Kysymys ei liity varsinaisesti Orpon hallitukseen, mutta pohjimmiltaan on erittäin relevantti. Mihin tämä maa on saanut viimeisten 15 tappiollisen vuoden aikana noita velkarahoja menemään? On ilmiselvää, että julkinen sektorimme on pahasti ylipöhöttynyt. Juuri sitä nykyinen hallitus yrittää kovaa vauhtia muuttaa. Yhdellä rysäyksellä tämän kokoisen suomi-laivan kurssia on toki mahdoton kääntää ja velkaantumistakaan lopettaa kerralla. Tai sen tempun tekeminen olisi saanut yhteiskunnan täyteen kaaokseen. Tähän nyt on turha keksiä kuvitteellisia esimerkkejä, mutta se nyt olisi voinut tarkoittaa esim. kaikkien sairaslomapäivien palkattomuutta, kouluruokailujen lopettamista, sosiaaliturvan totaalisen romahduttamisen, omaishoidontuen lakkauttamisen täysin, polikinikkamaksujen viisinkertaistamisen, kelan lääkekorvausten lopettamisen ja niin edelleen. Muutos olisi ollut katastrofaalisen suuri.
Nyt tehtävät talouden korjaustoimet on osa sitä kurssin kääntämistä oikeaan suuntaan, mutta vielä hyvin maltilla. Toki se pienikin kurssin kääntön on saanut vasemman laidan hyppimään aivan seinille. Mutta mitähän se olisi ollutkaan, jos velkaa ei tosiaan olisi otettu lainkaan? Sitten kai ihan oikeasti voitaisiin jo puhua sairaiden heittämisestä kaduille ja sen semmoisesta retoriikasta, mitä vasemmisto käyttää jo nyt tällä hetkellä.
Unohdit kokonaan veropohjan rapauttamisen.
Ei 60 mrd euron velanottoa tarvitse ihmetellä kun veropohjaa rapautetaan, erityisesti tuloveropohjaa.
Nyt tuloveroille ansiotuloille ja pääomatuloille 1-2 %:n korotus.
Lisäksi perutaan suurituloisten velkarahoitettu solidaarisuusveron alarajan nosto, siihen ei ole varaa kun velkaa lisätään 60 miljardia euroa (VM:n arvio, saattaa nousta jos työttömyys edelleen kasvaa, nyt noin 30.000 lisätyötöntä 1/2 vuodessa)
IMF:n suosityksen mukaan listaamattomien yritysten veroetu poistettava. Valtion verotuotto kasvaa n. 800 - 1000 miljoonaa euroa vuodessa.
Insitutionaalisien sijoittajien (säätiöt ym.) 5% lähdevero. Valtion verotuotto kasvaa n. 400 - 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Hyvinvointivaltiota ei ylläpidetä ilman riittävää veropohjaa. Ennen tämän ymmärtäminen oli itsestäänselvää, onko rahanahneus sokeuttanut narsistit?
Vielä kun osin tarpeettomia ja haitallisia yritystukia poistetaan 500-1000 miljoonalla eurolla vuodessa, hyvinvointivaltion rahoitus alkaa olla taas terveellä pohjalla.
Lääkkeiden ja ruoan ALV:n nostaminen olisi hulluutta vuodesta 2022 jatkuneen greedflationin eli yritysten ahneusinflaation päälle, jonka takia ruoan ja lääkkeiden hinta noussut jo aivan sairaasti. ALV-tasaverojen nosto kohdistuu muutenkin paljon enemmän pieni- ja matalatuloisiin, koska heidän tuloistaan ruoka vie jo leijonanosan. Tuloverojen korotus taas kohdistuu kaikkiin tuloluokkiin samalla tavalla prosentuaalisesti.
Tämän lisäksi turhaa maailmanparantamista mm. erilaisten kulttuuri- ja vähemmistöyhteisöjen ry:t ja umbalamaiden paikallisten kulttuuri/woke-toimien tukemista verovaroin pitää vähentää ja paljon, kuten myös paljon rahaa yliopistoissa nielevää hypetettyä woketutkimuksen rahoitusta.
Tämän lisäksi turhat pullaa kokouksissa mutustavat kalliit ja suurimääräiset
bullshit jobs-johtajat apuharvennukseen SOTE:ssa ja muissa julkisen sektorin pyramideissa.
Näin meillä jälkeen alkaa olla varaa taas terveydenhoitoon, koulutukseen, yhtäläiseen minimiperusturvaan jne.
Ei Suomesta mitään Kokoomuksen ja Persujen pohjolan neljättä Baltianmaata tai pikkuamerikkaa, vaan edelleen Pohjoismainen hyvinvointioikeusvaltio ja sopimusyhteiskunta.
Marinin kaudella työllisyysaste saatiin mittaushistorian korkeimmaksi ja kokoaikaiseksi laskettu työllisyysaste jopa Pohjoismaiden korkeimmaksi, niin että työväestön määrä huomioiden suomalaiset tekivät pohjolan eniten työtunteja, eli olivat Pohjoismaiden ahkerimpia työntekijöitä!
Myös ansiotulot ja niiden verokertymät kasvoivat Marinin kaudella. Lisäksi toimeentulotukimenot, työttömyysmenot ja asumistukimenot laskivat esim. Sipilän kautta alemmas. Oikeaa työtä joka lisäsi tuloja ja verotuloja sekä vähensi sosiaaliturvan tarvetta! Tällä tiellä olisi pitänyt jatkaa, eikä aiheuttaa ankeuttavalla leikkauspolitiikalla taantumaa ja työmarkkinakaaosta, epävakautta sekä vastakkainasettelun kärjistymistä ja tunkkaista luokkasotaa.