan, jos ihan hirveesti itkee, mutta yleensä puhelen hiljaa ja tassuttelen.
Tänään kokeiltiin auttaisko saunassa käynti. Oltiin kymmenisen minuuttia saunomassa ja pikkuisen löylyteltiinkin. saapas nähdä miten mönkijä on nukahtanut...itse lähdin yövuoroon, joten en tiedä tilannetta. Mut ilmoittelen jos auttoi!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.09.2006 klo 21:58 villionniina harmaan kirjoitti:
:p Täällä yks ilonpilaaja... meillä poitsu oli vielä pari kuukautta sitten nukkumaan(kin) mennessä kuin unelma... Maito vain pullosta ja saattoi hieman nauraa hykerrellä ja sit nukahti hymyssä suin.
Nyt on ikää vuosi ja viikko ja pikku-ukko sen ku sinnittelee vaikka on oikeasti ihan hirmuisen väsynyt!

Kiitos vaan kauheesti ;) Eli nautitaan näistä illoista täysillä, niin kauan kun näitä riittää :D Ilmeisesti päivätkin muuttuu "taisteluks"? Vielä on ei-sana menny perille aika helposti... Kiva kun lapset kasvaa :laugh:
 
Meillä on pienestä asti ollu sama rutiini, maitoa, tutti suuhun, rettu naamalle ja sänkyyn, neiti kääntää kylkeä ja alkaa nukkumaan. Ja tämä sama toimii edelleen. Pienempänä oikea ajoitus oli tärkeää :wave:
 
meillä oli esikoisen kanssa samanlainen nukutushärdelli. sitten kun hänet jätti rauhallisesti itsekseen nukahtamaan, niin härdelli loppui siihen. eli luuli pitävänsä meille seuraa.

kuopus nukahtaa syliin, mutta souvi kestää tuurilla vartin. vähitellen pitää hänetkin opettaa itsekseen (eli sadun tms jälkeen) nukahtamaan.

jos on karmeeta huutamista, niin ehkä hetki ei ole oikea. mutta jos on väsynyt ja lörpöttelee (tai laulaa) itsekseen vartin, niin sehän on ihan ok.
 
Nukutin meidän babya ennen silleen, että annoin sylissä iltavelliä ja keinuttelin sen aikaa että oli puoliunessa, jolloin laitoin hänet sänkyyn. Tämä alkoi olla suhteellisen rasittavaa siinä yhden vuoden tienoilla, jolloin alkoi sätkiminen ym. kaulakorun hiplaaminen. Lisäksi nousi usein aamuyöllä sängyssä seisomaan. Ei tuntunut oikein enää rauhoittuvan syliin.

Yhtenä kertana kun olin lopen kyllästynyt keinutuolissa istumiseen, vain laitoin kaverin sänkyyn vellipullon kanssa ja hip hei olikin nukahtanut sinne ihan itsekseen.

Siitä tapauksesta lähtien olen aina tehnyt niin, että laitan lapsen sänkyyn vellin kanssa ja jätän hänet yksin. Yleensä kun hän on juonut kaiken, kuuluu vähän huutoa jolloin käyn viemässä tutin ja käännän häntä vähän kyljelleen (nukahtaa paremmin niin). Tämä on toiminut nyt tosi hyvin monta kuukautta, eikä ole enää myöskään heräillyt öisin vaan nukkuu kiltisti aamuun asti.

Olen huomannut, että lasta on turha yrittää laittaa nukkumaan jos hän ei ole selkeästi väsynyt vaikka kuinka olisi nukkumaanmenoaika. Meillä on lisäksi taustalla unikoulu, mikä on kyllä huomattavasti helpottanut tätä hommaa. Lapsi selvästi tietää sen, että sängystä ei ylös nosteta, vaan siellä nukutaan. Unikoulu kannattaa tehdä ennen kuin lapsi oppii seisomaan sängyssä, jolloin rauhoittuminen on aina vaikeampaa. Eikä se minun mielestäni nyt mitään niin hirveää ollut, meidän vauva huusi ehkä tunnin mutta mielestäni se on paljon pienempi paha kuin että riekkuu ja heräilee pitkin yötä.
 
Mä olen yh ja nukutaan lapsen kanssa vierekkäin. Luetaan vähän kirjaa ja sitten pötkötellään vierekkäin ja siihen lapsi nopeasti nukahtaa. Mutta vain jos on väsynyt eli en tuijottele illalla niinkään kelloa, vaan tarkkailen lasta. Nukkumaanmenoaika vaihtelee päivän touhuista riippuen, joskus unille jo klo 20, joskus tuntia myöhemmin.
 
eilen kirjoittelin näistä nukuttamisongelmista ja lupasin laittaa saunomisen vaikutuksista... no, eilen siis mentiin saunaan n. tuntia ennen oletettua nukkumisaikaa. poitsu tykkäsi kovasti kylpemisestä saunan lämmössä. Löylyäkin pikkuisen heiteltiin. Mieheni kertoi pojan nukahtaneen hymyssä suin alle viiden minuutin. sama hommaa kokeiltiin tänään. eli pikkuisen saunomista iltasella ja hyvin oli ukkeli simahatnut. Eihän tuota saunomista voi joka iltaiseksi hommaksi ottaa, mutta sillointällöin varmaan ihan varteenotettava rauhoittumiskeino. :) =)
 

Yhteistyössä