Suomi on menossa järjestäytyneiden työläisten ay-vastaiseen käskytys-ja komentotalouteen, jossa lakot kielletään ja oikeistohallitus päättää palkat ja työehdot elinkeinoelämän sekä suurpääoman Lennu-sylikoirana, kun taas Saksassa mennään toiseen suuntaan:
Yle: Lakkoaalto pyyhkii Saksaakin, ja työntekijöillä on asiantuntijan mukaan kädessään historiallinen valttikortti
Taloustieteen professori uskoo ay-liikehdinnän renessanssiin Saksassa. Ammattiliitot vaativat merkittäviä palkankorotuksia.
yle.fi
"Taloustieteen professori uskoo ay-liikehdinnän renessanssiin Saksassa. Ammattiliitot vaativat merkittäviä palkankorotuksia.
Ammattiliitoilla on nyt Saksassa varaa pullistella muskeleitaan, taloustieteen professori Michael C. Burda sanoo Ylen haastattelussa.
Berliini Ei voi tietää, kulkeeko juna vai ei.
Siihen pitää junamatkustajien varautua tulevaisuudessa, Saksan veturinkuljettajien ammattiliitto sanoi viime viikolla.
Eikä liitto epäröinyt vaan pani uhkauksensa heti toteen.
Tavaraliikenteen työseisokit alkoivat eilen maanantaina ja jatkuvat vuorokauden. Tiistaina seisahtuvat myös valtion rautatieyhtiön eli Deutsche Bahnin matkustajajunat – jo kuudetta kertaa tänä vuonna.
Tähän asti veturinkuljettajat ovat varoittaneet tulevista lakoista kaksi vuorokautta etukäteen, mutta nyt he kehottavat valmistautumaan ”ennakoimattomaan lakkojen aaltoon”.
Saksan rautatieläiset kiristävät ruuvia ja ovat valmiita myös horjuttamaan kansalaisten luottamusta junailuun, koska he ovat kyllästyneet hupenevaan ostovoimaansa.
Hinnat ovat nousseet viime vuosina ripeästi, mutta palkat eivät ole vastaavasti parantuneet.
Muutosta ilmassa
Yhdysvaltalainen, Saksassa jo kymmeniä vuosia asunut taloustieteen professori Michael C. Burda näkee selviä muutoksen merkkejä Saksan työmarkkinatilanteessa.
– Tämä on ensimmäinen kerta kymmeniin vuosiin, kun inflaatiovauhti on todella kiihtynyt ilman, että työntekijöillä olisi suojaa inflaatiota vastaan.
Se tarkoittaa, että samaan aikaan kun inflaatio on laukannut noin kahdeksan prosentin vauhtia, palkat ovat nousseet keskimäärin vain 2,8 prosenttia vuodessa.
Hintojen noustessa yritysten voitot ovat parantuneet, kun palkansaajien reaaliansiot ovat heikentyneet.
– Siksi palkansaajat ovat lähteneet nyt vaatimaan sitä, mihin he mielestään ovat oikeutettuja, Burda analysoi lakkoaaltoa toimistossaan Berliinin kuululla Humboldt-yliopistolla.
Saksan lakkoilun voi professorin mielestä nähdä perinteisenä työn ja pääoman välisenä taisteluna.
– Kun inflaatio kiihtyy, työntekijä menettää todellista ostovoimaansa ja haluaa jotain vastineeksi. Jos hän saa haluamansa, pääoma häviää ja yritysten voitot pienenevät.
Aika on otollinen ammattiliittojen voimannäytölle nyt, kun samaan aikaan maassa vallitsee työvoimapula. Työntekijöiden neuvotteluvoima on vahvistunut.
– Saksassa on historiallisesti harvinainen tilanne, kun on pulaa työntekijöistä. Tätä ei ole nähty sitten 1950- ja -60-lukujen, Burda sanoo.
– Yksinkertaisella kysyntä–tarjonta-analyysillä tästä tilanteesta seuraa, että palkkojen on noustava, ennemmin tai myöhemmin.
Professori Burdan mukaan korkeammat palkat – tai vastaavasti lyhyemmät työajat – voivat houkutella uusia työntekijöitä hakeutumaan rautateille töihin. Näin helpottuisi samalla työvoimapula.
– Korkeammat palkat motivoivat ihmisiä työskentelemään enemmän, koska he haluavat ansaita enemmän.
Tuottavuus voi parantua sen seurauksena, että palkkojen noustessa työnantajille tulee tarve käyttää työvoimaa vähemmän. Yritykset pyrkivät sitten kehittämään koneita ja käyttämään enemmän esimerkiksi tekoälyjärjestelmiä, jotka korvaavat työntekijöitä."
Aiheesta lisää: Lakkosuma jyllää nyt Euroopassa.
Saksassa Loismaan kassat eivät ole tehneet suuresta osasta duunareita elinkeinoelämän lampaita, vaan proletaarin joukkovoima rulettaa
