Hallituksen ei kuulu markkinataloudessa puuttua palkanmuodostukseen

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Kun seurasin tänään välikysymyskeskustelua, vakuutuin siitä, että Petteri, Riikka ja Arto eivät käsitä yksinkertaisiakaan asioita. Ehkä heillä ei lapsuudessa ollut kehittäviä virikkeitä, jotka kehittävät ongelman ratkaisutaitoja.
 
En tiedä, mutta jokin roti tulisi saada näiden palkkoihin tai korvauksiin:

-hyvinvointialueiden johtajien palkat
-hyväntekeväisyysfirmojen johtajien palkat
-vuokralääkärien palkat
-pörssiyhtiöiden johdon osingot mitkälie.

Viimeisen kohdalla: tulisi määrätä maailmanlaajuisesti laki, paljonko firman tuotosta saa jäädä henkilökohtaiseen käyttöön, ja mikä on käytettävä yhteisön/hyväntekeväisyyden/firman/innovaatioiden hyväksi. Joko säännöllisesti tai säästöön jääneenä kertamällinä.

Joku Jeff Besos vois kuitata omaan käyttöönsä vain jonku puoli miljoonaa vuodessa, se tekis työuran aikana 20 miljoonaa, ja hyvin olis ukkelille eläkepäivät turvattuja.

Ihminen ei tartte satoja miljoonia tai miljardeja. Suurin osa rikkaidenkin nautinnosta ja ilosta on saavutettavissa ehkä 10-20 miljoonan summalla tilillä.
 
vierailija
En tiedä, mutta jokin roti tulisi saada näiden palkkoihin tai korvauksiin:

-hyvinvointialueiden johtajien palkat
-hyväntekeväisyysfirmojen johtajien palkat
-vuokralääkärien palkat
-pörssiyhtiöiden johdon osingot mitkälie.

Viimeisen kohdalla: tulisi määrätä maailmanlaajuisesti laki, paljonko firman tuotosta saa jäädä henkilökohtaiseen käyttöön, ja mikä on käytettävä yhteisön/hyväntekeväisyyden/firman/innovaatioiden hyväksi. Joko säännöllisesti tai säästöön jääneenä kertamällinä.

Joku Jeff Besos vois kuitata omaan käyttöönsä vain jonku puoli miljoonaa vuodessa, se tekis työuran aikana 20 miljoonaa, ja hyvin olis ukkelille eläkepäivät turvattuja.

Ihminen ei tartte satoja miljoonia tai miljardeja. Suurin osa rikkaidenkin nautinnosta ja ilosta on saavutettavissa ehkä 10-20 miljoonan summalla tilillä.
Näinhän se on, mutta on helpompi viedä pienipalkkaisilta. Viimeksi persu kertoi, miten on oikein, ettei leipomotyöntekijöille makseta yötyölisää. Heillä tuskin on kovin suuret palkat muutenkaan.

"Tarvitaan duunareiden arvonpalautus". t. joku riikka
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
vierailija
Ihminen ei tartte satoja miljoonia tai miljardeja. Suurin osa rikkaidenkin nautinnosta ja ilosta on saavutettavissa ehkä 10-20 miljoonan summalla tilillä.
20 miljoonalla eurolla ei osteta eikä ylläpidetä huvilaivoja, yksityislentokoneita, helikoptereita, tuhansien neliömetrien huviloita ja henkilökuntaa eri puolilla maailmaa.

Rikkaan elämä on erityisen kallista.
 
vierailija
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija: Näytä alkuperäinen viesti


Näinhän se on, mutta on helpompi viedä pienipalkkaisilta. Viimeksi persu kertoi, miten on oikein, ettei leipomotyöntekijöille makseta yötyölisää. Heillä tuskin on kovin suuret palkat muutenkaan.
Paljonko olet valmis maksamaan lisää leivästä?
Yritysten ahneusinflaatiolisää (greedflation) niistä jo maksetaan, paljonko pitäisi maksaa vielä lisää?
 
vierailija
Näinhän se on, mutta on helpompi viedä pienipalkkaisilta. Viimeksi persu kertoi, miten on oikein, ettei leipomotyöntekijöille makseta yötyölisää. Heillä tuskin on kovin suuret palkat muutenkaan.

"Tarvitaan duunareiden arvonpalautus". t. joku riikka
Eilen eduskunnan välikysymyskeskustelussa joku naiskansanedustaja luki ääneen Riikan vanhoja sitaatteja. Riikka piti suunsa kiinni eikä kertonut onko hän vielä asioista samaa mieltä.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
vierailija
Alkuperäinen kirjoittaja Echo: Näytä alkuperäinen viesti


Ihminen ei tartte satoja miljoonia tai miljardeja. Suurin osa rikkaidenkin nautinnosta ja ilosta on saavutettavissa ehkä 10-20 miljoonan summalla tilillä.
20 miljoonalla eurolla ei osteta eikä ylläpidetä huvilaivoja, yksityislentokoneita, helikoptereita, tuhansien neliömetrien huviloita ja henkilökuntaa eri puolilla maailmaa.

Rikkaan elämä on erityisen kallista.
Nimenomaan, siksi palkoissa ja työehdoissa pitää riistää sekä verot sopia oikeistohallitusten vallassa ollessa mahdollisemman alas ja lähelle nollaa prosenttia.
 
vierailija
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija: Näytä alkuperäinen viesti


Yritysten ahneusinflaatiolisää (greedflation) niistä jo maksetaan, paljonko pitäisi maksaa vielä lisää?
Kyseessä on työntekijöiden ahneudesta. Joka vuosi pitää saada lisää liksaa ja se sitten kiihdyttää inflaatiota.
Suomessa on ollut ainakin viimeiset 16-vuotta hyvin maltilliset palkkakierrokset, ja esim. energiakriisistä 2022 alkanut yritysten häikäilemätön ahneusinflaatio nosti muualla Länsi-Euroopassa palkkoja huomattavasti enemmän. Meillä on myös Pohjoismaiden selvästi huonoimmat palkat ja ostovoima, olemmekin kokoomuksen ja persujen sekä aiemmin kepun johdolla lähestyneet asemaa neljäntenä Baltian halpatyömaana.


Inflaation syy
Apu: Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.

Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.

Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.

Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.

– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.

Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
– Se on jo iso pykälä.
Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn.

"Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa."
 
vierailija
Suomessa on ollut ainakin viimeiset 16-vuotta hyvin maltilliset palkkakierrokset, ja esim. energiakriisistä 2022 alkanut yritysten häikäilemätön ahneusinflaatio nosti muualla Länsi-Euroopassa palkkoja huomattavasti enemmän. Meillä on myös Pohjoismaiden selvästi huonoimmat palkat ja ostovoima, olemmekin kokoomuksen ja persujen sekä aiemmin kepun johdolla lähestyneet asemaa neljäntenä Baltian halpatyömaana.


Inflaation syy
Apu: Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.

Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.

Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.

Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.

– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.

Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
– Se on jo iso pykälä.
Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn.
Anni on punikki ja jutut höttöä.
 

Yhteistyössä