V
vierailija
Vieras
Lainauksia jutusta:
Espooseen rakennettuun uuteen kerrostaloon ilmestyi vastaanottokeskus – naapurit järkyttyivät
Espoon Miilukorvessa on rakennettu kerrostalokorttelia, jota markkinoidaan kulttuurihistoriallisella ympäristöllä ja vaihtelevilla huonekorkeuksilla. Nyt upouuteen taloon on perustettu vastaanottokeskus, naapurien mielestä vaivihkaa.
Kaikkia alueen asukkaita uuden kerrostalon käyttötarkoitus ei miellytä.
Emmi Julkunen
26.9.2023 5:30
ESPOON Miilukorvessa on kohistu naapurustoon ilmestyneestä vastaanottokeskuksesta, jonka toiminta alkoi naapureiden mukaan ilman ennakkotietoa.
Vastaanottokeskus toimii vielä osittain rakenteilla olevassa 127:n asunnon kerrostalokorttelissa, jota rakennuttaja on markkinoinut avarilla yhteistiloilla ja asuntojen vaihtelevilla huonekorkeuksilla.
– Naapurustossa sijaitsee pientaloja ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Villa Solkullan kartano. Arkkitehti on onnistunut kiitettävästi sopeuttamaan uudisrakennukset ympäristöön, rakennuttaja Toivo Groupin toimitusjohtaja Markus Myllymäki kertoo vuonna 2020 julkaistussa korttelin markkinointimateriaalissa.
Kerrostalokortteliin valmistuu kolme rakennusta, joista vastaanottokeskuksen toimintaa järjestävä Luona on nyt vuokrannut kaksi.
Hiljattain käyttöönotettu vastaanottokeskus toimii Espoon Miilukorvessa.
Luona on sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava yritys. Se tarjoaa vastaanottopalveluita Espoon ohella muun muassa Helsingissä ja Vantaalla. Toukokuussa yhtiö kertoi, että sen palveluiden piirissä on noin 6 400 turvapaikanhakijaa ja tilapäistä suojelua saavia henkilöitä, joista noin 5 000 asuu yksityismajoituksessa.
Espoon uusi vastaanottokeskus on vastikään aloittanut toimintansa ensimmäisessä korttelista valmistuneesta kerrostalossa, kun muu työmaa yhä etenee ympärillä. Naapurustossa asuva nainen kertoo IS:lle, ettei uudesta vastaanottokeskuksesta tiedotettu etukäteen millään lailla.
– Tämä tuli aivan puskista. Asia kävi ilmi yhdeltä naapurilta, kun hän oli huomannut Luonan sivuilta Espoon vastaanottokeskuksen kohdalla tutun osoitteen, naapurissa asuva nainen kertoo.
– Tämä on ihana alue ja koulut sijaitsevat lähellä. Kahden pienen lapsen vanhempana tilanne huolestuttaa, ketä naapurustoon asettuu. Eikä kaavoitus tällaista käyttötarkoitusta sille salli.
Osa alueesta on edelleen työmaata. Vastaanottokeskuksen sisällä on vajaat 40 asiakasta, lapsiperheitä.
Hänestä vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistyminen on tuntunut monella tavalla salamyhkäiseltä. Hänen havaintojensa mukaan myös rakennuttajan näyttävät plakaatit kaikkosivat jossain vaiheessa rakennusmaalta.
Asuntosijoitusyhtiö Toivo Group sai lokakuussa 2020 luvan rakentaa alueelle kerrostalokorttelin. Se on vuokrannut kaksi kerrostaloa eli noin 80 asuntoa Luonan käyttöön.
Luona vastaa kyseisen vastaanottokeskuksen ylläpidosta. Luonan ylläpitämän vastaanottokeskuksen valvonnasta puolestaan vastaa Maahanmuuttovirasto, jonka kanssa se on palveluiden järjestämisestä sopinut.
Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottokeskuksen valvonnasta.
NAINEN kertoo, että naapuruston asukkaita on yhteisvoimin ollut kaupunkiin yhteydessä. He epäilevät, että kerrostalokortteli on asemakaavan vastaisessa käyttötarkoituksessa.
Asemakaavassa alue on määritelty asuinkerrostalojen korttelialueeksi.
Alue sijaitsee Karhusuon asuinalueella, johon myös Miilukorpi kuuluu. Aluetta ovat suosineet luonnonrauhaan mieltyneet ja erityisesti lapsiperheet.
Uno Ullbergin suunnittelema Villa Solkulla sijaitsee aivan vastaanottokeskuksen läheisyydessä. Rakennus mainitaan erikseen kerrostalokorttelin markkinointimateriaalissa.
Asemakaavan alue yltää myös tämän huvilan entiselle puutarha-alueelle.
IS:n haastattelema nainen kertoo, että naapurustosta oltiin yhteydessä Luonaan, kun uuden vastaanottokeskuksen sijainti valkeni.
– He pyysivät olemaan yhteydessä esimiehiin, joista kukaan ei vastannut, nainen sanoo.
– Meitä kiinnostaa, oliko kyseessä yksityisen toimijan virhe tai sääntörikkomus. Se selvinnee lähiaikoina. Mielestäni tilanne on huolestuttava omistusasunnoissa asuville, sillä vastaanottokeskus muuttaa alueen dynamiikkaa.
ESPOON rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo ja kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen perehtyivät IS:n pyynnöstä kyseessä olevaan Ylämyllynaukion asemakaavaan, johon uusi kerrostalokortteli sijoittuu.
He eivät tiedä uuden Espoon vastaanottokeskuksen toiminnan yksityiskohdista tarkemmin, joten he eivät linjaa, onko kyse asemakaavan vastaisesta käyttötarkoituksesta. Hokkanen kuitenkin luonnehtii, että rakennus on ainakin asemakaavan ”hengenvastaisessa” käytössä.
– Tällaista vastaanottokeskuksen tyylistä palveluasumista kaava ei mahdollista. Eikä sitä tällaiseen ole tarkoitettu, Hokkanen arvioi.
– Yksityiskohdat ratkaisevat tässä asiassa. Esimerkiksi yhteistiloissa tapahtuvaa ruokailua tämä nykyinen asemakaava ei mahdollistaisi.
Rakennusvalvonta on lopulta se taho, joka arvioi onko uusi kerrostalokortteli luvattomassa käyttötarkoituksessa. Rakennusvalvonnan päällikkö Saajo pitää myös todennäköisempänä, että kyse on asemakaavan vastaisesta käytöstä.
– Jos tähän liittyy toimintaa, joka ei vastaa asumiskäyttöä, niin se voi olla luvatonta, Saajo sanoo.
Hän kommentoi yleisellä tasolla, että jos asuntoja vuokraava taho harjoittaisi jonkinlaista ”vastaanottokeskustyyppistä” liiketoimintaa, asia tulisi etenemään rakennusvalvonnan käsiteltäväksi.
SEKÄ Saajo että Hokkanen ovat nähneet kaupungin viranomaisten vastaanottaman viestin Miilukorven asukkaiden ilmoituksesta koskien uutta vastaanottokeskusta.
Hokkaselle ei tule mieleen tapausta, jossa vastaanottokeskus alkaisi toimia mahdollisesti luvanvastaisissa tiloissa. Takavuosina Espoon kaupunki käsitteli joitain vastaanottokeskuksia koskevia määräaikaisia poikkeuslupia, jotka sallivat niiden avaamiseen tyhjiin toimistorakennuksiin.
Hokkanen kertoo, että kaupungit eivät valvo sitä, kenelle yhtiöt vuokraavat tai myyvät tiloja. Väärinkäytöt tulevat usein ilmi juurikin ”naapurivalvonnan” kautta, hän kertoo.
Hokkasen mielestä on hämmentävää sekin, jos naapurustoa ei ole tiedotettu vastaanottokeskuksen avautumisesta.
– Jos tämän tyylistä toimintaa (ympäristöön) järjestetään, niin se tulisi luvittaa ja asukkaiden tulisi olla prosessista tietoisia.
Rakennusvalvonta on lopulta se taho, joka arvioi onko uusi kerrostalokortteli luvattomassa käyttötarkoituksessa.
MAAHANMUUTTOVIRASTON viestinnästä vastattiin IS:n yhteydenottopyyntöön sähköpostitse. Virasto vahvisti, että osoitteessa sijaitsevassa kerrostalossa toimii vastaanottokeskus, mutta ohjeisti kuitenkin olemaan yhteydessä keskusta ylläpitävään yritykseen.
Luonan vastaanottopalveluista vastaava johtajan Mari Saaren mukaan vastaanottokeskuksen aukeamisesta oli tarkoitus ilmoittaa yrityksen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kuluvalla viikolla. Toistaiseksi asiasta on tiedotettu vain Luonan asiakaskuntaa.
– Periaatteemme on, että asiakkaita tiedotetaan ensin. Sen takia asiasta ei ole vielä julkisesti viestitty.
Hän pahoittelee, jos tämä viestintälinja on aiheuttanut harmia naapurustolle.
– Toivon tietysti, että pystymme jatkamaan eloa yhteisymmärryksessä, hän sanoo.
Saari yllättyy, kun häneltä kysytään siitä, onko vastaanottokeskus asemakaavan vastainen. Hän pitää epätodennäköisenä, että kyse olisi kaavan vastaisesta käyttötarkoituksesta.
– Meidän kiinteistöalan asiantuntijamme ovat ennen tilojen vuokrausta asiaa arvioineet sekä selvittäneet, voidaanko toimintaa järjestää asunnoksi rakennetuissa kerrostaloissa ilman käyttötarkoituksen muuttamista. Sen perusteella estettä ei pitäisi olla, hän sanoo.
– Asiakkaamme ovat kuitenkin tavan asukkaita alueella siinä missä muutkin. Me tietysti tarjoamme samalla kohteessa tarvittavia palveluita, mutta muutoin se on normaalia asumista.
Suurin osa asukkaista on tilapäisen suojelun tarpeessa.
LUONA tiedotti toukokuussa, että se voitti Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskustoiminnan kilpailutukseen. Yhtiö lupaili tuolloin, että se perustaa kesän aikana Vantaalle 300-paikkaisen laitosyksikön, ja 300-paikkaisen asuntopohjaisen vastaanottokeskuksen Vantaa-Keravan-, Keski-Uudenmaan- tai Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Espooseen Luona kertoi perustavansa 300-paikkaisen laitosyksikön ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle 300-paikkaisen asuntopohjaisen vastaanottokeskuksen.
Syyskuussa uusi, Espoon Miilukorvessa sijaitseva vastaanottokeskus aloitti toimintansa ensimmäisessä valmistuneessa pienkerrostalossa ja sinne saapuivat ensimmäiset asukkaat.
”
Nyt sisällä on vajaat 40 asiakasta ja kyse on lapsiperheistä.
Saari kertoo, että kyse on laitospohjaisesta vastaanottokeskuksesta. Se tarkoittaa, ettei kiinteistössä asu kuin vastaanottokeskuksen asiakkaita.
Uuden vastaanottokeskuksen asiakkaat ovat joko turvapaikanhakijoita tai tilapäistä suojelua saavia henkilöitä.
– Kaikkiaan kyseessä tulee olemaan noin 300-paikkainen vastaanottokeskus. Nyt sisällä on vajaat 40 asiakasta ja kyse on lapsiperheistä. Asiakaskunta voi kyllä olla muutakin, hän kertoo.
– Vaste nousee, kun toinenkin kiinteistö tulee käyttöön.
Saari kuvailee yleisellä tasolla, että suurin osa asukkaista on tilapäisen suojelun tarpeessa. Erityisesti ukrainalaisten pakolaisten määrä on kasvanut.
Miilukorvessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen on määrä hiljalleen korvata Espoossa sijaitsevan Nihtisillan vastaanottokeskuksen tarjoamat tilat. Myös ne ovat olleet Luonan ylläpitämät.
Saari ei tarkenna, milloin Nihtisillan toiminta päättyy.
Maanantaina IS:n vieraillessa käyttöönotetun vastaanottokeskuksen kerrostalon ympäristössä, paikalla vallitsi uninen tunnelma. Sisäpihan hiekkalaatikossa lojui lasten leikkikaluja. Sisältä saapui kaksi työntekijää kysymään, millä asioilla ulkopuoliset liikkuivat. He kieltäytyivät ystävällisesti kommentoimasta tarkemmin vastaanottokeskuksen herättämää keskustelua naapurustosta.
MIKSI uutuuden karheat kerrostaloasunnot kehittyvässä kaupunginosassa päätettiin vuokrata vastaanottokeskukseksi?
– Maailma on hyvin erinäköinen kuin vuonna 2019, kun rakennuslupaa tontille alettiin hakemaan. En lähde asiaa kummemmin kommentoimaan kuin sanomalla, että meihin otti yhteyttä asiakas, jolla oli tarve ja meillä siihen tarpeiden mukaiset kiinteistöt, vastaa korttelia rakennuttavan Toivo Groupin toimitusjohtaja Markus Myllymäki.
– Ei näissä prosesseissa lähdetä oikomaan ja luotamme vuokralaisenkin arvioon tässä asiassa.
”
Meillä on viimeisen vuoden aikana valmistunut lukuisia asuntoja ja tämä on vain yksi osa siitä asuntomassasta.
Rakentamisessa eletään haastavia aikoja, sillä korkojen nousu ja epävarma taloustilanne ovat heijastuneet uusien asuntojen kysyntään.
Myllymäki kiertää kysymyksen siitä, onko heikentynyt markkinatilanne vaikuttanut päätökseen vuokrata kiinteistöt sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavalle yritykselle. Hän näkee, että Luona toteuttaa asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta, sillä sen on tarkoitus tarjota asutusta vastaanottokeskuksen asiakkaille.
– Meillä on viimeisen vuoden aikana valmistunut lukuisia asuntoja ja tämä on vain yksi osa siitä asuntomassasta. Jokaisen hankkeen kohdalla, mikä on sen käyttöön fiksuinta, Myllymäki kertoo.
Hänen mukaansa Toivo Groupin kiinteistöjen vuokrausasteet ovat hyvin korkealla.
Väite asemakaavan vastaisesta käyttötarkoituksesta sen sijaan oudoksuttaa häntä.
– En lähde kommentoimaan sen enempää tuota. Äkkiseltään kuulostaa, että aikamoisia asemakaavoituksen asiantuntijoita naapurustosta löytyy. Ajattelen, että on asuntopoliittisesti tärkeää, että erilaisessa elämän tilanteissa olevat ihmiset ja omaisuusluokat pystytään hajauttamaan samaan kortteliin.
Linkki:
www.is.fi
Espooseen rakennettuun uuteen kerrostaloon ilmestyi vastaanottokeskus – naapurit järkyttyivät
Espoon Miilukorvessa on rakennettu kerrostalokorttelia, jota markkinoidaan kulttuurihistoriallisella ympäristöllä ja vaihtelevilla huonekorkeuksilla. Nyt upouuteen taloon on perustettu vastaanottokeskus, naapurien mielestä vaivihkaa.
Kaikkia alueen asukkaita uuden kerrostalon käyttötarkoitus ei miellytä.
Emmi Julkunen
26.9.2023 5:30
ESPOON Miilukorvessa on kohistu naapurustoon ilmestyneestä vastaanottokeskuksesta, jonka toiminta alkoi naapureiden mukaan ilman ennakkotietoa.
Vastaanottokeskus toimii vielä osittain rakenteilla olevassa 127:n asunnon kerrostalokorttelissa, jota rakennuttaja on markkinoinut avarilla yhteistiloilla ja asuntojen vaihtelevilla huonekorkeuksilla.
– Naapurustossa sijaitsee pientaloja ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Villa Solkullan kartano. Arkkitehti on onnistunut kiitettävästi sopeuttamaan uudisrakennukset ympäristöön, rakennuttaja Toivo Groupin toimitusjohtaja Markus Myllymäki kertoo vuonna 2020 julkaistussa korttelin markkinointimateriaalissa.
Kerrostalokortteliin valmistuu kolme rakennusta, joista vastaanottokeskuksen toimintaa järjestävä Luona on nyt vuokrannut kaksi.
Hiljattain käyttöönotettu vastaanottokeskus toimii Espoon Miilukorvessa.
Luona on sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava yritys. Se tarjoaa vastaanottopalveluita Espoon ohella muun muassa Helsingissä ja Vantaalla. Toukokuussa yhtiö kertoi, että sen palveluiden piirissä on noin 6 400 turvapaikanhakijaa ja tilapäistä suojelua saavia henkilöitä, joista noin 5 000 asuu yksityismajoituksessa.
Espoon uusi vastaanottokeskus on vastikään aloittanut toimintansa ensimmäisessä korttelista valmistuneesta kerrostalossa, kun muu työmaa yhä etenee ympärillä. Naapurustossa asuva nainen kertoo IS:lle, ettei uudesta vastaanottokeskuksesta tiedotettu etukäteen millään lailla.
– Tämä tuli aivan puskista. Asia kävi ilmi yhdeltä naapurilta, kun hän oli huomannut Luonan sivuilta Espoon vastaanottokeskuksen kohdalla tutun osoitteen, naapurissa asuva nainen kertoo.
– Tämä on ihana alue ja koulut sijaitsevat lähellä. Kahden pienen lapsen vanhempana tilanne huolestuttaa, ketä naapurustoon asettuu. Eikä kaavoitus tällaista käyttötarkoitusta sille salli.
Osa alueesta on edelleen työmaata. Vastaanottokeskuksen sisällä on vajaat 40 asiakasta, lapsiperheitä.
Hänestä vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistyminen on tuntunut monella tavalla salamyhkäiseltä. Hänen havaintojensa mukaan myös rakennuttajan näyttävät plakaatit kaikkosivat jossain vaiheessa rakennusmaalta.
Asuntosijoitusyhtiö Toivo Group sai lokakuussa 2020 luvan rakentaa alueelle kerrostalokorttelin. Se on vuokrannut kaksi kerrostaloa eli noin 80 asuntoa Luonan käyttöön.
Luona vastaa kyseisen vastaanottokeskuksen ylläpidosta. Luonan ylläpitämän vastaanottokeskuksen valvonnasta puolestaan vastaa Maahanmuuttovirasto, jonka kanssa se on palveluiden järjestämisestä sopinut.
Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottokeskuksen valvonnasta.
NAINEN kertoo, että naapuruston asukkaita on yhteisvoimin ollut kaupunkiin yhteydessä. He epäilevät, että kerrostalokortteli on asemakaavan vastaisessa käyttötarkoituksessa.
Asemakaavassa alue on määritelty asuinkerrostalojen korttelialueeksi.
Alue sijaitsee Karhusuon asuinalueella, johon myös Miilukorpi kuuluu. Aluetta ovat suosineet luonnonrauhaan mieltyneet ja erityisesti lapsiperheet.
Uno Ullbergin suunnittelema Villa Solkulla sijaitsee aivan vastaanottokeskuksen läheisyydessä. Rakennus mainitaan erikseen kerrostalokorttelin markkinointimateriaalissa.
Asemakaavan alue yltää myös tämän huvilan entiselle puutarha-alueelle.
IS:n haastattelema nainen kertoo, että naapurustosta oltiin yhteydessä Luonaan, kun uuden vastaanottokeskuksen sijainti valkeni.
– He pyysivät olemaan yhteydessä esimiehiin, joista kukaan ei vastannut, nainen sanoo.
– Meitä kiinnostaa, oliko kyseessä yksityisen toimijan virhe tai sääntörikkomus. Se selvinnee lähiaikoina. Mielestäni tilanne on huolestuttava omistusasunnoissa asuville, sillä vastaanottokeskus muuttaa alueen dynamiikkaa.
ESPOON rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo ja kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen perehtyivät IS:n pyynnöstä kyseessä olevaan Ylämyllynaukion asemakaavaan, johon uusi kerrostalokortteli sijoittuu.
He eivät tiedä uuden Espoon vastaanottokeskuksen toiminnan yksityiskohdista tarkemmin, joten he eivät linjaa, onko kyse asemakaavan vastaisesta käyttötarkoituksesta. Hokkanen kuitenkin luonnehtii, että rakennus on ainakin asemakaavan ”hengenvastaisessa” käytössä.
– Tällaista vastaanottokeskuksen tyylistä palveluasumista kaava ei mahdollista. Eikä sitä tällaiseen ole tarkoitettu, Hokkanen arvioi.
– Yksityiskohdat ratkaisevat tässä asiassa. Esimerkiksi yhteistiloissa tapahtuvaa ruokailua tämä nykyinen asemakaava ei mahdollistaisi.
Rakennusvalvonta on lopulta se taho, joka arvioi onko uusi kerrostalokortteli luvattomassa käyttötarkoituksessa. Rakennusvalvonnan päällikkö Saajo pitää myös todennäköisempänä, että kyse on asemakaavan vastaisesta käytöstä.
– Jos tähän liittyy toimintaa, joka ei vastaa asumiskäyttöä, niin se voi olla luvatonta, Saajo sanoo.
Hän kommentoi yleisellä tasolla, että jos asuntoja vuokraava taho harjoittaisi jonkinlaista ”vastaanottokeskustyyppistä” liiketoimintaa, asia tulisi etenemään rakennusvalvonnan käsiteltäväksi.
SEKÄ Saajo että Hokkanen ovat nähneet kaupungin viranomaisten vastaanottaman viestin Miilukorven asukkaiden ilmoituksesta koskien uutta vastaanottokeskusta.
Hokkaselle ei tule mieleen tapausta, jossa vastaanottokeskus alkaisi toimia mahdollisesti luvanvastaisissa tiloissa. Takavuosina Espoon kaupunki käsitteli joitain vastaanottokeskuksia koskevia määräaikaisia poikkeuslupia, jotka sallivat niiden avaamiseen tyhjiin toimistorakennuksiin.
Hokkanen kertoo, että kaupungit eivät valvo sitä, kenelle yhtiöt vuokraavat tai myyvät tiloja. Väärinkäytöt tulevat usein ilmi juurikin ”naapurivalvonnan” kautta, hän kertoo.
Hokkasen mielestä on hämmentävää sekin, jos naapurustoa ei ole tiedotettu vastaanottokeskuksen avautumisesta.
– Jos tämän tyylistä toimintaa (ympäristöön) järjestetään, niin se tulisi luvittaa ja asukkaiden tulisi olla prosessista tietoisia.
Rakennusvalvonta on lopulta se taho, joka arvioi onko uusi kerrostalokortteli luvattomassa käyttötarkoituksessa.
MAAHANMUUTTOVIRASTON viestinnästä vastattiin IS:n yhteydenottopyyntöön sähköpostitse. Virasto vahvisti, että osoitteessa sijaitsevassa kerrostalossa toimii vastaanottokeskus, mutta ohjeisti kuitenkin olemaan yhteydessä keskusta ylläpitävään yritykseen.
Luonan vastaanottopalveluista vastaava johtajan Mari Saaren mukaan vastaanottokeskuksen aukeamisesta oli tarkoitus ilmoittaa yrityksen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kuluvalla viikolla. Toistaiseksi asiasta on tiedotettu vain Luonan asiakaskuntaa.
– Periaatteemme on, että asiakkaita tiedotetaan ensin. Sen takia asiasta ei ole vielä julkisesti viestitty.
Hän pahoittelee, jos tämä viestintälinja on aiheuttanut harmia naapurustolle.
– Toivon tietysti, että pystymme jatkamaan eloa yhteisymmärryksessä, hän sanoo.
Saari yllättyy, kun häneltä kysytään siitä, onko vastaanottokeskus asemakaavan vastainen. Hän pitää epätodennäköisenä, että kyse olisi kaavan vastaisesta käyttötarkoituksesta.
– Meidän kiinteistöalan asiantuntijamme ovat ennen tilojen vuokrausta asiaa arvioineet sekä selvittäneet, voidaanko toimintaa järjestää asunnoksi rakennetuissa kerrostaloissa ilman käyttötarkoituksen muuttamista. Sen perusteella estettä ei pitäisi olla, hän sanoo.
– Asiakkaamme ovat kuitenkin tavan asukkaita alueella siinä missä muutkin. Me tietysti tarjoamme samalla kohteessa tarvittavia palveluita, mutta muutoin se on normaalia asumista.
Suurin osa asukkaista on tilapäisen suojelun tarpeessa.
LUONA tiedotti toukokuussa, että se voitti Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskustoiminnan kilpailutukseen. Yhtiö lupaili tuolloin, että se perustaa kesän aikana Vantaalle 300-paikkaisen laitosyksikön, ja 300-paikkaisen asuntopohjaisen vastaanottokeskuksen Vantaa-Keravan-, Keski-Uudenmaan- tai Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Espooseen Luona kertoi perustavansa 300-paikkaisen laitosyksikön ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle 300-paikkaisen asuntopohjaisen vastaanottokeskuksen.
Syyskuussa uusi, Espoon Miilukorvessa sijaitseva vastaanottokeskus aloitti toimintansa ensimmäisessä valmistuneessa pienkerrostalossa ja sinne saapuivat ensimmäiset asukkaat.
”
Nyt sisällä on vajaat 40 asiakasta ja kyse on lapsiperheistä.
Saari kertoo, että kyse on laitospohjaisesta vastaanottokeskuksesta. Se tarkoittaa, ettei kiinteistössä asu kuin vastaanottokeskuksen asiakkaita.
Uuden vastaanottokeskuksen asiakkaat ovat joko turvapaikanhakijoita tai tilapäistä suojelua saavia henkilöitä.
– Kaikkiaan kyseessä tulee olemaan noin 300-paikkainen vastaanottokeskus. Nyt sisällä on vajaat 40 asiakasta ja kyse on lapsiperheistä. Asiakaskunta voi kyllä olla muutakin, hän kertoo.
– Vaste nousee, kun toinenkin kiinteistö tulee käyttöön.
Saari kuvailee yleisellä tasolla, että suurin osa asukkaista on tilapäisen suojelun tarpeessa. Erityisesti ukrainalaisten pakolaisten määrä on kasvanut.
Miilukorvessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen on määrä hiljalleen korvata Espoossa sijaitsevan Nihtisillan vastaanottokeskuksen tarjoamat tilat. Myös ne ovat olleet Luonan ylläpitämät.
Saari ei tarkenna, milloin Nihtisillan toiminta päättyy.
Maanantaina IS:n vieraillessa käyttöönotetun vastaanottokeskuksen kerrostalon ympäristössä, paikalla vallitsi uninen tunnelma. Sisäpihan hiekkalaatikossa lojui lasten leikkikaluja. Sisältä saapui kaksi työntekijää kysymään, millä asioilla ulkopuoliset liikkuivat. He kieltäytyivät ystävällisesti kommentoimasta tarkemmin vastaanottokeskuksen herättämää keskustelua naapurustosta.
MIKSI uutuuden karheat kerrostaloasunnot kehittyvässä kaupunginosassa päätettiin vuokrata vastaanottokeskukseksi?
– Maailma on hyvin erinäköinen kuin vuonna 2019, kun rakennuslupaa tontille alettiin hakemaan. En lähde asiaa kummemmin kommentoimaan kuin sanomalla, että meihin otti yhteyttä asiakas, jolla oli tarve ja meillä siihen tarpeiden mukaiset kiinteistöt, vastaa korttelia rakennuttavan Toivo Groupin toimitusjohtaja Markus Myllymäki.
– Ei näissä prosesseissa lähdetä oikomaan ja luotamme vuokralaisenkin arvioon tässä asiassa.
”
Meillä on viimeisen vuoden aikana valmistunut lukuisia asuntoja ja tämä on vain yksi osa siitä asuntomassasta.
Rakentamisessa eletään haastavia aikoja, sillä korkojen nousu ja epävarma taloustilanne ovat heijastuneet uusien asuntojen kysyntään.
Myllymäki kiertää kysymyksen siitä, onko heikentynyt markkinatilanne vaikuttanut päätökseen vuokrata kiinteistöt sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavalle yritykselle. Hän näkee, että Luona toteuttaa asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta, sillä sen on tarkoitus tarjota asutusta vastaanottokeskuksen asiakkaille.
– Meillä on viimeisen vuoden aikana valmistunut lukuisia asuntoja ja tämä on vain yksi osa siitä asuntomassasta. Jokaisen hankkeen kohdalla, mikä on sen käyttöön fiksuinta, Myllymäki kertoo.
Hänen mukaansa Toivo Groupin kiinteistöjen vuokrausasteet ovat hyvin korkealla.
Väite asemakaavan vastaisesta käyttötarkoituksesta sen sijaan oudoksuttaa häntä.
– En lähde kommentoimaan sen enempää tuota. Äkkiseltään kuulostaa, että aikamoisia asemakaavoituksen asiantuntijoita naapurustosta löytyy. Ajattelen, että on asuntopoliittisesti tärkeää, että erilaisessa elämän tilanteissa olevat ihmiset ja omaisuusluokat pystytään hajauttamaan samaan kortteliin.
Linkki:
Espooseen rakennettuun uuteen kerrostaloon ilmestyi vastaanottokeskus – naapurit järkyttyivät
Espoon Miilukorvessa on rakennettu kerrostalokorttelia, jota markkinoidaan kulttuurihistoriallisella ympäristöllä ja vaihtelevilla huonekorkeuksilla. Nyt upouuteen taloon on perustettu vastaanottokeskus, naapurien mielestä vaivihkaa.
www.is.fi
