Itse en kyllä voisi enää olla tekemisissä lapsen kanssa jos hän kääntyy niin täydellisesti kasvatustaan vastaan että hylkää Jumalan antaman perinteisen perhemallin. Homoseksuaalisuus on mainittu Raamatussa yhtenä harvoista synneistä, joista ei ole pelastusta ilman eheytymistä. Joskus pitää ajatella myös itseään. Minulle olisi liian kivuliasta jos lapsi valitsisi kadotukseen johtavan polun. Yksineläjäksi jääminen olisi tragedia ja virhe, jonka ihminen myös todennäköisesti itse kokee virheenä, mutta mikään Jumalaa vastaan avoimesti kapinoiva perhemalli ja sellaisella YLPEILY ei tulisi koskaan kyseeseen.
Mut voihan lapsi valita muullakin tapaa synnillisen tien, ja yksinkertaisimmillaan synti=ero Jumalasta, ja suurin osa teineistä valitsee sen.
Toki sateenkaarius on hankala syntimuoto koska se istuu siinä ihmisessä tiukassa.
Missä on Raamatussa kerrottu pelastumisen vaativan homoudesta eheytymistä? Tai siis ettei sellainen tavallinen synnin torjuminen (älä tee, poista ajatuksistasi) riitä?
Alkuseurakunnassakin oli ex-homoja Roomalaiskirjeen mukaan, mutta mä en usko että Pietarit ja Paavalit piti mitään eheytymisretriittejä homoille, vaan sanoi "Jumala ei kattele hyvällä homoiluja, ettäs tiedätte, näin on näreet, piste."
Ei sillä etteikö terapiakeskustelu ois myös tarpeen. Mutta joskus Jumalan voima on niin voimakas että vaikeatkin syntimuodot katkeaa pitkäks aikaa, ilman psykologista työstämistä.
Sähän olet yhtä höhlä kuin ne jotkut muslimit, jotka luulevat saavansa liudan neitsyitä taivaassa tehtyään jonkin yhtä pöhköä oman oppinsa mukaisesti.
