1 v 7 kk ei tykkää ulkoilla talvikelillä

[itäsuomalainen]

Onko kenelläkään muulla ollut vastaavaa ongelmaa, ja miten mennyt ohi?

Meidän 1 v 7 kk ei yhtään tykkää ulkoilla talvikelillä. Nollan alle kun mennään, niin ei juuri viihdy. Kesällä ja syksyllä touhusi kyllä pihalla mielin määrin, mutta lunta, pakkasta, tuulta ja sadetta näyttää inhoavan. Hankalaa, koska päiväkodissa kuitenkin säännölliset ulkoilut, ja on tämän vuoksi (luulisin) alkanut kapinoimaan päiväkotiin menoakin. Talven tuloon asti päiväkodissa olo meni täysin mallikkaasti ja iloisesti jäi sinne. Vaikka ei päiväkodissakaan ulkoilla kuin hetki kovemmilla pakkasilla jne, eli ei pieniä pidetä pihalla jäätymässä. Pk:n hoitajien mukaan kitisee ulkoilussa ja menee vaan pyrkimään koko ajan ovelle, takaisin sisään.

Pukeminenkin on yhtä tuskaa, kun tietää "joutuvansa" kohta ulos. Lapsemme viedään vieläpä useimmiten rattailla/pulkalla päiväkotiin, niin taistella saa pukemisen kanssa monta kertaa päivässä.

Isoveljellä ei tällaista ole ollut juurikaan, ehkä kovemmilla pakkasilla on vähän vierastanut kun naamaa palelee. Mutta nyt touhuaa iloisena kelillä kuin kelillä.

Olen pyrkinyt pukemaan aina riittävän lämpimät ja muutenkin sopivat vaatteet, että olisi mukava ulkoilla... kädet kyllä tuppaa helposti olemaan kylmät, vaikka olisi lapaset ja rukkaset molemmat. Aika toivottomalta tuntuu, kun talvi vielä jatkuu monta kuukautta...

 

["hmmh"]

Ehkä se ei ole vain siitä kiinni että on lämpimästi puettu (siis että pelkäis palelevansa) vaan ihan siitä että jos suhteutat sen vaatteiden paksuuden ja kankeuden lapsen pituuteen, niin ei siel oo kivaa olla tönkkönä kun on vielä huono ite liikkumaan. Aikuisella se vastais sitä että ois sellanen 20 cm kerros vaatetta ympärillä ja ei nää kunnolla eikä pysty liikkuun kunnolla Kyl se siitä varmaan helpottaa kun ketteryys kasvaa. Tärkeintä ois että siellä ulkona keksittäis jotain erityisen kivaa ja mielenkiintoista tekemistä. Meidän kohta 2 v tykkää juosta lumisokkeloissa ja laskea mäkeä veljen kaa, käsillä tekeminen ja leikkiminen kun on rukkasissa mahdotonta niin pienelle.

 

[.....]

Mina olen ollut pienesta asti tuollainen. En koskaan viihtynyt talvella ulkona, vaikka minulla oli riittavasti paalla ja hyvat ulkoiluvaatteet. Vihaan edelleen lunta, pakkasta ja kylmaa. Muutin heti 19-vuotiaana pois Suomesta tanne lampimaan, enka ole katunut.

 

["Vieras"]

Meillä samanikäinen, ei myöskään tykkää nyt ulkoilla, haluu vaan syliin kokoajan. Kylmästä ei johdu, vaan siitä että ei saa tehtyä mitään. On kuitenkin jo taitava tekmään ja tahtoa löytyy, niin suuttuu kun vaatteiden ja kinosten vuoksi ei yhtäkkiä enää onnistukaan. Meillä esikoinen nyt hiukan vajaa 3,5v oli tuona talvenanaan kun oli sen 1,5v , samanlainen kesällä ja syksyllä kun oppii ulkoilun jujut ja sitten se loppuukin, niin kyllähän se ottaa päähän. Nyt tuo isompi ulkoilee mielellään säässä kuin säässä, kun ketteryys on kasvanut. Jo viime talvena viihtyi paremmin.

 

[............]

Kuinka paljon touhuat lapsen mukana? Jos suhteesi talveen on sitä, että kuljetat lasta vain pulkassa tai vaunuissa ja olet kiireinen se heijastuu lapseesi ihan varmasti.

Joskus auttaa, jos äiti esim. lapioi lunta, tekee jotakin lumesta, lakaisee yms alkaa se kiinnostaa lasta ja matkimalla hän oppii, että lumen kanssa voi touhuta mitä vaan.

Kuka tahansa olisi hämmennyksissään, jos paiskataan ihan vieraaseen elementtiin ja pitäisi keksiä mitä sen kanssa tehtäisiin. Eka reaktio on päästä pois ja kokee vain olonsa epämiellyttäväksi. Joten keksi sieltä pihaltanne tekemistä ja jos olet itse innostuneen oloinen,edes, vetää se kyllä lasta mukaansa.

Ei kaikki pidä pulkkamäestä tai lumiukoista, vaan joku aikuisten juttu voi temmata mukaansa.

 

[Big Bang Theory]

uskon, että se johtuu siitä, että vaatetta on niin paljon, että ei pääse kunnolla liikkumaan, juoksemaan, hyppimään, ottamaan tavaroita käsiin jne. Meillä 1v7kk ikäinen poika, mutta viihtyy kyllä ulkona, varsinkin pulkassa ja stigassa istuu ja nauttii olostaan.

 

[itäsuomalainen]

Kyllä hänet voi saada hetkellisesti innostumaan esim. pulkkailusta, lumipallojen teosta tms. Mutta se into kestää vain hetken... eli tottakai touhuan mukana pihalla lasten kanssa. Enemmän surettaa kuitenkin tuo päiväkotiulkoilu, luulisi, että siellä olisi mallia muista lapsista, kun nekin viihtyvät pihalla, mutta ei.

Osasyy voi olla tosiaan se, että käsillä ei pysty tekemään paljon mitään rukkaset kädessä. Rukkaset tuntuu olevan se pahin paikka pukemisessakin, ja lapsi on ollut aina kova touhuamaan nimenomaan lapioiden ja ämpäreiden kanssa, mikä on nyt hankalaa.

 

["Vieras"]

Kyllä hänet voi saada hetkellisesti innostumaan esim. pulkkailusta, lumipallojen teosta tms. Mutta se into kestää vain hetken... eli tottakai touhuan mukana pihalla lasten kanssa. Enemmän surettaa kuitenkin tuo päiväkotiulkoilu, luulisi, että siellä olisi mallia muista lapsista, kun nekin viihtyvät pihalla, mutta ei.

Osasyy voi olla tosiaan se, että käsillä ei pysty tekemään paljon mitään rukkaset kädessä. Rukkaset tuntuu olevan se pahin paikka pukemisessakin, ja lapsi on ollut aina kova touhuamaan nimenomaan lapioiden ja ämpäreiden kanssa, mikä on nyt hankalaa.

Meilläkin kyllä hetken tykkää pulkkailla jne, mutta sitten haluisi lapioida luntaja lapio ei pysy kädessä jne, ja kaatu helposti ja ylös on vaikeampi päästä...
Meilläkin noiden rukkasten pukeminen aiheuttaa eniten vastustelua, ja ulkona myös repii nii tä pois, vaikka kuin olisivat haalarin alla tms.