"Iltalehti laski huhtikuussa 2026, että Kokkila
oli tukenut kokoomusta ja sen ehdokkaita eri reittejä vähintään 123 200 eurolla vuodesta 2011 lähtien.
Kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa Kokkilan sijoitusyhtiö Afortus oli Orpon suurin yksittäinen tukija 3 000 euron maksimisummalla.
Kokkila on myös kokoomuksen tärkeimmän säätiön pitkäaikainen hallituksen jäsen. Yli satavuotias Kansallisen kokoomuspuolueen säätiö on antanut puolueelle tukea 3,9 miljoonaa euroa vuosina 2010–2026.
Garden Helsinkiä luotsaava Jan Vapaavuori on säätiön asiamies.
Säätiön hallituksen valitsee edustajisto, jota johtaa
Peter Fagernäs. Hän on säätiön entinen asiamies ja pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja.
Fagernäs oli yksi Kokkilan varainkeruukirjeen saajista. Hän lahjoittikin Sazonovin kampanjaan enimmäissumman, 3 000 euroa. Kokoomus voitti vaalit Helsingissä ja Sazonovista tuli pormestari.
Myös Fagernäsilla on side hallihankkeeseen.
Hän on varainhoitoyhtiö Taalerin perustajaosakas ja suuromistaja. Taalerin kiinteistökehitysrahasto lähti Garden Helsinki -hankkeeseen rahoittajaksi
jo vuonna 2015. Vuonna 2019
Hufvudstadsbladet kertoi, että Taaleri oli hankkeen suurin rahoittaja."
"
Vapaavuori sanoo maininneensa asiasta Orpolle vasta paljon sen jälkeen, kun hän oli puhunut asiasta valtiovarainministeriön kanssa. Hän sanoo, ettei muista tarkkaa ajankohtaa, sillä hän tapaa Orpoa eri yhteyksissä niin usein.
Vapaavuori sanoo myös, että hänen ajatuksenaan ei ollut alun perin saada päätöstä asiasta juuri kevään 2025 hallituksen neuvotteluun.
Niin sanottu puoliväliriihi osoittautui kuitenkin oikeaksi paikaksi juuri vastaavanlaiselle hankkeelle. Ennen kehysriihtä Vapaavuori kertoo lähestyneensä myös Orpon esikuntaa materiaaleilla hankkeesta.
Vapaavuoren yhteydenottoja valtiovarainministeriöön tai Orpon esikuntaan ei löydy avoimuusrekisteristä.
Rekisterin tavoitteena on tehdä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta avoimempaa. Sinne ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta lobbaamisesta ja sen neuvonnasta.
Vapaavuori kertoo, että yhteydenotot tulkittiin sillä tavoin pienimuotoisiksi, ettei niitä tarvitsisi ilmoittaa.
Organisaatioiden täytyy rekisteröityä avoimuusrekisteriin, jos kalenterivuoden aikana tehdään yhteensä yli viisi vaikuttamisyhteydenottoa eduskuntaan tai ministeriöön.
”Jälkeenpäin on rehellistä myöntää, että yhteydenottoja on saattanut olla yli viisi. Eli tässä on saattanut tapahtua virhe puoleltamme”, Vapaavuori myöntää.
Hänen mukaansa viiden raja kalenterivuodessa on saattanut ylittyä valtiovarainministeriön virkakunnan osalta vuonna 2024.
HS:n tietojen mukaan juuri kokoomus nosti Garden Helsingin valtiontuen puolueiden neuvotteluissa esiin. Se oli osa puolueen talous- ja työllisyystavoitteita.
Yhden hallituslähteen mukaan kokoomus käytti kevään 2025 neuvottelussa Helsinki Gardenin tukeen puoluekohtaista ”pelivaraansa”.
Hallituspuolueet olisivat siis sopineet keskenään, että kukin puolue saa ohjata tietyn määrän rahaa itselleen tärkeisiin kohteisiin. Koska Helsinki Gardenin tuki ei ollut hallituksen neuvotteluissa edennyt, kokoomus käytti lähteen mukaan tätä puolueiden kesken sovittua omaa pelivaraansa.
Kokoomuksesta taas kiistetään, että tällaista puoluekohtaista rahaa olisi koskaan ollut, vaan hallitus neuvotteli kaikki menopäätökset yhdessä.
Vapaavuoren mielestä Garden Helsingin valtiontuessa ei ylipäätään ole mitään ihmeellistä.
”Tämän tyyppisille hankkeille on ennenkin myönnetty avustusta. Ennenkään näillä ei ole ollut sellaista reittiä, että mennään urheiluministerin kautta, vaan mennään hallituksen ylimmän johdon ja keskeisesti pääministerin kanssa ja valtiovarainministeriön kautta, kun tehdään tämän tyyppisiä isoja päätöksiä.”
Vapaavuori viittaa ennen muuta Tampereen Nokia-areenan tapaukseen. Nokia-areena sai 18 miljoonaa euroa valtiontukea. Tuki myönnettiin vuonna 2017. Areenan kapasiteetti on enintään 15 000 katsojaa.
Garden Helsingin kapasiteetti on tapahtumasta riippuen noin 19 000 katsojaa.
Vapaavuori kertoo perustelleensa hallin valtiontukea erityisesti sen positiivisilla talousvaikutuksilla.
”Siitähän on tutkimuksiakin olemassa, kuinka paljon Nokia-areena ja Olympiastadion on tuottanut positiivista talousvaikutusta alueelle ja kansakuntaan. Tämän tyyppisen areenan osalta se [vaikutus] on vielä merkittävästi isompi.”
Vapaavuori muistuttaa myös, että vastaavia hallihankkeita tehdään niin harvoin, että niille ei ole olemassa valmista budjettimomenttia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee liikuntapaikkarakentamista, mutta sille ei ole osoitettu vastaavansuuruisia rahoja. Lisäksi kyseessä on muukin kuin liikuntapaikka, Vapaavuori sanoo.
Liikuntapaikkarakentamiseen on budjetoitu esimerkiksi vuonna 2026 noin 15 miljoonaa euroa."