1. ja 2. synnytyksen erot?

[katriina-]

1. eka vesien menolla ja sitten käynnistettiin tipalla, kun omat supistukset loppuivat
2. ekan kestoksi laskettiin 6h ja toisen 11h, mutta oikeastaan sanoisin, että molempiin meni käytännössä n.18h (alle 10min supisteluja. Kummassakaan eivät koskaan säännöllistyneet ja tuli taukokin´väliin)
3.saman verran, sillä puudute sotki toisen synnytyksen ponnistamista, eli n.25min. Tämän vaiheen koin kyllä molemmissa helpoksi.
4. eka 39+2, toka 41+1.

Samoin täällä synnytykset kuitenkin ihan erilaiset. Käynnistyksessä koin supistukset turhan tiheiksi ja pitkiksi heti alusta alkaen, joten synnýtys oli kivuliaampi. Kuitenkin sain epiduraalin heti kun mahdollista, ja se ei vienyt ponnistamisen tarvettakaan. Itsestään käynnistynyt synnytys oli paljon lempeämpi ja luonnollisempi siinä mielessä.

 

[Tehotyttö.]

1. Miten synnytykset alkoivat?
Supistuksilla molemmat.

2. Kuinka kauan kesti avautumisvaihe?
Ekassa n. 16h, toisessa n. 8h.

3. Kuinka kauan kesti ponnistusvaihe?
Ekassa 20 min, toisessa 10 min.

4. Millä raskausviikolla synnytys alkoi?
Eka 40+2, toinen 40+1.

Toisen synnytys on ollut kaikkein helpon kaikista synnytyksistä. Näiden jälkeen siis vielä kaksi synnytystä
Ensimmäisessä pahinta oli se, kun ei tiennyt mitä tuleman pitää. Lopulta päädyin epiduraaliin, vaikka olin päättänyt olla ottamatta. Toisessa supparit tuntui jotenkin helpommilta vastaanottaa, kun osasi rentoutua paremmin. Kohdunkaulanpuudutteen otin ja se tekikin synnytyksestä todella leppoisan, koska siihen mennessä kivut olivat olleet todella siedettävän mietoja.
Kolmonen ja nelonen ovat sitten olleet kaikessa karmivassa kivuliaisuudessaan upeimmat synnytyskokemukset. Molemmat menneet pelkällä ilokaasulla. Kolmosesta paracervikaalin otin, mutta meni mönkään. "Luomusynnytys" on mun juttu. Jos vielä synnyttämään menen, niin toivottavasti pääsen kokeilemaan täysin luomua eli ilman ilokaasuakin

 

[Pallomaha]

Takana vasta yksi synnytys, mutta pakko tulla kommentoimaan että vaikka suurin osa sanoo että itse synnytykset ovat olleet ihan erilaisia, on niiden käynnistymistapa ollut useimmilla sama. Eli suurimmalla osalla aina supistukset, joillain aina vesien meno. Tämä tukee sitä mitä äitiyspolilta minulle sanottiin, eli hyvin usein synnytykset käynnistyvät äidin ominaisuuksien vuoksi samoin.

Minua tämä kiinnostaa erityisesti siksi että ensimmäinen käynnistyi vesien menolla, joten myös tällä kertaa tiedän olla siihen varautunut. Ja varautunut siis siksi että vauvani on jälleen perätilassa (niin kuin olen jo tämänkin aamun aikana ehtinyt jos useammassakin ketjussa mainita, anteeksi jos alatte jo kyllästymään! ).

 

[miksi leikattiin]

edelliselle: niin, siksi juuri pelkäänkin, kun en auennut ekassakaan, miksi aukeaisin tokassa---> mieluiten siis suoraan sektioon kuin 20h kärvistelyjen jälkeen!

 

[Pelokas]

Minua hirvittää toisen alulle laittaminen, vaikka kaksi lasta haluaisinkin. Esikkoa käynnisteltiin kolme päivää murusilla ja tipolla. Limatulpan irtoamisesta sairaalassa meni vielä vuorokausi ennenkuin vedet meni kunnolla (oli siis jo aiemmin tihkunut) ja 16h laskettiin lopulta synnytysajaksi, ponnistusta 30min. Kestäisin vielä kaiken tämän, mutta se tikkaaminen.... Mulle tehtiin eppari ja sain mystisesti myös toisen asteen repeämän (kätilökään ei osannut kertoa milloin ja miksi repesin) ja minua kursittiin tunti kasaan. Se oli ehkä elämäni pahin tuska enkä tiedä olisinko siihen enää ikinä valmis!
Olisiko kellän kokemuksia vaikean repeämisen jälkeen kakkosesta?

 

[edelliselle kommentti]

miksei sinua ennen tikkausta puudutettu kunnolla? ainakin mua valilihanleikkauksen jalkeen tikatessaan laakari lisasi koko ajan puudutetta, jos yhtaan tunsin neulan pistosta. ei ollut kovin kivuliasta touhua kunnolla puudutettuna. vaatikaa naiset kunnon kivunlievitys!

 

[Pelokas]

Imeisesti puudutus ei enää kunnolla tehonnut kun olin ollut epiduraalissa sen koko 16h. Tai sitten puudutus vain jostain muusta syystä epäonnistui, mene ja tiedä. Käskivät vetää ilokaasua koko ajan lisäksi ja olivat ilokaasunkin laittaneet "täysille" ja pariin otteeseen menin ilokaasusta (tai kivusta) tajuttomaksi.

 

[heinis07]

Nimimerkki "miksi leikattiin": Mulla esikoisen synnytys pysähty 7cm:n ja tehtiin kiireellinen sektio. Epäilynä oli yläaukeaman ahtauma. Esikoinen oli kyllä 54cm ja 4185g. Olin melkeinpä varma, etten saa koskaan kokea normaalia alatiesynnytystä, kunnes loppuraskaudessa tehtiin synnytystapa arvio. Magneettikuvissa ei todettu mitään, mikä estäis alatiesynnytyksen. Salissa tuntu kaikki menevän, niinku edelliskerrallaki. Tunti tunnilta samaa, jopa kätilö oli sama! Alettiin jo valmistautumaan leikkaussaliin, kunnes kätilö päätti, että odotetaan kuitenki vielä hetki. Onneks odotettiin! Olinki yht'äkkiä kokonaan auki ja SAIN kokea alatiesynnytyksen, josta oon edelleenki tosi onnellinen Kaikki meni hyvin ja tällä kertaa vauva oli 51cm ja 3420g. Mun siskolla on myös eka leikattu ja toinen synty alakautta ongelmitta.

 

[miksi leikattiin]

Niin, itse kärvistelin 20h ja olin auki siinä vaiheessa peräti 3-4cm ja kaikki epiduraalit jo käytetty. Synnytysvastaanotossa lääkäri puhui kuinka olen ihannesynnyttäjä (pitkä, hoikka, urheilullinen), heh, heh Vauvakin oli normikokoinen, 53cm, 3,8kg ... Käynnistettiin pillereillä ja tipalla, ekan epiduraalin sain kun olin ehkä 0,5-1cm auki ja silloin ei avitettu tipalla, että saan levätä... Kalvotkin siinä puhkotiin, mutta kun akka ei aukea niin ei aukea...

 

[Aq*]

edelliselle: Eikö tippaa siis laitettu ekan epiduraalin aikana? Aika outoa mielestäni, varsinkin jos se vei kivut. Itse ainakin lähes nukuin kun lopulta sain epiduraalin (eka synnytys) ja tipan aiheuttamat supparit olivat koko ajan vauhdissa. Muuten kyllä kävi kuten sinulla ja aukesi vain neljään senttiin jonka jälkeen siis leikattiin.

Pelkäsin todella, että toisella kerralla käy samoin, mutta onneksi olin väärässä. Ja onneksi uskalsin yrittää. En uskonut ennen kuin se "maagiset" 5cm oli auennut =D

 

[miksi leikattiin]

vastaus: tippaa ei kuulemma laitettu koska haluttiin, että saisin kunnolla levätä ja rentoutua, nukuin kyllä kaikki kolme epiduraalipätkää (kivut hävisivät noin 1,5 tunniksi kerrallaan)... Synnytyksen kesto oli siis yli 20h, mutta oli käynnistystä jo yritetty parina päivänä aikasemminkin, että olin jo aika poikki ja puhki. Minut siirrettiin synnytyssaliin vaikka en ollut auennut kuin ehkä sen 0,5cm koska osastolla ei voitu enää helpottaa oloani, kipupiikin sain siellä, olin kuumassa suihkussa ja mitä kaikkea... Lopulta olin jo kuumeessakin ja sain antibiootteja, vauvan syke huiteli korkealla ja sitten leikattiin enkä joutunut kokemaan ponnistusta, sitä minä eniten pelkäsinkin... tai siis sitä että repeän ja vauvaa pitää kiskoa imukupilla ym. ja niin varmaan olis käynytkin, jos olisin sinne asti "päässyt"...

 

[Maya1]

Eka synnytys alkoi neljän päivän supisteluilla. Siis pitkällä latenssivaiheella, supistuksia tuli reilut neljä päivää 5-15min välein, olivat alussa ihan siedettäviä, mutta jo vuorokauden päästä erittäin kivuliaita. Synnytys ei kuulemma kuitenkaan ollu vielä alkanu, joten kotona piti kärvistellä... Eikä tietty tullu nukuttua neljänä vuorokautena 5 minuutin pitempää pätkää.... Lopulta meni vedet ja olin muutamassa minuutissa niin kipeä, etten pystyny kävelemään. No, virallinen synnytyksen kesto oli 16h ja ponnistusvaihe kesti yli 2 tuntia. Ponnistuvaiheessa jouduttiin käyttämään ensin imukuppia apuna ja sen jälkeen vielä pihtejä. Väliliha leikattiin, mutta repesin silti kokonaan, tuli pahimmat 4.asteen repeämät.

Toinen lapsi tulikin sitten sektiolla. Ei kuulemma ole mulla enää asiaa alatiesynnytykseen, vaikka sitä toivoinkin toisen lapsen kohdalla.

 

[äiti *3]

Eka käynnistyi vesien menolla 1h 30 min kokonaiskesto josta 1 min ponnitusta. rv 38
Toka (kaksoset) kalvojen puhkaisulla, kokonaiskesto 3,5 h josta ponnistusvaihetta noin 40 min ( tuossa lasketaan ekan ponnistus ja sitten hetken tauko ja toisen ponnistus) rv 37