Syyskuiset 2024

Meidän syyskuisesta tulikin elokuinen! Kolmen isoveljen pikkuruinen pikkusisko syntyi kahdeksan viikkoa etuajassa lauantaina 3.8., kun raskausviikkoja oli kasassa 32+1. Syntymäpaino oli 1870 g, joten ollaan vauvateholla kasvamassa muutama viikko.

Valtavasti onnea Toivottavasti kaikki on hyvin

 

Milläs fiiliksillä kaikki on loppu suorilla?

Me käytiin synnytysvalmennuksessa eilen ja se konkretisoi kyllä koko homman 🥹 Ekaa kertaa alkoi jännittämään kun tajus et kuukauden ish sisään kun mennään uudestaan sairaalaan, kävelläänkin ulos pikkuisen kanssa Jäljellä vain sairaalakassin tuttien sterilisointi ja omien vaatteiden pakkaaminen. Toivottavasti ennemin kuin myöhemmin saadaan vauva kotiin

 

Milläs fiiliksillä kaikki on loppu suorilla?

Me käytiin synnytysvalmennuksessa eilen ja se konkretisoi kyllä koko homman 🥹 Ekaa kertaa alkoi jännittämään kun tajus et kuukauden ish sisään kun mennään uudestaan sairaalaan, kävelläänkin ulos pikkuisen kanssa Jäljellä vain sairaalakassin tuttien sterilisointi ja omien vaatteiden pakkaaminen. Toivottavasti ennemin kuin myöhemmin saadaan vauva kotiin

Voi apua, pitäisikö jotain tutteja ja niidenkin sterilointia miettiä? Tuolla ne odottavat avaamattomina paketeissaan, en ollut edes ajatellut pakkaavani niitä mukaan sairaalaan. Jotenkin olen mieltänyt, että turha ruveta mitään steriloimaan vielä tässä vaiheessa, kun synnytykseen voi kuitenkin olla vielä kuukausikin. Ne ei vissiin steriilinä pysy kuitenkaan mitään erityisen pitkiä säilytysaikoja. Mutta kuulostaa että siellä suunnalla ajatukset selkeät ja hyvin valmistauduttu!

Loppusuora se täälläkin häämöttää, ku la lähestyy kovaa vauhtia. Synnytys jännittää todella vähän. Jopa vähän ärsyttää, kun kaikki siitä kyselevät, onko ajatukset paljon synnytyksessä ja kuinka paljon pelottaa ja jännittää. Ihan kuin sitä nyt tieten tahtoen pitäisi alkaa pelkäämään ja pyöritellä kauhukuvia päässä…. Tuntuu että synnytykseen liittyy nykyään tosi paljon pelolla maalailua, ja eikö yksi syy vahvalle sektioiden lisääntymisellekin ole nykyisin synnytyspelot? Jotenkin itselle se synnytys on kuitenkin vain hetki (jossa en muutenkaan ole yksin, vaan puoliso ja osaava henkilökunta huolehtimassa), enemmän ajatukset itse vauvassa ja elämässä sen jälkeen.

 

Fiilikset pelonsekaiset, ei varsinaisesti enää synnytys pelota, mutta kaikki se arki lapsen kanssa ja tunne, että osataanko ja pärjätäänkö. Harjoitussupistuksia ollut aika paljon ja osassa mukana myös kipua, joka pelottanut. Käskettiin ottaa rauhassa, ja sitä yrittänyt noudattaa minkä kerkeää

Tavarat alkaa olla kasassa pääosin ja vaatteet pestynä. Miehellä vielä työkomennus tässä pian, vähän pelottaa että jos synnytys lähteekin käyntiin, menen sitten yksin synnyttämään, mutta onhan siitäkin muutkin selvinneet

Fyysisesti kroppa tuntuu kyllä raskaalta ja kipuja ja kolotuksia siellä täällä. Mutta voiton puolellahan tässä jo ollaan, vaikka la ihan syyskuun lopussa

 

Voi apua, pitäisikö jotain tutteja ja niidenkin sterilointia miettiä? Tuolla ne odottavat avaamattomina paketeissaan, en ollut edes ajatellut pakkaavani niitä mukaan sairaalaan. Jotenkin olen mieltänyt, että turha ruveta mitään steriloimaan vielä tässä vaiheessa, kun synnytykseen voi kuitenkin olla vielä kuukausikin. Ne ei vissiin steriilinä pysy kuitenkaan mitään erityisen pitkiä säilytysaikoja. Mutta kuulostaa että siellä suunnalla ajatukset selkeät ja hyvin valmistauduttu!

Loppusuora se täälläkin häämöttää, ku la lähestyy kovaa vauhtia. Synnytys jännittää todella vähän. Jopa vähän ärsyttää, kun kaikki siitä kyselevät, onko ajatukset paljon synnytyksessä ja kuinka paljon pelottaa ja jännittää. Ihan kuin sitä nyt tieten tahtoen pitäisi alkaa pelkäämään ja pyöritellä kauhukuvia päässä…. Tuntuu että synnytykseen liittyy nykyään tosi paljon pelolla maalailua, ja eikö yksi syy vahvalle sektioiden lisääntymisellekin ole nykyisin synnytyspelot? Jotenkin itselle se synnytys on kuitenkin vain hetki (jossa en muutenkaan ole yksin, vaan puoliso ja osaava henkilökunta huolehtimassa), enemmän ajatukset itse vauvassa ja elämässä sen jälkeen.

joo MAMin tutit kait pärjää sen 2(?) viikkoa niitten kotelossa kun sterilisoinut. Ehkä jos ens viikolla keittelis. Kattoo päätyykö ne jo synnärillä käyttöön, riippuu miten imetys onnistuu ekoina päivinä. Jos vauva sen hiffaa alusta asti työnnän varmaan tutin suuhun heti kun mahdollista

Tänään kyllä kolottanut extra paljon kroppaa, ei niinkään harjoitussupistuksia mutta maha tuntuu jotenkin extra pinkeältä ylhäältä ja mukavaa asentoa ei löydy mitenkään. En pistäis pahitteeks jos vauva tulis ens viikolla jo

 

Meillä sairaalakassi pakattuna ja vauvelin vaatteet puhtaina kaapissa. Tutteja meillä kukaan lapsista ei ole koskaan käyttänyt niin enpä tällekään pakkaile sellaisia mukaan, ei meillä edes ole
Kolotuksia ollut, samoin supistuksia ja nukkuminen käynyt vaikeaksi.. pissahätä myös vähän väliä. Muutama viikko pitäisi vielä jaksaa
Synnytys ei kyllä pelota eikä jännitä täälläkään ollenkaan eikä mitään odotuksiakaan ole kun aiemmat synnytykset olleet kaikki ihan erilaisia, joten turha kai tässäkään mitään odotuksia on asettaa kunhan se vauva ulos saadaan.
Paljon tsemppiä kaikille viime metreille ja onnea elokuisen perheelle
-Mandis

 

Vieläkö voi liittyä siihen face-ryhmään?

Voi liittyä! Laitan viestillä linkin, joka on näköjään kaksi vuorokautta voimassa.

 

Meillä ole eilen merkkipäivä, kun vauva täytti 2 viikkoa ja samalla painossa meni 2 kg rikki. Päivät vauvateholla kuluvat vauvaa hoitaessa aikataulutetusti ja elämä pyörii maidon ympärillä. Pikkuinen jaksaa jo hyvin imeä rintaa mutta loput menevät nenä-mahaletkun kautta, joten imetysten välissä aina pumppailen. Alkuviikosta vauvalle iski jokin infektio ja vointi huononi mutta onneksi antibiootit auttoivat ja nyt hän on yhtä pirteä kuin ennenkin.

Facebook-ryhmään voivat tosiaan liittyä kaikki halukkaat! Laittakaa vaikka yksityisviestiä minulle niin lähetän vastauksena liittymislinkin, joka on voimassa 2 vuorokautta. Meinasin jo luopua koko ryhmästä mutta ehkäpä sinne saadaan muitakin jäseniä.

 

Onko muilla vauva laskeutunut jo niin, että sen näkee mahasta? Itselläni ei mielestäni juuri lainkaan. Välillä toki fyysisesti tunnen että vauva painaa enemmän lantiota ja rakkoa, mutta ei nyt mitenkään massiivisesti. Heti alkaa miettiä, meinaako tämä nyt yliaikaisuuden riskiä, kun sanotaan että ensiodottajilla vauva laskeutuu usein paria tai muutamaa viikkoa ennen synnytystä. Laskettu aika kuitenkin jo alle kahden viikon päästä.

 

Olin juuri neuvolassa ja vauva on laskeutunut ja on lähtökuopissa. Minulle sattui vielä kätilö terveydenhoitajaksi siihen, kun oma hoitajani oli sairastunut niin osasi kertoa tosi kivasti tarkemmin vielä vauvan arvioidusta koosta ym. Ku
Saa nähdä millon syntyy, kun aiemmat syntyneet noin viikon ennen laskettua aikaa
Täällä ollut jokusia kipeitä supistuksia ja alaselkä särkyä jo parina päivänä ja paineen tunne alakerrassa, eli eiköhän tässä pikkuhiljaa kroppa valmistaudu synnyttämään myös kurjana juttuna etova olo ajottain ja olen ihab todella väsynyt.
Onko muilla mitään uusia oireita ollut?
-Mandis

 

Vauva ollut kiinnittyneenä ainakin 2 viikkoa nytten. Harkkasupistukset tuntuu jo enemmän mutta tällä hetkellä ei muita tuntemuksia. Mietin about joka päivä et lähteekö synnytys ihan puskista käyntiin vai mitä tapahtuu. Ajatus siitä et tässä kohta istutaan vauva sylissä on jotenkin hassu? Täysin tietoinen että kyllähän niin käy mutta se että se on täysin oma pieni ihminen persoonallisuudellaan on vähän mind blowing enkä malttais odottaa enää päivääkään 🥹

 

Musta tuntuu että fyysisten oireiden lisäksi pinna on todella kireällä töitä vielä pitäisi jaksaa, ymmärrän kyllä nyt miksi moni aloittaa vapaan kuukautta ennen

 

Kirjautuminen ei nyt onnistunut jostain syystä,

Täällä ollaan loppusuoralla rv 39+1 Saapi nähdä milloin pikku neiti päättää syntyä kaikki mennyt hyvin.

Onnea vauvansa syliin saaneille ja tsempit vielä meille ketkä odotellaan

Mamiks

 

Kännykällä olinkin vielä kirjautunut. Tässä mun pieni massu 🫶

 

Kännykällä olinkin vielä kirjautunut. Tässä mun pieni massu 🫶

Aivan ihana! 🩷 Tsemppiä sinne, täällä mennään lähes samoilla päivillä, alle viikko laskettuun aikaan.

Muiden oireiluihin liittyen, nyt on pakko viimein itsekin samaistua pinnan kiristymiseen ja väsymiseen, vaikka tähän asti olen tuntenut oloni tarmokkaaksi ja yleisesti tosi hyväksi. Kotona olo alkaa tökkkiä, vaikka jäin pois töistä niin myöhään kuin oli mahdollista. Alkuun jaksoi siivota ja puuhastella, nyt ei enää kertakaikkiaan huvita nämä projektit. Ei tätä lomaksi voi oikein kutsua, mutta toisaalta vapaa-aika pitäisi nyt saada jollain tapaa kuitenkin kulumaan kun päivät vapaita… Kipujakin alkanut tulla enemmän, lähinnä öisin mutta onneksi saa kuitenkin vielä nukuttua.

Onko hyviä vinkkejä mitä mukavaa voisi vielä tehdä nyt kotosalla? Pelkkä sohvalla löhöily tuntuu luotaantyöntävältä, mutta energiaakaan ei tunnu olevan ihan hirveästi. ‍

 

Onkos syyskuisia syntynyt vielä?
-Mandis

 

Huhhuh pitkästä aikaa aattelin kirjotella jotenkin ollu kiirettä ja sit toisaalta kausia et on ihan loppu.. täällä viel odotellaan syntymää mut hitsi et on alkanu jännittämään se vauva-aika, kun esikoisella se oli todellakin vaikea. Jotenkin ei voi uskoa et kohta taas tulee vauva vaikka sit seuraavassa hetkessä odottaa jo kauheesti et hän syntyis
Kyllä muuten täällä tais ainakin yksi syntyä jo, mahtoiko olla peräti elokuun puolella vielä

 

Täällä vielä odotellaan, vointi on tosi hyvä ja eipä ole juuri mitään merkkejä vauvan tulosta. Vielä 15pv olisi laskettuun aikaan.

 

Onkos syyskuisia syntynyt vielä?
-Mandis

Meidän syntyi 2.9.

Ennole täällä kirjoitellut odotusaikana muuta kun kävin päivittää pallomahaa.
Nyt se pallo makaa tuossa sohvalla tyytyväisenä



Tyttö siis tuli ja täällä eletään uudenlaista arkea tällä hetkellä kun muut lapset ovat 11,13,15 vuotiaita Apukäsiä siis löytyy.

 

Täällä vielä odotellaan, vointi on tosi hyvä ja eipä ole juuri mitään merkkejä vauvan tulosta. Vielä 15pv olisi laskettuun aikaan.

Tästä menikin vain viikko, kun meidän vauva päätti tulla maailmaan! kauheasti uuden opettelua ja itselläni vähän baby blues vaivaa, toivon että se alkaa tässä pikku hiljaa väistyä.

 

Onkohan täällä enää ketään lueskelemassa? Täällä eletään uutta elämää pienokaisen kanssa, joka nyt 6-viikkoinen. Vauva-aika on yllättänyt ihanuudellaan, vaikka tietty haastaviakin hetkiä ja päiviä ollut.

Jos nyt joku täällä vielä käy, niin millaisia päivärytmejä olette kehitelleet itsellenne? Noudatteleeko vauva jotain rytmiä vai menettekö ihan päivä kerrallaan vain? Täällä rytmit vähän hakusessa, mutta olen yrittänyt ottaa rennosti ja muistuttaa itseäni, että vauva on vielä tosi pieni eikä tarvitsekaan ehkä olla vielä selkeitä nukkumaanmeno- tai ulkoiluaikoja. Vauvan tarpeita kuunnellen siis mennään enemmän hetki hetkeltä.

 

Onkohan täällä enää ketään lueskelemassa? Täällä eletään uutta elämää pienokaisen kanssa, joka nyt 6-viikkoinen. Vauva-aika on yllättänyt ihanuudellaan, vaikka tietty haastaviakin hetkiä ja päiviä ollut.

Jos nyt joku täällä vielä käy, niin millaisia päivärytmejä olette kehitelleet itsellenne? Noudatteleeko vauva jotain rytmiä vai menettekö ihan päivä kerrallaan vain? Täällä rytmit vähän hakusessa, mutta olen yrittänyt ottaa rennosti ja muistuttaa itseäni, että vauva on vielä tosi pieni eikä tarvitsekaan ehkä olla vielä selkeitä nukkumaanmeno- tai ulkoiluaikoja. Vauvan tarpeita kuunnellen siis mennään enemmän hetki hetkeltä.

Täällä nyt 5 vko ja ei ole mitään kummempia rytmejä. Yritetty tehdä selkeä ero yön ja päivän välillä valojen ja toiminnan suhteen ja nyt ottaakin pisimmät unipätkät yöllä.

Päivällä mennään ihan miten sattuu, välillä käydään jossain, välillä ulkoillaan, välillä häärätään vaan sisällä mutta ei ole mitään erityisiä kellonaikoja kun vauvakin saattaa päivällä nukkua miten sattuu, vaikea sanoa varmuudella että nukkuuko 1h vai 3h..