Hienoa! Vihreät väestönvaihtajat ovat heränneet todellisuuteen Virran Sohvin johdolla, ja ovat alkaneet persuilemaan kuin isänmaalliset konsanaan, JEE

Voe tokkiinsa. Ilomielin katsoisin Yle aamua, jonka Jälkihiessä pohdittaisiin sinun pukeutumissuosituksia. Olisi mielenkiintoista nähdä, kun naiset lähtisivät aamuisin työpaikalleen räntäsateessa tai 30 pakkasessa seksishopin vermeissään.
YLEn toimittajat olisivat olleet innoissaan siitä, että laitoin pukeutumisohjeen malliksi Itäkeskuksen linjoja noudattaen afrikkalaisen Candice Swanepoelin, afrikkalainen jo monen polven takaa. Sopii esimerkiksi Itiksen afrikkalaistaustaisille, mutta myös suomalaisille.
 
vierailija
En ole viitsinyt paneutua Itis-gate jälkikohuun ja -pyykkiin. Enemmän minulle on Itiksestä jäänyt mieleen jonkun vaatekaupan ikkuna, jossa mainostettiin Jeesus-lakanoita.
Jossain laulussa lauletaan, että vaatteet on mun aatteet.
Vaatteista tulee usein mieleeni outo tapaus Prismassa, jonka kai olen joskus kertonut tällä palstalla. Olin jumpannut kotona ikivanhan Britney Spears cd:n tahdissa, jonka kai peruskouluikäiset lapsemme tilasivat netistä. Kävelin kaupassa kevein askelin ja huomasin, että nahkatakkinen mies seuraa minua. Kun selvisin ostoksistani kassan läpi, mies tuli outo ilme kasvoillaan puhumaan minulle. Hän valitti, että olin harhauttanut hänet iästäni. Annoin miehelle täyslaidallisen takaisin, ja jopa tylytin hänen kakan värisen,, mauttoman nahkarotsin.
Tapaus jäi kuitenkin vaivaamaan mieltäni, ja ostin sen aikaisesta Tarjoustalosta (nykyään Tokmanni) punaisen ”mummonmekon”. Tunsin oloni turvalliseksi siinä mekossa.
Joka vuosi kun vietän syntymäpäivääni, tunnen itseni joka kerta vahvemmaksi.
Minua ei enää loukkaa kukaan. Kuljen missä vain varmoin askelin, ja availen ihmisille ovia.
Joku kirjoitti tämän palstan toisessa ketjussa olevansa Kuopiossa kohutun feikkiraiskauksen osapuolten lähipiiriä. Hän ehkä huiputtaa meitä lukijoita. Olipa miten vain asianlaita, olen lähes koko ikäni miettinyt oliko nuoruuteni ikävä tapaus raiskaus vai ei. Toinen osapuoli ei taatusti ole koskaan vaivannut mieltään asialla. Muistan, kun hän aviomiehenä kertoi harrastavansa ulkopuolisia suhteita opiskejoiden kanssa.
Tällä viikolla luin Harrolds-tavaratalon ex-omistajan pöyristyttävistä seksijutuista.
Ilmankos vatsaani aina käänsi, kun kävimme kyseisen kaupan kahvilassa.
Erikoista, ettei suomalainen lehdistö kirjoita kohusta.
Jos olisin kirjailija, kirjoittaisin fiktiivisen tarinan kahdessa aikatasossa.
Harroldsin papparainen kuoli hiljattain, ja hänen raiskaamat naiset ovat vihdoin avanneet suunsa. Jutun voitte lukea BBC:n sivulta.
 
En ole viitsinyt paneutua Itis-gate jälkikohuun ja -pyykkiin. Enemmän minulle on Itiksestä jäänyt mieleen jonkun vaatekaupan ikkuna, jossa mainostettiin Jeesus-lakanoita.
Jossain laulussa lauletaan, että vaatteet on mun aatteet.
Vaatteista tulee usein mieleeni outo tapaus Prismassa, jonka kai olen joskus kertonut tällä palstalla. Olin jumpannut kotona ikivanhan Britney Spears cd:n tahdissa, jonka kai peruskouluikäiset lapsemme tilasivat netistä. Kävelin kaupassa kevein askelin ja huomasin, että nahkatakkinen mies seuraa minua. Kun selvisin ostoksistani kassan läpi, mies tuli outo ilme kasvoillaan puhumaan minulle. Hän valitti, että olin harhauttanut hänet iästäni. Annoin miehelle täyslaidallisen takaisin, ja jopa tylytin hänen kakan värisen,, mauttoman nahkarotsin.
Tapaus jäi kuitenkin vaivaamaan mieltäni, ja ostin sen aikaisesta Tarjoustalosta (nykyään Tokmanni) punaisen ”mummonmekon”. Tunsin oloni turvalliseksi siinä mekossa.
Joka vuosi kun vietän syntymäpäivääni, tunnen itseni joka kerta vahvemmaksi.
Minua ei enää loukkaa kukaan. Kuljen missä vain varmoin askelin, ja availen ihmisille ovia.
Joku kirjoitti tämän palstan toisessa ketjussa olevansa Kuopiossa kohutun feikkiraiskauksen osapuolten lähipiiriä. Hän ehkä huiputtaa meitä lukijoita. Olipa miten vain asianlaita, olen lähes koko ikäni miettinyt oliko nuoruuteni ikävä tapaus raiskaus vai ei. Toinen osapuoli ei taatusti ole koskaan vaivannut mieltään asialla. Muistan, kun hän aviomiehenä kertoi harrastavansa ulkopuolisia suhteita opiskejoiden kanssa.
Tällä viikolla luin Harrolds-tavaratalon ex-omistajan pöyristyttävistä seksijutuista.
Ilmankos vatsaani aina käänsi, kun kävimme kyseisen kaupan kahvilassa.
Erikoista, ettei suomalainen lehdistö kirjoita kohusta.
Jos olisin kirjailija, kirjoittaisin fiktiivisen tarinan kahdessa aikatasossa.
Harroldsin papparainen kuoli hiljattain, ja hänen raiskaamat naiset ovat vihdoin avanneet suunsa. Jutun voitte lukea BBC:n sivulta.
Näistä Alepan muisteluista pystyisi jo kokoamaan kirjan... :rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä