vierailija
Orpon hallitus palautti palkkojen ostovoiman. Hyvää työtä.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EKP ovat nostaneet yritysten voittomarginaalin esiin, mutta Suomen Pankki tai suomalaiset poliitikot eivät ole vielä siirtäneet fokusta keskustelussa palkansaajista yrityksiin. Marttisen mielestä syynä on yleinen järjestelmä ja talouspolitiikan hegemonia. Yritykset pyörittävät taloutta, ja niitä pitää suojella joutumasta kurimukseen palkankorotusten vuoksi."Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa."
Marttinen on punikki ja siksi puheet on täyttä paskaa.Onpas sulla tiedot vähissä jos luulet hallituksen aiheuttavan inflaation
Jätti-inflaatio johtui yritysten ahneusinflaatiosta joka alkoi kun Venäjäpakotteiden takia energiakriisiä alettiin käyttää yrityskissä tekosyynä hilata hintoja ylös kautta linjan. Ahneus, moraalittomuus ja yhteiskuntavastuuttomuus otti kaverikapitalisteista niskalenkin:
Greedflation, ahneusinflaatio – tässä todellinen syy inflaatioon _ Apu
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen
Inflaation syy
Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.Ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista – syy inflaatioon on yritysten voittomarginaali
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.www.apu.fi
"Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
– Se on jo iso pykälä.
Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EKP ovat nostaneet yritysten voittomarginaalin esiin, mutta Suomen Pankki tai suomalaiset poliitikot eivät ole vielä siirtäneet fokusta keskustelussa palkansaajista yrityksiin. Marttisen mielestä syynä on yleinen järjestelmä ja talouspolitiikan hegemonia. Yritykset pyörittävät taloutta, ja niitä pitää suojella joutumasta kurimukseen palkankorotusten vuoksi.
– Perinteisesti ajatellaan, että kun ihmiset vaativat palkankorotuksia, hinnat nousevat. Sen myötä ostovoima heikkenee ja vaaditaan taas palkankorotuksia, mistä tulee taas lisää kustannuksia yrityksille.
Marttisen mukaan palkat kuitenkin joustavat inflaation hetkellä huonosti.
– Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa. Ei ajatella, että pitäisi hillitä yritysten voittomarginaaleja, sillä sitten se ei enää ole markkinaliberalismia, vaan toinen suuntaus.
EKP on koittanut hillitä inflaatiota koronnousuilla, mutta sillä ei ole ollut juuri vaikutusta inflaatioon. Talouden taantuessa Marttinen kehottaa miettimään, olisiko mahdollista vaikuttaa suoraan yritysten voittomarginaaleihin."
Sen sijaan OrpoPurran hallitus nostaa arvonlisäverokantoja, joka väentää ostovoimaa, ja joka on poliitisen päätöksenteon syytä.
SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen on asiantuntija ja tietää mistä puhuuOnpas sulla tiedot vähissä jos luulet hallituksen aiheuttavan inflaation
Jätti-inflaatio johtui yritysten ahneusinflaatiosta joka alkoi kun Venäjäpakotteiden takia energiakriisiä alettiin käyttää yrityskissä tekosyynä hilata hintoja ylös kautta linjan. Ahneus, moraalittomuus ja yhteiskuntavastuuttomuus otti kaverikapitalisteista niskalenkin:
Greedflation, ahneusinflaatio – tässä todellinen syy inflaatioon _ Apu
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen
Inflaation syy
Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.Ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista – syy inflaatioon on yritysten voittomarginaali
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.www.apu.fi
"Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
– Se on jo iso pykälä.
Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EKP ovat nostaneet yritysten voittomarginaalin esiin, mutta Suomen Pankki tai suomalaiset poliitikot eivät ole vielä siirtäneet fokusta keskustelussa palkansaajista yrityksiin. Marttisen mielestä syynä on yleinen järjestelmä ja talouspolitiikan hegemonia. Yritykset pyörittävät taloutta, ja niitä pitää suojella joutumasta kurimukseen palkankorotusten vuoksi.
– Perinteisesti ajatellaan, että kun ihmiset vaativat palkankorotuksia, hinnat nousevat. Sen myötä ostovoima heikkenee ja vaaditaan taas palkankorotuksia, mistä tulee taas lisää kustannuksia yrityksille.
Marttisen mukaan palkat kuitenkin joustavat inflaation hetkellä huonosti.
– Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa. Ei ajatella, että pitäisi hillitä yritysten voittomarginaaleja, sillä sitten se ei enää ole markkinaliberalismia, vaan toinen suuntaus.
EKP on koittanut hillitä inflaatiota koronnousuilla, mutta sillä ei ole ollut juuri vaikutusta inflaatioon. Talouden taantuessa Marttinen kehottaa miettimään, olisiko mahdollista vaikuttaa suoraan yritysten voittomarginaaleihin."
Sen sijaan OrpoPurran hallitus nostaa arvonlisäverokantoja, joka väentää ostovoimaa, ja joka on poliitisen päätöksenteon syytä.
Herätys. Emme ole mikään kommunistinen maa, jossa hallitus päättää hintatason."Onpas sulla tiedot vähissä jos luulet hallituksen aiheuttavan inflaation."
Kyllä hallituksetkin kykenevät aiheuttamaan inflaatioita ja deflaatioita.
Punikkipropagandan asiantuntija.SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen on asiantuntija ja tietää mistä puhuu
Juu, on täysin selvää että hinta nostetaan yli alvin määrän seuraavaan ,99 €on, eli kauppa nappaa katetta tstäkin, aiban kuin ahneusinflaatioputki v.2022-2024 ei olisi jo riittänyt.Orpon ja Purran alvin nosto aiheuttaa taas hintojen nousua, koska hinnat hilataan alvin nousua korkeampaan sopivaan lukuun esim. 2,99€