"Tuoreen kyselyn mukaan jopa puolet suomalaisista ajattelee, ettei lapsia kannata hankkia lainkaan."

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Kannattanee miettiä hetki, miksi maailman köyhimmissä maissa on suurimmat lapsiluvut perheissä.

Kehittyneissä yhteiskunnissa ollaan yleisesti sillä linjalla, että lapsia tehdään sen verran kuin niitä on varaa elättää hyvällä elintasolla. Mikä ajaa mielestäni lasten etua.
Suomi köyhtyy nyt kovaa vauhtia ja kun ollaan riittävän köyhiä niin lastenteko alkaa olla kannattavaa ja rupeaa kiinnostamaan.
 
vierailija
Tärkeimmät asiat elämässä ovat ilmaisia ja jos rahan perässä lähtee juoksemaan niin juosta saa. Elon Muskillakaan ei ole riittävästi rahaa vaan hänenkin pitää saada sitä yhä lisää.
 
Harva palvelutalossa oleva osaa tekstata yhtään mitään puhelimella jos sellainen sattuu vielä olemaan. Eikä sitä osoitevihkoakaan enää löydy... Kyllä se yhteydenpito pitää tulla sieltä "ulkopuolelta".
On siellä talossa muitakin.

Jos on krnttu siinä, keken kanssa haluaa jutella tai vaikka pelata korttia niin tuskinpa kaikki sukulaisetkaan seuraksi kelpaavat.
 
vierailija
Harva palvelutalossa oleva osaa tekstata yhtään mitään puhelimella jos sellainen sattuu vielä olemaan. Eikä sitä osoitevihkoakaan enää löydy... Kyllä se yhteydenpito pitää tulla sieltä "ulkopuolelta".
Näin on. Kovin omatoimisia ihmisiä palvelutaloissa ei nykyään käsittääkseni ole, ellei sitten ole kalliilla rahalla ostettuja paikkoja. Oma läheiseni oli dementiapotilaana hoidossa, ei siellä kukaan pelaillut korttia tai tekstaillut. Syötettäviä kaikki.

Varsin korkeaikäinen anoppini kykenee asumaan kotona (apuakin on ja käydään) mutta ei hän tekstaamaan kykene tai muuta tarkkuutta vaativaa hommaa.
 
vierailija
Harva palvelutalossa oleva osaa tekstata yhtään mitään puhelimella jos sellainen sattuu vielä olemaan. Eikä sitä osoitevihkoakaan enää löydy... Kyllä se yhteydenpito pitää tulla sieltä "ulkopuolelta".
Kiitos tiedosta!
Suosittelen tämän palstan ystäville Yle Areena elokuvaa Kuolleet lehdet. Elokuva on kuin minun elämästä. Alma Pöystin esittämä nuori nainen työskenteli nolla sopparilla ruokakaupassa, ja sai sitten potkut roskiin menevän ruoan kotiin viemisestä. Olin nuoruudessani iltatyössä valintatalossa, jossa oli samanlaiset työtakit. Työasu oli polven mittainen. Lauloin elokuvan iskelmien mukana kotona lukutuolissani. Pitäkää mukavat kekkerit siellä palvelutalossa. Jos omaiset eivät pidä yhteyttä asukkaisiin, niin so what. Teillä on miljoona kertaa hauskempaa kuin uraohjuksilla ja turhan pätijöillä. Nykyään on olemassa posti, ja monenlaisia laitteita, joilla pitää yhteyttä.
Sain tänään sähköpostin, joka ei kuulu minulle. Joku reppana on tehnyt vuokrasopimuksen asunnosta. En viitsi ilmoittaa väärästä e-mailita, sillä se voi olla huijarin kirjoittama. Sääli ettei mihinkään enää voi luottaa. Olen saanut ennenkin tärkeitä asiapapereita sähköpostiini, ja ilmoittanut asiasta lähettäjälle.
Nyt alan taas katsoa Yle aamua, ja ehkä eilisen A-studion.
Ei nuo ohjelmat saa kyyneleitä vuotamaan vuolaasti kuten Aki Kaurismäen elokuva Kuolleet lehdet. Kävin aikoinaan Ritz-elokuvateatterissa (nimi näkyy elokuvassa) silloisen asuntoni lähistöllä. Elokuvasta tulee klassikko, ja siitä voin jutella niin kauan kuin minulla järki ja muisti pelaa. Laulamaan en lähde vaikka pyydetään.
Eniten minua ilahdutti elokuvassa erittäin hyvin esitetty AA:kerhon hyvyys.
Saman tyyneysrukouksen voi myös esittää vanhus, joka kaipaa aikuisia lapsiaan.
Hän on jo lapsensa kasvattunut, ja voi hyvin mielin nauttia elämästään.
Niin minäkin teen. En enää tarvitse huolehtia mistään. Kaikki on Herran hallussa.
 
vierailija
Kiitos tiedosta!
Suosittelen tämän palstan ystäville Yle Areena elokuvaa Kuolleet lehdet. Elokuva on kuin elämästäni. Alma Pöystin esittämä nuori nainen työskenteli nollasopparilla ruokakaupassa, ja sai sitten potkut roskiin menevän ruoan kotiin viemisestä. Olin nuoruudessani iltatyössä Valintatalossa, jossa oli samanväriset punaiset työtakit. Työasu oli polven mittainen. Lauloin elokuvan iskelmien mukana kotona lukutuolissani. Pitäkää mukavat kekkerit siellä palvelutalossa. Jos omaiset eivät pidä yhteyttä asukkaisiin, niin so what. Teillä on miljoona kertaa hauskempaa kuin uraohjuksilla ja turhan pätijöillä. Nykyään on olemassa posti, ja monenlaisia laitteita, joilla pitää yhteyttä.
Sain sähköpostin, joka ei ole minulle. Joku reppana on tehnyt vuokrasopimuksen asunnosta. En viitsi ilmoittaa väärästä e-mailita, sillä se voi olla huijarin kirjoittama. Sääli ettei mihinkään enää voi luottaa. Olen saanut ennenkin tärkeitä asiapapereita sähköpostiini, ja ilmoittanut asiasta lähettäjälle.
Alan katsoa Yle aamua, ja eilisen A-studion.
Ei kyseiset ohjelmat saa kyyneleitäni vuotamaan vuolaasti kuten Aki Kaurismäen elokuva Kuolleet lehdet. Kävin muinoin Ritz-elokuvateatterissa (nimi näkyy elokuvassa) silloisen asuntoni poikkikadulla. Elokuvasta tulee klassikko, ja siitä voin jutella niin kauan kuin järki ja muisti pelaavat.
Eniten minua ilahdutti elokuvassa hyvin esitetty AA-kerhon tuottama hyvyys.
Saman tyyneysrukouksen voi esittää vanhus, joka kaipaa aikuisia lapsiaan.
Hän on jo lapsensa kasvattunut, ja voi hyvillä mielin nauttia elämästään.
Niin minäkin teen. En enää huoledi asioista, joita en voi muuttaa. Kaikki on Herran hallussa. (Korjattu versio.)
 
vierailija
”Tyyneysrukouksen voi lukea tai rukoilla vanhus, joka kaipaa aikuisia lapsiaan. Hän on jo lapsensa kasvattunut, ja voi hyvin mielin nauttia elämästään.
Niin minäkin teen. En enää tarvitse huolehtia muiden asioista. Kaikki on Herran hallussa.”
(Toivottavasti kirjoitukseni on jo virheetön, eikä aiheuta pilkkujen sorvareissa hepuleita.)
 
vierailija
Miksi olisi? Lapsettomallakin vanhuksella voi olla ystäviä ja sukulaisia. Olen töissä palvelutalossa ja tiedän kokemuksesta, että se että on lapsia ja lapsenlapsia ei tarkoita sitä, että ne kävisivät tai edes soittaisivat. Yksikin vanha papparainen sunnuntaina itkeskeli, kun ei kukaan lapsista tai lapsenlapsista muistanut isänpäivänä.
Ei voi soittaa kun ei puhelimen latausjohto yllä sinne sänkyyn
 
vierailija
Näin on. Kovin omatoimisia ihmisiä palvelutaloissa ei nykyään käsittääkseni ole, ellei sitten ole kalliilla rahalla ostettuja paikkoja. Oma läheiseni oli dementiapotilaana hoidossa, ei siellä kukaan pelaillut korttia tai tekstaillut. Syötettäviä kaikki.

Varsin korkeaikäinen anoppini kykenee asumaan kotona (apuakin on ja käydään) mutta ei hän tekstaamaan kykene tai muuta tarkkuutta vaativaa hommaa.
Liikaa makrogolia kaikessa
 

Yhteistyössä