Spencer Hastings
No riippuu ihan tilanteesta ja keskustelukumppaneista ja kaikesta. Välillä jotain pinnallista pihlajakatumaista juoruilua, välillä politiikkaa, välillä voi jauhaa vaikka salaliittoteorioista...
Mutta kaikissa tapauksissa pitää olla molemmin puolin aktiivista. Mikään ei oo kamalampaa, kuin sellainen keskustelukumppani, joka ei tuo mitään omia kantoja julki, eikä muutenkaan oikein sano mitään, ellei kysy. Eli jos itse olisi vain hiljaa ja "kannustamatta" ottamaan osaa, niin hiljaa sit oltaski.
Mutta kaikissa tapauksissa pitää olla molemmin puolin aktiivista. Mikään ei oo kamalampaa, kuin sellainen keskustelukumppani, joka ei tuo mitään omia kantoja julki, eikä muutenkaan oikein sano mitään, ellei kysy. Eli jos itse olisi vain hiljaa ja "kannustamatta" ottamaan osaa, niin hiljaa sit oltaski.
Miävaaa
Mä tykkään sellasesta pilkesilmäkulmassa keskustelusta. Luonnostaan tulee aina sellasta flirtti meininkiä ja pientä "pään aukomista"! Kun on joku läheinen ihminen ja tärkeä asia tykkään käydä pitkiä ja syvällisiä keskusteluja 
N/22
N/22
vierailija
Älyllistä keskustelua ilman suuria tunteita tai mutuja. Kehittävää, faktoihin perustuvaa ja vuorovaikutteista.
Sellaisita vuorovasikutteisista, joissa kumpikin/kummatkin osapuolet ovat valmiita kuuntelemaan ja paneutumaan toisen sanomaan. Väittely on ihan kiva juttu, mutta se ei saa mennä ohi asiasta ts henkilökohtaisuuksiin. Paitsi tietysti, jos keskustellaan henkilöista.
Aiheella ei väliä, vuorovaikutus ja hyvät tavat menevät etusijalle.
Aiheella ei väliä, vuorovaikutus ja hyvät tavat menevät etusijalle.
vierailija
Mä taas vihaan just tommoista. Mun sosiaaliset taidot ja ihmistelukutaidot on niin nolla, että helposti otan kaikki vitsinkin heitetyt pään aukomiset tosissaan ja sitten omassa päässäni suurenetelen niitä. En ymmärrä ihmisiä jotka kommunikoi naljaimemalla toisilleen jatkuvasti.
Sellaisista, missä perustellaan mielipiteet ja pystytään erottamaan asiat ja henkilöt. Näissä palstakeskusteluissa toivoisin myös hieman useammin pilkettä silmäkulmaan.
Millä tavalla suurentelet niitä? Siis sun frendi heittää jonkun pikku päänaukomisen nih mihkä sun pää siitä lähtee vaeltaa? Mul o yks frendi jonka kaa räävitään naamaa ihan huolella sit mä unohdan välil et ainiin muille ei voi samanlailla heittää eikä oo tarvekkaa mut joskus tulee joku juttu mieleen ni sit antaa tulla vain. Et pieni naljailu jees ku on tuttu joka itsekin tykkää naljailla. Eikait uusien ihmisten kaa. Mut jotenkin se pieni naljailu vähentää sitä itsessä olevaa agressivisuuden tunnetta tai et se löytää kanavan ku heittää jonku "sairaan" jutun ku meis kaikis on kaikenlaista energiaa myös sitä agressivisuutta ja niiden kaikkienko energioiden pitäisi päästä kanavoitumaan ulos tätä on hankala selittää esim jos pelaan pokeria ni jos häviin ni saatan karjua kännylle ja sille voittaneelle pelaajalle ja vähän kiroilla ni sit se laantuu ja tulee se rauhallisempi et se agressiivisuus vähenee ku päässyt purkautumaan välil. Okei eihän se muille huutaminen tietty oo ok. Mut pelissä se toinen ei kuule sitä et emmä kyl live tilanteissa yleensä huuda. Ku ite jos huudan ni sit siitä tulee huono olo omaan sydämmeen. Mut sit toisaalta yks mies huus naiselle ja mul meni hermo siihen ukkoon ja sanoinkin et säkin voit painuu siit v..i..ttuun et tolle naiselle tarvii hutaa ja mä en sitä kuuntele mukavan iloinen nainen se. Ni huomas et sydän oikein syttyi siitä ja alkoi elämään. Hei keksis mulle joku mist naljailet mulle
?
vierailija
ei kannata olla niin epävarma