Miehet: Miten teidät saa mukaan kotitöihin nalkuttamatta?

Mikä siinä on, että vaikka kuinka nätisti pyytäisin miestäni auttamaan tietyissä kotitöissä tai yleisestikin vain osallistumaan enemmän yhteisiin töihin, se on aina nalkuttamista?? Minun mieheni ei mielellään tee mitään, mikä ei hänelle itselleen ole tärkeää tai hänen mielestään olennaista. Noh, kodin siivous ja siistinä pitäminen, lakanoiden vaihtaminen, pyykkäys, ruuanlaitto sattuvat kuuluvan noihin "epäolennaisiin" asioihin... joten niihin hän ei vapaaehtoisesti (eikä kyllä pyytämälläkään!) osallistu!

Olen kokeneemmilta saanut vinkkinä, että miehelle pitäisi asiat esittää jotenkin sillä tavalla, että hän luulee niiden alunperinkin olleen omia ideoitaan ja siten suostuu ne toteuttamaan... Mutta mites tuo käytännössä tapahtuu? Minusta tuo kuulostaa kamalan vaikealta, enkä tykkäisi alkaa toista manipuloimaan. Antakaas miehet neuvoja! Mikä teitä inspiroi auttamaan kotihommissa?

 

ei hirveesti työpäivän jälkeen kiinnosta enää kotona ruveta hommia tekemään, jos vaimo on päivät kotona niin sen pitäisi suurimmaksi osaksi ne hommat tehdä.

 

Ok, kiitos mielipiteestäsi. Tuolla Parisuhteet-puolella on tämä kysymys ottanut paremmin vauhtia, joten kommentoin lisää siellä!

 

kotityöt tehdään tasan paitsi jos toinen kotona kokoajan

 

:heart: =) :heart: =) :heart: =) :heart: jne......

 

hei,

vaikka itsekin käyn töissä, niin minä ne kotityöt ja lapsen hoidot enimmäkseen teen. Mieheni tuntuu luulevan, että olen äitiyslomalla ikuisuuden. Äidit ja isät eivät ole opettaneet omia poikiaan tekemään kotona hommia.

 

Meillä ei tarvi nalkuttaa. Siivoo kiltisti joka pe molemmat wc, mä loput, siitä on iso apu =)

 

Meillä ei tee jos nalkuttaa, jos antaa miehen tehdä kotihommat omaan tahtiin niin tekee kyllä. Monesti kun rupeen itte siivoomaan, mies tulee mukaan kysymättä.

 

Meillä ukko kyllä siivoo ja tekee ruokaa.
Ja kun mulla oli synttärit niin oli tehny kakunki :heart:

Oon minä löytäny sellasen kultakimpaleen ettei ole toista

 

parhaiten ainakin mulle onnistuu ku ei tuu kukaa sanoon et tee sitä ja tee tätä..sit loppuu kiinnostus 100varmasti koko hommaan..sit ku inspis iskee nii se on mukavaa.. =)

 

Meillä mies ei tee kotitöitä, vaikka en itse siivoaisi kuukauteen. Asunto on vaan sikolätti. Mies ei myöskään tee kotitöitä, vaikka olen :heart: =) :heart: . Vetoaa myös siihen, että on viikot töissä, ei jaksa kotona tehdä mitään enää sitten. Mä kyllä vähän ihmettelen, miten sitten esim. autoa jaksaa pestä joka vkl...? Jos tilanne olisi niin päin, että minä olisin viikot töissä ja mies kotona, en minä siltikään KEHTAISI odottaa, että toinen siivoaa MINUN sotkuni. Huh huh!

 

Tuntuu kyllä usein että miehet ei ymmärrä miten rankkaa on pitää koti järjestyksessä jos toinen osallistuu siihen vaan siirtämällä ahterinsa edestä pois.

Kodin hoito on työ siinä missä muukin. Yleensä jopa rankempaa kuin normi työ. Sillä työpäivä jatkuu parhaassa tapauksessa jopa 24 h. Mies ei jaksa tehdä enää mitään tullessaan kotiin jossa vaimo on siivonnut ja hoitanut lapset käynyt kaupassa ja laittaa ruokaa... eli vaimohan on tehnyt yhtäläisen työpäivän kuten mieskin. Molempien ollessa kotona on kotityötkin oltava tasavertaisesti molempien.

Minä olen jo seurustelun alussa tehnyt selväksi että en ole mikään työjuhta ja jos ei kotitöiden teko kiinnosta niin voi suoraan jo kääntyä ovelta takaisin.

Meillä on toimii yhteistyö hyvin ja sovussa. molemmat saa levätä ja tehdä töitä tasavertaisesti.

 

mä tykkään itse siivota,ja siihen löytyy kyllä hyvinkin aikaa. joskus jos väsyttää mies kyllä imuroi ja tiskaa. koko raskausajan olin tosi väsyny ja huono-oloinen ja mies teki paljon kotitöitä. siitä oon kiitollinen. mies vie koiran ulos joka aamu ja vie samalla roskat. se on mun mielestä tarpeeks. ja yleensä se siivoo kissan laatikonkin. wc:tä en anna pestä..mun mielestä sen tarvii kiiltää joten teen sen itse. kuitenkin kun on eläimiä ja lapsia tulee kotona ollessa kokoajan siivottua niin ei kasaannu yhdellepäivälle niin paljoa,selviän siis hyvin itsekin. mutta eiköhän jos apua kauniisti pyytää pitäisi miehen auttaa,jos ei koskaan viitti auttaa ni ei taida olla mies ollenkaan.

 

Olen kotiäiti ja hoidan kodin, lapset ja miehen (sekä kissanrontin) 24/7 . Lapsia on siis kolme ja kaikki alle 4v. Eli työtä on. Ja kun sitten sitä vapaa-aikaa tarvitsisin niin huonolla omatunnolla saan vapaani viettää (n.2h/vko) ,koska kun tulen kotiin mies ihan hukassa toisinaan lasten kans ja mulle sitten mököttää, kun kehtasin lähtee esim. 2h lenkille Se että on työssä ei mielestäni oikeuta langettamaan koko kotia ja sen sisältöä myös tontin hoitoa yksin naisen harteille. Miehet jotka eivät ole olleet viikkoa kauempaa lasten kanssa kotona ei voi tietää kuinka raskasta se voi olla. Meilläkin kun on nuorimmainen vielä 3,5kk niin öisin saa myös valvoa ja mitäs siitä sitten tulee kun äiti yksin valvoo kaikenyötä vauvan kanssa ja samalla yrittää pitää kaiken muun kasassa...koska on naisen oma-aika?

 

ei hirveesti työpäivän jälkeen kiinnosta enää kotona ruveta hommia tekemään, jos vaimo on päivät kotona niin sen pitäisi suurimmaksi osaksi ne hommat tehdä.

Mites kun ne naisetkin käy töissä ja silti ne hommat tarttis jonkun hoitaa. Onko sulla varaa palkata siivooja? :headwall:

 

Eiköhän se siisteys tule jostain syvemmältä. Jos äijän äiti on nuorena höösänny kaikki pojan puolesta, niin ei sellasella ole käsitystä kotitöistä.
Mua ainakin itseäni häiritsee kotona jos on paikat sekaisin, tietenkään en ole mikään ylilyövä kun mukuloitakin on, mutta perushommat pitää olla kunnossa.

 

Mielestäni paras järjestely on se, että kotonaoleva äiti tekee mitä ehtii ja sitten kun mies tulee kotiin loput kotityöt pistetään puoliksi. Kumpikinhan on tehnyt töitä sen 8h päivällä; toinen työpaikalla, toinen kotona. Uskaltaako joku olla eri mieltä?

 

jos nalkutetaan sitten ei te mieli kotitöitä tehtä. Naistel pitää oppia et niiten päivää on 8 maaliskuuta-sillon saa puhuaa B)

 

Meillä mies ei tee kotitöitä, vaikka en itse siivoaisi kuukauteen. Asunto on vaan sikolätti. Mies ei myöskään tee kotitöitä, vaikka olen :heart: =) :heart: . Vetoaa myös siihen, että on viikot töissä, ei jaksa kotona tehdä mitään enää sitten. Mä kyllä vähän ihmettelen, miten sitten esim. autoa jaksaa pestä joka vkl...? Jos tilanne olisi niin päin, että minä olisin viikot töissä ja mies kotona, en minä siltikään KEHTAISI odottaa, että toinen siivoaa MINUN sotkuni. Huh huh!

Iso peesi tälle!!! |O |O |O

 

Mitähän ne miehet TEKIS nalkuttamatta?! Miksi pitää mennä siihen pisteeseen että mikään ei onnistu nalkuttamatta? Nainen ei saisi nalkuttaa, mutta kysymys kuuluukin MIKSI NAISEN PITÄÄ NALKUTTAA! Turha syyllistää taas naisia, menkööt vätysmiehet itseensä. Koitetaan me äidit kasvattaa pojistamme kunnon miehiä, joiden tulevat vaimot eivät joudu nalkuttamaan joka asian eteen! :headwall:

 

Eiköhän se siisteys tule jostain syvemmältä. Jos äijän äiti on nuorena höösänny kaikki pojan puolesta, niin ei sellasella ole käsitystä kotitöistä.
Mua ainakin itseäni häiritsee kotona jos on paikat sekaisin, tietenkään en ole mikään ylilyövä kun mukuloitakin on, mutta perushommat pitää olla kunnossa.

Jep, mene antamaan avari anopille kun on laiminlyönyt pojan siisteyskasvatuksen. Tai vaihtoehtoisesti soita anoppi teille korjaamaan miehen sotkut pois.
Ja mikä tärkeintä! Opeta omille lapsillesi että hommat tehdään yhdessä.

 

höh.pienestä lähtien tavoille opetettu,siivoan,teen ruokaa,pyykit koneeseen,ja pois,nurmikon ajo,lumen kolaus ym ym sekä paljon aikaa lasten( 1v,3v ja 5v) kanssa.kyllä mielestäni vaimollakin pitää olla omaa aikaa,käydä kylillä,etc.ja kyllähän tuo lapsen hoito miehiltäkin onnistuu,vaikka olis kuin kova sälli olevinaan

 

Meillä ei tarvitse nalkuttaa, kun kotityöt on jaettu.

 

Kotitöiden selkeä jakaminen toimii varmasti paremmin kuin nalkutus. Nalkutus kun on varmasti paras tapa tuhota yhteistyöhalukkuus...

Tilanteetkin ratkaisee. Jos toinen on päivät kotona ja toinen ansiotyössä, niin miksi ihmeessä sen työssäkäyvän pitäisi osallistua kotiaskareisiin? Itse ainakin puolison työpäivän aikana silloin aikoinaan pystyin pitämään huushollin ihan kunnossa. Jäipä sitten aikaa muuhunkin kuin imurin kahvassa roikkumiseen.

 

Minun mieheni ei mielellään tee mitään, mikä ei hänelle itselleen ole tärkeää tai hänen mielestään olennaista. Noh, kodin siivous ja siistinä pitäminen, lakanoiden vaihtaminen, pyykkäys, ruuanlaitto sattuvat kuuluvan noihin "epäolennaisiin" asioihin... joten niihin hän ei vapaaehtoisesti (eikä kyllä pyytämälläkään!) osallistu!

Ehkä pidätte kotinne liian siistinä. Miestä ei kiinnosta nuo työt koska hän näkee ne alunperinkin tarpeettomina. Miksi siivota jos ei ole tarpeeksi sotkuista.