Keskimäärin osinkoveroa maksetaan alle 3%, eikös pääomaveron pitänyt olla 30% ja 34%?

Keskimäärin osinkoveroa maksetaan alle 3%, eikös pääomaveron pitänyt olla 30% ja 34%?

Tekniikka & Talous:
Kokeillaanko 3 %:n veroa Suomessa? – Tuottaa enemmän kuin 30 % vero

Osakesäästäjien Keskusliitto väittää, että kaikkia koskeva kolmen prosentin osinkovero tuottaa enemmän kuin 30 prosentin osinkovero, jota maksavat vain piensijoittajat. Vantaalaisella kirjoittajalla on siihen liittyvä idea.

"Osinkojen verotuksessa on Suomessa vallalla suuri vääryys. Jos olet varakas suursijoittaja, voit järjestää sijoituksesi niin, että vältyt osinkoveroilta. Piensijoittaja sen sijaan maksaa täysimääräiset verot. Piensijoittajat eli tavalliset palkansaajat.

Asiaa käsiteltiin taannoin Ylen MOT-ohjelmassa ”Kapitalistin tilipäivä”. Ohjelmassa kerrottiin, miten varakkaat yksityishenkilöt, suursijoittajat ja yhteisöt käyttävät verosuunnittelua.

Vakuutuskuoreen sijoittajat välttyvät kokonaan osinkoveroilta (Pääministeri Juha Sipilän varoja on piilotettu vakuutuskuoriin, kuten media on kertonut). Kaikkein rikkaimmille suomalaisille ei ole mikään ongelma ostaa 10 prosenttia pörssiyhtiöstä ja välttää osinkoverot.

Tätä verokohtelua perustellaan yleensä riskillä. Varakas suursijoittaja muka kantaa suuremman riskin sijoittaessaan suuren summan rahaa yritykseen. Todellisuudessahan vähäisiä summia sijoittava piensijoittaja kantaa suhteessa paljon suuremman riskin kuin suursijoittaja".


Kun yksi ei maksa, muut maksavat vastaavasti enempi, taannoista myymälävaras -mainosta siteeratakseni.

Alle 3%:n keskimääräisten osinkoveron sijaan KAIKILLE nykyinen TASAN 30% ja 34% osinkovero!!!

Miljonäärien ja muiden rikkaiden erityiskohtelu on lopetettava!

 

Kokeillaanko 3 %:n veroa Suomessa? – Tuottaa enemmän kuin 30 % vero

Osakesäästäjien Keskusliitto väittää, että kaikkia koskeva kolmen prosentin osinkovero tuottaa enemmän kuin 30 prosentin osinkovero, jota maksavat vain piensijoittajat.

www.tekniikkatalous.fi

Suuri vääryys vallalla.

 

Ihan tavallinen mökinmummokin voi välttyä osinkoverolta sijoittamalla osakkeensa osakesäästötilille tai vakuutuskuoreen.

Nordnetillä on hyvä vakuutuskuori mihin voi sijoittaa jo pikkusummalla ja mihin tahansa instrumenttiin.

Kannattaa toimia eikä valittaa.

 

Ihan tavallinen mökinmummokin voi välttyä osinkoverolta sijoittamalla osakkeensa osakesäästötilille tai vakuutuskuoreen.

Nordnetillä on hyvä vakuutuskuori mihin voi sijoittaa jo pikkusummalla ja mihin tahansa instrumenttiin.

Kannattaa toimia eikä valittaa.

Ajattelen verorahoitteisen yhteiskunnan kestävyyspohjaa, joita osinkoverohuojennukset rapauttavat.

 

Ajattelen verorahoitteisen yhteiskunnan kestävyyspohjaa, joita osinkoverohuojennukset rapauttavat.

Sun mielestä kaikki alle ssdan prossa verotus rapauttaa verorahoitteisen yhteiskunnan kestävyyspohjaa...

 

Eläkkeitä pitäisi laskea tai eläkemaksuja korottaa jos siirrytään 3 prosentin osinkoverotukseen.

 

Ajattelen verorahoitteisen yhteiskunnan kestävyyspohjaa, jota osinkoverohuojennukset rapauttavat.

Sun mielestä kaikki alle ssdan prossa verotus rapauttaa verorahoitteisen yhteiskunnan kestävyyspohjaa...

Olet väärässä, mielestäni kokonaisveroaste ei saisi mennä yli 50%:n. Jopa 40% maksimiprogressio voisi olla mahdollinen, jos ja kun KAIKISTA tuloista maksettaisiin määritellyn veroprosentin mukaan ilman kevennettyjä verokantoja tai verovapaita tuloja. Pääomatuloista tulisi maksaa aina 30%:n tai 34%:n mukaan. Vielä parempi verotusjärjestelmä olisi sellainen, jossa pääomaverotus palautettaisiin progressiivisen ansiotuloverotuksen yhteyteen lopettamalla Esko Ahon hallituksen aikainen muutos. Henkilötuloja verotettaisiin kokonaisvuositulojen perusteella progressiivisesti, eikä tulolajin mukaan kuten nykyään. Tämä olisi yhdenvertaista maksukyvyn mukaista verotusta

 

Olet väärässä, mielestäni kokonaisveroaste ei saisi mennä yli 50%:n. Jopa 40% maksimiprogressio voisi olla mahdollinen, jos ja kun KAIKISTA tuloista maksettaisiin määritellyn veroprosentin mukaan ilman kevennettyjä verokantoja tai verovapaita tuloja. Pääomatuloista tulisi maksaa aina 30%:n tai 34%:n mukaan. Vielä parempi verotusjärjestelmä olisi sellainen, jossa pääomaverotus palautettaisiin progressiivisen ansiotuloverotuksen yhteyteen lopettamalla Esko Ahon hallituksen aikainen muutos. Henkilötuloja verotettaisiin kokonaisvuositulojen perusteella progressiivisesti, eikä tulolajin mukaan kuten nykyään. Tämä olisi yhdenvertaista maksukyvyn mukaista verotusta

Ahon hallituksen tekemä pääomaverouudistus lisäsi verotuloja.

 

Ahon hallituksen tekemä pääomaverouudistus lisäsi verotuloja.

Yksi syy valtion velkaantumiseen ja hyvinvoinnin alasajoon.

 

Yksi syy valtion velkaantumiseen ja hyvinvoinnin alasajoon.

Näin Suomi trimmattiin paapomaan tyytymättömiä ökyrikkaita

Näin Suomi trimmattiin paapomaan tyytymättömiä ökyrikkaita

1990-luvun lama oli käännekohta. Tulohuippu erkani sen jälkeen omaan todellisuuteensa ja käänsi selkänsä hyvinvointivaltiolle. Hyvinvointivaltio nähdään ”markkinatalouden pöhöttyneenä ja häiriköivänä

www.ku.fi

1990-luvun lama oli käännekohta. Tulohuippu erkani sen jälkeen omaan todellisuuteensa ja käänsi selkänsä hyvinvointivaltiolle.

Pääomaverouudistus muutti tulonjaon

Huipputuloiset kertoo Suomen rikkaimman promillen, noin 5 000 henkilön ajattelusta.

Tulonjakoa on ollut tapana tarkastella tulokymmenyksittäin, mutta professori Matti Tuomala kiinnitti 2000-luvun alussa huomionsa rikkaimpaan prosenttiin, 50 000 henkilön tulokehitykseen laman jälkeen.

2007 ilmestyneessä tutkimuksessa Talouskasvun hedelmät (TSL) tilannetta tarkasteltiin vuosilta 1990–2004. Eniten ansainneen kymmenyksen tulot olivat nousseet 60 prosentilla, mutta 50 000 henkilöstä muodostuvan tulohuipun 172 prosentilla.

Kaikkien suomalaisten tulot olivat nousseet samana aikana 30 prosenttia, alimman tulokymmenyksen 9:llä.

Rahaeliitti pääsi irtautumaan omaan todellisuuteensa veropolitiikassa tapahtuneen muutoksen ansiosta.

Avaintekijä oli Esko Ahon hallituksen pääomaverouudistus, jonka jälkeen kaikki kynnelle kykenevät ottivat tulonsa matalammin verotettuina pääomatuloina eivätkä palkkatuloina.

Ennen lamaa vuonna 1987 suurituloisimman prosentin tuloista omaisuustuloja oli 11 prosenttia, mutta 2004 peräti 63 prosenttia. Rikkaiden palkkatulojen osuus sen sijaan romahti samaan aikaan 67 prosentista 28:aan.

Rikkaimman promillen tyypillinen veroprosentti on nyt 34, sama kuin 50 000 euron palkkatuloilla.

”Verotus ei ole progressiivista suurimmissa tuloissa, erityisesti ylimmässä tulonsaajapromillessa”, pitkän linjan tuloerotutkijat Merja Riihelä ja Ilpo Suoniemi kirjoittivat keväällä ilmestyneessä Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisussa.

Itsekkyys valtasi alaa

Samalla kun raharikkaat ökyrikastuivat, myös heidän asennemaailmansa muuttui.

Suomen Akatemia toteutti 2001–2003 tutkimusohjelman syrjäytymisestä, eriarvoisuudesta ja etnisistä suhteista Suomessa. Kymmenistä osahankkeista koostunutta ohjelmaa johti professori Vesa Puuronen, joka julkaisi siitä oman yhteenvetonsa Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tienhaarassa vuonna 2004.

Puuronen kirjoitti ideologioiden välisestä kamppailusta.
“Yhteiskunnan eliitti tavoittelee hyvinvointivaltion alasajoa. Hyvinvointivaltio on ollut ja on edelleenkin yhteiskunnan rakenteelliselta tasolta tarkasteltuna tulonjakojärjestelmä, joka ottaa parhaiten ansaitsevilta ja varakkaimmilta ryhmiltä ja antaa huonommin ansaitseville ja köyhemmille ryhmille.

Tälle menolle pitäisi nyt saada loppu niiden mielestä, jotka ovat hyvinvointivaltiossa antavana osapuolena.”

Puurosen mukaan osa aiemmin hyvinvointivaltiota tukeneista yhteiskuntaryhmistä oli kääntänyt sille selkänsä.

He eivät enää halunneet osallistua heikommista lähtökohdista ponnistavien tukemiseen verojen ja palvelujen kautta. Vallalle päässeen näkemyksen mukaan ne uhkaavat syöstä Suomen kilpailukyvyttömään tilaan, josta hekään eivät selviä hyvinvoivina ja varakkaina.

“Nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan kriisin perimmäinen syy ei olekaan rikkaita uhkaava köyhyys vaan heidän kasvanut itsekkyytensä: parhaiten toimeentulevat ihmiset eivät enää halua kantaa muiden taakkaa. Itsekkyyden murtuminen on hyvinvointiyhteiskunnan kriisin ratkaisun edellytys”, Puuronen kirjoitti.

 

Yksi syy valtion velkaantumiseen ja hyvinvoinnin alasajoon.

Lisääntyneet verotulot ovat siis sun mielestä yksi syy valtion velkaantumiseen ja hyvinvoinnin alasajoon.

 

Sun mielestä kaikki alle ssdan prossa verotus rapauttaa verorahoitteisen yhteiskunnan kestävyyspohjaa...

Tuossa kirjoitettiin 3 prosentin verosta. Sinä hyppäsit 100 prosenttiin. Lievästi sanoen typerä kärjistys ja ns. bad faith argumentti. Suomeksi tarkoittaa, ettei sinua kannata ottaa vakavasti tai kanssasi keskustella lainkaan.

 

Verojen välttäminen helpointa Suomessa

Se, että kysymys on anteliaasta pääomaverotuksesta eikä henkilökohtaisista tiedoista ja taidoista selviää taulukoista, joissa on kuvattu eri tulonsaajaryhmien bruttotulojen koostumus eri vuosina. Vuonna 1990 ylimmän prosentin tuloista 60 prosenttia oli palkkaa ja 14 prosenttia pääomatuloja. Vuonna 2002 palkkatulojen osuus oli pudonnut 40 prosenttiin ja pääomatulojen osuus noussut 52 prosenttiin. Korkeammin verotettujen yrittäjätulojen osuus on kutistunut lähes olemattomiin.

Eri Pohjoismaissa toteutetuista pääomaverouudistuksista Suomeen luotiin malli, jossa veroilta välttyminen on kaikkein helpointa, Matti Tuomala sanoi keskiviikkona.

– Tästä on annettu sellainen kuva, että Tanskaa lukuunottamatta muut Pohjoismaat omaksuivat saman järjestelmän. Kaukaa katsottuna näin on, mutta tarkempia yksityiskohtia katsomalla Norjan ja Ruotsin järjestelmissä on melkoisia eroja.

Uppsalan yliopiston ekonomistit vertailivat eri Pohjoismaiden järjestelmiä. Keskeinen sanoma on se, että Suomen järjestelmä on hyvin linjakas, mutta siinä on kaikkein suurimmat mahdollisuudet muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Tavallaan siis suurimmat mahdollisuudet verojen välttämiseen, Tuomala huomautti.

Rikkailla on jo tasavero

Sulivatko investoinnit jättiosinkoihin?

Suomessa erikoinen piirre on juuri se, että ansiotulojen kasvu ei selitä tapahtunutta kehitystä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa huippujohtajat, viihdetähdet ja urheilijat rikastuivat, koska palkat nousivat niin voimakkaasti.

Suomessa rikkaat rikastuivat, koska pystyivät muuttamaan tulojaan matalammin verotetuiksi pääomatuloiksi ja koska saajalleen verottomia osinkoja alettiin vuodesta 1995 maksaa avokätisesti. Kymmenessä vuodessa osingonmaksu lähes kymmenkertaistui.

Kehityksen kääntöpuoli on se, että yritysten investoinnit ovat laman jälkeen laahanneet alamaissa. Matti Tuomalan mukaan verojärjestelmä saattaa selittää myös tätä.

– Suomessa olisi jo ajat sitten pitänyt tehdä selvityksiä siitä, miten verojärjestelmä vaikuttaa investointeihin.

Varsinkin noin hurja osinkojen kasvu pistää ihmettelemään, miksi investoinnit laahaavat. Kävikö sittenkin niin, että kun vuoden 1993 verouudistusta markkinoitiin sillä, että Suomi tehdään houkuttelevaksi investointikohteeksi, niin kävikin päinvastoin? Investoinnit katosivat jonnekin muualle, Matti Tuomala pohti.

 

Verojen välttäminen helpointa Suomessa

Se, että kysymys on anteliaasta pääomaverotuksesta eikä henkilökohtaisista tiedoista ja taidoista selviää taulukoista, joissa on kuvattu eri tulonsaajaryhmien bruttotulojen koostumus eri vuosina. Vuonna 1990 ylimmän prosentin tuloista 60 prosenttia oli palkkaa ja 14 prosenttia pääomatuloja. Vuonna 2002 palkkatulojen osuus oli pudonnut 40 prosenttiin ja pääomatulojen osuus noussut 52 prosenttiin. Korkeammin verotettujen yrittäjätulojen osuus on kutistunut lähes olemattomiin.

Eri Pohjoismaissa toteutetuista pääomaverouudistuksista Suomeen luotiin malli, jossa veroilta välttyminen on kaikkein helpointa, Matti Tuomala sanoi keskiviikkona.

– Tästä on annettu sellainen kuva, että Tanskaa lukuunottamatta muut Pohjoismaat omaksuivat saman järjestelmän. Kaukaa katsottuna näin on, mutta tarkempia yksityiskohtia katsomalla Norjan ja Ruotsin järjestelmissä on melkoisia eroja.

Uppsalan yliopiston ekonomistit vertailivat eri Pohjoismaiden järjestelmiä. Keskeinen sanoma on se, että Suomen järjestelmä on hyvin linjakas, mutta siinä on kaikkein suurimmat mahdollisuudet muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Tavallaan siis suurimmat mahdollisuudet verojen välttämiseen, Tuomala huomautti.

Rikkailla on jo tasavero

Sulivatko investoinnit jättiosinkoihin?

Suomessa erikoinen piirre on juuri se, että ansiotulojen kasvu ei selitä tapahtunutta kehitystä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa huippujohtajat, viihdetähdet ja urheilijat rikastuivat, koska palkat nousivat niin voimakkaasti.

Suomessa rikkaat rikastuivat, koska pystyivät muuttamaan tulojaan matalammin verotetuiksi pääomatuloiksi ja koska saajalleen verottomia osinkoja alettiin vuodesta 1995 maksaa avokätisesti. Kymmenessä vuodessa osingonmaksu lähes kymmenkertaistui.

Kehityksen kääntöpuoli on se, että yritysten investoinnit ovat laman jälkeen laahanneet alamaissa. Matti Tuomalan mukaan verojärjestelmä saattaa selittää myös tätä.

– Suomessa olisi jo ajat sitten pitänyt tehdä selvityksiä siitä, miten verojärjestelmä vaikuttaa investointeihin.

Varsinkin noin hurja osinkojen kasvu pistää ihmettelemään, miksi investoinnit laahaavat. Kävikö sittenkin niin, että kun vuoden 1993 verouudistusta markkinoitiin sillä, että Suomi tehdään houkuttelevaksi investointikohteeksi, niin kävikin päinvastoin? Investoinnit katosivat jonnekin muualle, Matti Tuomala pohti.

Tämänkö takia Suomen BKT ja tuottavuus jumittaa? Investointien sijaan omistajat ottavat rahat pois firmoista listaamattomien yritysten veroedulla?

BKT:n kasvu 2008-2019:

Ruotsi: 22 %
Tanska: 15 %
Norja: 14 %
Suomi: 4 %

https://twitter.com/romakka/status/1372184731815645193

 

Suomi ei enää aikoihin ole ollut Pohjoismainen hyvinvointivaltio, vaan neljäs Baltian maa. Ero kolmeen muuhun Baltianmaahan on siinä, että me maksamme EU:lle, ne saavat EU:lta.

Ja balttilaisuus, se on oikeasti venäläisyyttä. Ei mitään muuta.

 

Näin Suomi trimmattiin paapomaan tyytymättömiä ökyrikkaita

Näin Suomi trimmattiin paapomaan tyytymättömiä ökyrikkaita

1990-luvun lama oli käännekohta. Tulohuippu erkani sen jälkeen omaan todellisuuteensa ja käänsi selkänsä hyvinvointivaltiolle. Hyvinvointivaltio nähdään ”markkinatalouden pöhöttyneenä ja häiriköivänä

www.ku.fi

1990-luvun lama oli käännekohta. Tulohuippu erkani sen jälkeen omaan todellisuuteensa ja käänsi selkänsä hyvinvointivaltiolle.

Pääomaverouudistus muutti tulonjaon

Huipputuloiset kertoo Suomen rikkaimman promillen, noin 5 000 henkilön ajattelusta.

Tulonjakoa on ollut tapana tarkastella tulokymmenyksittäin, mutta professori Matti Tuomala kiinnitti 2000-luvun alussa huomionsa rikkaimpaan prosenttiin, 50 000 henkilön tulokehitykseen laman jälkeen.

2007 ilmestyneessä tutkimuksessa Talouskasvun hedelmät (TSL) tilannetta tarkasteltiin vuosilta 1990–2004. Eniten ansainneen kymmenyksen tulot olivat nousseet 60 prosentilla, mutta 50 000 henkilöstä muodostuvan tulohuipun 172 prosentilla.

Kaikkien suomalaisten tulot olivat nousseet samana aikana 30 prosenttia, alimman tulokymmenyksen 9:llä.

Rahaeliitti pääsi irtautumaan omaan todellisuuteensa veropolitiikassa tapahtuneen muutoksen ansiosta.

Avaintekijä oli Esko Ahon hallituksen pääomaverouudistus, jonka jälkeen kaikki kynnelle kykenevät ottivat tulonsa matalammin verotettuina pääomatuloina eivätkä palkkatuloina.

Ennen lamaa vuonna 1987 suurituloisimman prosentin tuloista omaisuustuloja oli 11 prosenttia, mutta 2004 peräti 63 prosenttia. Rikkaiden palkkatulojen osuus sen sijaan romahti samaan aikaan 67 prosentista 28:aan.

Rikkaimman promillen tyypillinen veroprosentti on nyt 34, sama kuin 50 000 euron palkkatuloilla.

”Verotus ei ole progressiivista suurimmissa tuloissa, erityisesti ylimmässä tulonsaajapromillessa”, pitkän linjan tuloerotutkijat Merja Riihelä ja Ilpo Suoniemi kirjoittivat keväällä ilmestyneessä Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisussa.

Itsekkyys valtasi alaa

Samalla kun raharikkaat ökyrikastuivat, myös heidän asennemaailmansa muuttui.

Suomen Akatemia toteutti 2001–2003 tutkimusohjelman syrjäytymisestä, eriarvoisuudesta ja etnisistä suhteista Suomessa. Kymmenistä osahankkeista koostunutta ohjelmaa johti professori Vesa Puuronen, joka julkaisi siitä oman yhteenvetonsa Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tienhaarassa vuonna 2004.

Puuronen kirjoitti ideologioiden välisestä kamppailusta.
“Yhteiskunnan eliitti tavoittelee hyvinvointivaltion alasajoa. Hyvinvointivaltio on ollut ja on edelleenkin yhteiskunnan rakenteelliselta tasolta tarkasteltuna tulonjakojärjestelmä, joka ottaa parhaiten ansaitsevilta ja varakkaimmilta ryhmiltä ja antaa huonommin ansaitseville ja köyhemmille ryhmille.

Tälle menolle pitäisi nyt saada loppu niiden mielestä, jotka ovat hyvinvointivaltiossa antavana osapuolena.”

Puurosen mukaan osa aiemmin hyvinvointivaltiota tukeneista yhteiskuntaryhmistä oli kääntänyt sille selkänsä.

He eivät enää halunneet osallistua heikommista lähtökohdista ponnistavien tukemiseen verojen ja palvelujen kautta. Vallalle päässeen näkemyksen mukaan ne uhkaavat syöstä Suomen kilpailukyvyttömään tilaan, josta hekään eivät selviä hyvinvoivina ja varakkaina.

“Nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan kriisin perimmäinen syy ei olekaan rikkaita uhkaava köyhyys vaan heidän kasvanut itsekkyytensä: parhaiten toimeentulevat ihmiset eivät enää halua kantaa muiden taakkaa. Itsekkyyden murtuminen on hyvinvointiyhteiskunnan kriisin ratkaisun edellytys”, Puuronen kirjoitti.

KommuNISTIEN propagandaa.

 

Ettei minua kannata ottaa vakavasti tai kanssasi keskustella lainkaan.

 

Progressiivisuus väheni voimakkaasti

Tuomala tarkastelee verotuksen kehitystä Esko Ahon hallituksen 1990-luvulla toteuttamien reformien pohjalta. Niiden seurauksena verotuksen progressiivisuus väheni voimakkaasti.

Vuoteen 2004 mennessä rikkaimman yhden prosentin nettotulojen osuus kaksinkertaistui lyhyessä ajassa ja ylimmän promillen jopa viisinkertaistui.

Näissäkin vaaleissa puheena oleva listaamattomien yhtiöiden keveämpi osinkoverotus ohjaa Tuomalan mukaan resursseja yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvista investoinneista sijoitusvarallisuuteen.

Reaali-investointien sijasta sijoitetaan siis arvopapereihin ja kiinteistöihin, eli kasvatetaan nettovarallisuutta verojen minimoimiseksi.

”Arvopaperisijoitukset ja myyntivoittojen pyynti ovatkin olleet monelle varakkaalle omistajalle varsinaista liiketoimintaa tuottoisampaa puuhaa”, Tuomala toteaa veroedusta, josta keskusta ja oikeistopuolueet pitävät tiukasti kiinni.

Samaan aikaan keskimääräiset kokonaisveroasteet ovat laskeneet vuodesta 1995 vuoteen 2018 yhteensä 5,5 prosenttiyksikköä. Lasku on tapahtunut pääasiassa 2000-luvulla. Valtion ansiotuloveron osuus kokonaisverokertymästä on puolittunut 12 prosentista alle 6 prosenttiin vuodesta 1995 vuoteen 2018. Ansiotuloverotus on euromääräisesti keventynyt sitä enemmän mitä suuremmat ovat ansiotulot.

Sama vero samasta tulosta

Tuomala tekee siis useita esityksiä verotuksen oikeudenmukaistamiseksi.

Yksi on siirtyminen eriytetystä tuloverotuksesta yhtenäiseen tuloverotukseen. 1990-luvulla luotu järjestelmä kannustaa muuntamaan ansiotuloja pääomatuloiksi, joka on nakertanut pohjaa pois progressiiviselta tuloverotukselta. Tulomuunto on käytännössä mahdollista vain yhteiskunnan huippukerrokselle.

Progressiivisen tuloverotuksen palauttamiseksi selkein keino on Tuomalan mukaan omaksua periaate ”samasta tulosta sama vero” eli yhtenäinen tuloverotus. Veron kohteena olisivat kaikki tulot. Palkkojen, osinkojen, korkojen, vuokrien ja voittojen lisäksi myyntivoitot tulisivat tuloveroon mukaan.

”Kaiken kaikkiaan on aika mahdotonta arvioida verotulovaikutuksia yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymisestä. Voimme kuitenkin sanoa varmuudella, että sillä voidaan lisätä verotuloja ja saada aikaan positiivinen vaikutus tuotannollisiin investointeihin”, Tuomala kirjoittaa.

Hänen mukaansa verotusta pitää aina katsoa kokonaisuutena.

Yhtenäinen tulovero olisi tuottanut 625 miljoonaa

Yhtenäinen progressiivinen tulovero tuottaisi JHL:n laskelman mukaan 300–600 miljoonaa euroa vuodessa. Jos verovuonna 2021 yli 100 000 vuodessa tienanneet olisivat maksaneet pääomatuloistaan tuloryhmänsä keskimääräisen ansiotuloveroprosentin mukaisesti veroa, olisi valtion tuloverokertymä ollut noin 625 miljoonaa euroa toteutunutta suurempi, ammattiliitto on laskenut.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan listaamattomien yritysten verotuki on vuonna 2023 noin 830 miljoonaa euroa. Jos siitä leikkaisi 25–50 prosenttia, tuotto olisi 200–400 miljoonaa euroa.

Näin verotuloja lisätään 700–1 700 miljoonaa euroa vuodessa ilman työn verotuksen kiristämistä

Emeritusprofessori Matti Tuomalan uudistuslistalla ovat muun muassa yhtenäinen progressiivinen tulovero, varallisuusvero ja listaamattomien yhtiöiden verotuen leikkaaminen. – Progressiivinen tulovero on ollut

www.ku.fi

 

Onko Sannan harjoittama peitelty osingonjako myös oikeutettua?

Tällä hetkellä on, koska se on sallittua muillekin listaamattomien yritysten omistajille.

Vai eikö verovähennyksiäkään esim. kotitalousvähennystä saisi ottaa, vaikka se on mahdollista? Kaikki samalle viivalle!

Mutta KOKO listaamattomien yritysten veroetu pitäisi poistaa KAIKILTA.

 

Tällä hetkellä on, koska se on sallittua muillekin listaamattomien yritysten omistajille.

Vai eikö verovähennyksiäkään esim. kotitalousvähennystä saisi ottaa, vaikka se on mahdollista? Kaikki samalle viivalle!

Mutta KOKO listaamattomien yritysten veroetu pitäisi poistaa KAIKILTA.

Sä et edes tiedä mitä tarkoittaa peitelty osingonjako ja se on ehdottomasti kiellettyä ja siitä koituu ankarat seuraamukset.

Peitelty osingonjako voi Sannan tapauksessa olla se, kun hän vuokrasi sviitin Kämpistä, ryyppäsi siellä kavereidensa kanssa ja pisti laskut veronkierto-osakeyhtiönsä maksettavaksi.

Kavereiden kanssa ryyppääminen ei ole vähennyskelpoinen meno, vaan ne pitää maksaa omasta pussista.

 

Sä et edes tiedä mitä tarkoittaa peitelty osingonjako ja se on ehdottomasti kiellettyä ja siitä koituu ankarat seuraamukset.

Peitelty osingonjako voi Sannan tapauksessa olla se, kun hän vuokrasi sviitin Kämpistä, ryyppäsi siellä kavereidensa kanssa ja pisti laskut veronkierto-osakeyhtiönsä maksettavaksi.

Kavereiden kanssa ryyppääminen ei ole vähennyskelpoinen meno, vaan ne pitää maksaa omasta pussista.

Tuskin Marin tai yhtiökumppania näitä vähennyksiä itse kirjaa, vaan kirjanpitäjä.

 

Marin tuskin näitä vähennyksiä yhtiökaverinsa kanssa itse lisää, vaan tilintarkastaja. Toivottavasti ei samaa oikeistoporukkaa ja mustamaalausmyyriä, kun ne tissikuvamisut Kesärannassa. Marinin kannattaa politiikan supertähtenä olla erittäin tarkka kenet päästää lähelleen, niin suuri paniikki on EKokoomusmafialla mustata tämän mainetta, että palkkaavat siihen väkeä.
On näet riski että Marin vielä palaa Suomen politiikkaan tulevaisuudessa, ehkä jopa presidenttipeliin. Tähän Eteläranta 10 ja Töölönkatu 3 varustautuu.

 

Todellakin olisi jo aika korjata tuo Ahon aikainen ’kupru’!

Asian vierestä täytyy kommentoida, että onneksi on Yle ja erityisesti MOT.

 

Marin tuskin näitä vähennyksiä yhtiökaverinsa kanssa itse lisää, vaan tilintarkastaja.

Tästä sen taas näkee ettei Sanna-fanaatikoilla ole mitään käsitystä yrittämisestä.

 

Asian vierestä täytyy kommentoida, että onneksi on Yle ja erityisesti MOT.