K/B-komposti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
  • dentaalinen frikatiivi [ð] (vrt. englannin this) tai r
paðas, verel (padassa, vedellä)
  • yleiskielen ts vastine on joko t, tt tai soinniton dentaalinen frikatiivi [θ] (vrt. englannin thing); yleiskielen metsä taipuu
mettä : metän (yleisedustus)mettä : mettän (välimurteiden pohjoisosassa)meθθä : meθθän (Rauman-Eurajoen seutu)
  • Aukeavien diftongien avartuminen: yleiskielen ie, uo ja edustuvat asuissa /ia, ua ja
nuar tyämiäs pro nuori työmies; hiakkapro hiekka
  • i-, u-, ja y-loppuiset diftongit ovat määräehdoin supistuneet (redusoituneet):
koer(a), naora(a), kööh(ä) pro koira, nauraa, köyhä.
  • Loppuheitto eli apokopee: lyhyt sananloppuinen vokaali on kadonnut eräistä kaksitavuisista ja kaikista useampitavuisissa sanoissa; koskee myös sananloppuisia vokaaliyhtymiä kuten ua, , .
See om pitk ja teräv.Mnuu halutta assu Eorjoel. (= asua)
  • sisäheitto eli synkopee (kolmi- tai useampitavuisten sanojen toisen avoimen tavun vokaali kadonnut, jos ensimmäinen tavu pitkä ja kolmas tavu alkaa l, m, n, r tai v)
Mnää ole suamlane.Tänäp olis pernoi ja affni ruakan
  • pitkät vokaalit lyhentyvät ensitavua edempänä ja viimeisen tavun klusiilit ja sibiliantit kahdentuvat
Neep puises seippä olik korkkiat. (= puiset seipäät)
  • kaksois-l:n, -m:n, -n:n ja -r:n lyheneminen pitkän vokaalin, diftongin ja painottoman tavun jäljessä
käänetti pro käännettiinkualu pro kuollutkiäretti pro kierrettiin
  • yleiskielen ea- ja eä-loppuiset nominit saavat uudet muodot
Talo o kauhian korkki. (= korkea; myös kauhian korkja ja kauhian korkia käyvät)
  • imperfektissä tunnus -s(i)
Hän istus. (=istui)
  • sananalkuiset konsonanttiyhdistelmät yleisiä, varsinkin klusiili +l tai r
Lopet nys se protkottamine (=valitus) ja menk klappama (= pesemään pyykkiä)
  • f-äänne yleinen
affen, kaffe, faneri, föli jne.
märjä halvo (märät halot)
  • Heikko aste usein yleiskielen i-loppuisen diftongin edellä
iðäne[n] pro itäinenkellane[n] pro keltainen
  • Toisen tavun vokaalin piteneminen puolipitkäksi, jos ensitavu on lyhyt
Mää asùn Turùs pro Minä asun Turussa
  • Pitkät vokaalit sanan ensimmäisen tavun jälkeen harvinaisia sekä konsonanttien k, p, t ja s erikoisgeminaatio
ihmissi pro ihmisiäkotti pro kotiin
  • Monikon genetiivi -tte (vrt. vironkielen de/te)
kissatte pro kissojenautotte pro autojen
  • Rauman seuduilla myös tavujenvälinen h
taloho, kylähä, silmhi
 
Se siitä teki tökeröä että just K:ta kuvataan niin pitkään vaikka siinä on se itse hääpari ringin keskellä ja he on ne ns. päähenkilöt. Omissa häissään! Ei Kärtsä. Vähän siinä lopussa vasta kamera kääntyy heihin.
Ei sulla ole mitään asemaa arvostella sitä, miten yksityinen henkilö kuvaa juhlissa, joihin osallistuu, juhlaväkeä. Ehkä ton videon tarkoitus oli kuvata Jereä, hääparia kuvaavat videot jätti julkaisematta, koska he eivät ole julkkiksia.
 
Mitä ihmettä? Zoomaa sokea sitä suuremmaksi, jos et muuten erota. Katsoo kuvaajaa ja sen jälkeen yrittää viestiä päätään pyörittämällä, että ei ole ok. Sitten kun huomaa ettei sillä ole aikonustakaan lopettaa kuvaamista, niin vetäytyy.
Omaa kuvitelmaasi kaikki tuo. Hän jatkaa siinä juhlimistaan täysin kuvaajasta välittämättä, eikä todellakaan vetäydy. Jos noin ois, poistuisi tietenkin kuvasta sivuun, mutta ei tee elettäkään.
 
Markku Heikkilän ohjeilla ymmärrät, mitä turkulainen sinulle sanoo.

Luvallanne (jos sallitte) = annaskummää
Ehkä, kenties = tiärävvaik
Ei se mitään, ei kestä kiittää = kaara ittelles
En tiedä = jaa-a
 
Mitä ihmettä? Zoomaa sokea sitä suuremmaksi, jos et muuten erota. Katsoo kuvaajaa ja sen jälkeen yrittää viestiä päätään pyörittämällä, että ei ole ok. Sitten kun huomaa ettei sillä ole aikonustakaan lopettaa kuvaamista, niin vetäytyy.
Jännästi muuttunut käyttäytyminen. Alkuaikoina vilahteli ihan Jn omilla videoillakin ja keikisteli Seiskan toimittajille.
 
En ymmärrä = kui
Hauska tavata pitkästä aikaa = viäläk sääki elät?
Heti = täsä paikas
Hetkinen = varrosvähä
Olkaa hyvä = hän o höveli
Hyvää huomenta, päivää = morjens
Hyvää iltaa = ehtot
 
Hyvästi = atjöö
Iltapäivä = ehtopäivä
Kiitos = takka vaa
Maljanne! = otetas sit taas
Kuka? = ketä?
Miksi? = kui?
Miten? = kui?
Minulla on nälkä = onk nakei?
Miten hauskaa! = nimpalhiano!
 
Miten ikävää! = nimpalkauhia
Miten voitte? = kuisso?
Paljonko tämä maksaa? = kuimpal?
Se on kallis = nimpal?
Se on edullinen = nimpal?
Saanko pullon virvoitusjuomaa? = juatavapullo!
Saisinko tuopin keskiolutta? = iso pölö!
Saisinko menun, olkaa hyvä = onk mittä ruaka?
Sallitteko, että poltan? = onk tikui?
 
Suokaa anteeksi = opperhana
Tarjoilija!/neiti! = hei!
Tuli on irti! = varo prasu!
Tänä iltana = tänäpänehtost
Antiikkitavaraa = vanhoi romui
Anteeksi, olen hämmennyksissäni = mää olen Tampereelt
 
Turun murre, yksi Suomen tunnetuimmista murteista, on rikas ja eläväinen kielimuoto, joka herättää usein hymyn huulille. Tämä artikkeli esittelee Turun murteen ominaisuuksia, antaa esimerkkejä sen tavallisimmista sanoista ja lauseista sekä tarjoaa vinkkejä, miten murretta voi hyödyntää Sanuli-pelissä. Lopuksi pohdimme, miksi Turun murteen käyttäminen pelissä voi olla haastavaa.
 

Yhteistyössä