Harvassa maassa armeijan käyminen on pakollista. Ruotsin armeija on viime aikoina kasvanut.
Aivan varmasti Suomen armeijalla on nopeasti toteutettava suunnitelma Ahvenanmaalle sodan syttymisen varalle. Kauppamerenkulun estymisen varalta Tornion seudun maanpäällistä infraa kehitetään eli Ruotsista on hyötyä tässäkin.
Osa ruotsinkieltä kuullessaan oksentavista haluaisi Suomen luopuvan Ahvenanmaasta. Ahvenmaan talous on kärsinyt Suomen taantumassa mantereen tavoin, sielläkin on tehty leikkauspolitiikkaa. Ruotsalaisena Ahvenanmaan talous lähtisi nousuun. Napapiirin aluetta omistavan Suomen valtion ei ole järkevää luopua eteläisimmästä alueestaan. Suomessa Ahvenanmaan luopumista kannattavat lähinnä epärealistisesti yhden kielen maata kannattavat. Toimitusjohtajista monet ovat suomenruotsalaisia eikä persujen osaaminen millään riitä korvaamaan heidät kaikki.
Ruotsin armeija on yhtä tyhjän kanssa, koska se luopui asevelvollisuudesta. Punavihreät halusivat ajaa Siomenkin puolustuksen alas.
Venäjä pystyy halutessaan yllätyshyökkäyksellä valtaamaan Ahvenanmaan, koska Ahvenanmaa on demilitarisoitu.
Tornion seudun infralla ei kyetä korvasmaan kauppamerenkulkua, eli Ruotsi on Suomelle hyödytön.
Ahvenanmaalaiset oksentavat kuullessaan puhuttavan suomea.
Ruotsiin kuuluvana Ahvenanmaa ei saisi samoja tulonsiirtoja kuin mitä se saa Suomelta ja siksi Ahvenanmaa pysyy Suomessa kiinni.
Ahvenanmaalaiset harjoittavat epärealistista yhden kielen politiikkaa. Ahvenamaasta ei pidä luopua, vaan lopettaa sen erityisoikeudet.
Suomenruotsalaiset toimitusjohtajat ovat vain Hankenin käyneitä ja Hankeniin pääsee erittäin alhaisilla pistemäärillä verrattuna kadun toisella puolella opiskeleviin suomalaisiin. Se johtuu varmaankin suomenruotsalaisten alhaisesta äIykkyysosamäärästä.
Suomen yritysmaailman suurimmat kuprut ovat suomenruotsalaisten tekemiä: Harald Christopher Wegelius Skop ja Kaj-Erik Relander Sonera.