Nimenomaan. Usein unohdetaan myös, että esim. virastoaikaa tekevät työskentelevät kesimäärin noin 156h/kk ja duunarit 164h/kk. Näissä duuneissa on yleensä se etu, että hanskat tippuu kun työaika loppuu. Johtotason tehtävät on usein "päivystysluontoisia", jos firman asiat alkaa mennä ojasta allikkoon, teet töitä oli se sitten ilta, viikonloppu, jouluaatto tai mikä tahansa, ilman erillistä korvausta.
Samoin kuulee usein, miten yrittäjiä soimataan. Joku osaa perustaa menestyvän yrityksen, tekee töitä 24/7 ainakin alussa, saa homman pyörimään ja jossain kohtaa alkaa nauttia tuloksesta. Tämä tuntuu olevan monille ehkä se pahin skenaario ja tästä yleensä ruikutetaan ja vaaditaan isompaa verotusta. Jos yrittäminen olisi helppoa ja menestyvän yrityksen luominen tapahtuisi kuin itsestään, sen tekisivät varmasti kaikki. Harva on kuitenkaan valmis laittamaan sitä panosta pöytään, jonka se vaatii.
Useimmat tuntuu kadehtivan lopputulosta, mutta harva sitä työtä ja työmäärää, joka lopputuloksen saavuttamiseksi on tehty.
Ja sitten kuunnellaan, miten osa- aikainen sairaanhoitaja valittaa asumistuen pienentymisestä ja tuloeroista, jotka on hänestä epäreilua, koska hän ei halua tehdä enempää töitä. Koska hänestä hänen arjenhallintansa ja elämänvalintansa ovat muiden vastuulla ja sitä yrittäjää voisi verottaa vähän enemmän.
Itseäni ehkä ärsyttää se kuvitelma, että isot palkat tippuu ihmisille syliin "ilmaiseksi". Ei se niin mene. Ja jos yrittäjä on valmis maksamaan työntekijälleen tämän panoksesta ison määrän rahaa, niin voiko joku mennä sanomaan, että hei, tämä ei itseasiassa käy, koska tuloerot? Sinä yksityisenä yrittäjänä et saa maksaa työntekijällesi näin isoa palkkaa, koska minusta se on epäreilua pienipalkkaisia kohtaan.
En vaan tajua...