Purra syyllistää Suomen ahkeria työläisiä Maaseudun Tulevaisuus kolumnissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kuvailee Maaseudun Tulevaisuuteen kirjoittamassaan kolumnissa, kuinka hallituksen kaavailemat leikkaukset ja uudistukset eivät ole ”radikaaleja vaan aivan peruskauraa”.
Purra toteaa MT:n kolumnissa, että Suomen työllisyys on hyvin korkea, mutta työn kannustimet ovat heikkoja niin matala- kuin korkeapalkkaisilla aloilla.

– Kokonaistyöpanos ei ole noussut. Työtuntien määrä on jopa laskenut. Suomessa on verrokkimaihimme nähden myös erityisen lyhyt työviikko, Purra kirjoittaa.

”Halpamaahanmuutto ei pelasta”
Purra tuo esiin myös Suomen heikon syntyvyyden. Ministerin mielestä väestönkehitys on ”ankeaa”.


– Halpamaahanmuutto ei pelasta asiaa kuin korkeintaan maansa ja kansansa (ja veronmaksajan) hyljänneen äärikapitalistin mielestä, hän lataa kolumnissa.

Työn tuottavuuden kasvu on valtiovarainministerin mukaan ”aivan erityisen heikkoa”.

Suomen taloudella on Purran mukaan ”toivoa, kunhan vaihdamme valittamisen toimeliaisuuteen ja teemme välttämättömät uudistukset”.


"Työllisyys on hyvin korkea, mutta työn kannustimet ovat heikkoja niin matala- kuin korkeapalkkaisilla aloilla"???
Kovin ristiriitaisia ovat Purran sanat.

Marinin kaudella Suomen työllisyysaste saatiin historiallisen korkeaksi, kokoaikaiseksi muutettu työllisyysaste jopa Pohjoismaiden korkeimmaksi, eli suomalaiset olivat Pohjoismaiden ahkerimpia duunareita tehden eniten työtunteja suhteessa työväestön määrään. Ei riitä Purralle.

Suomessa on työläisillä myös Pohjoismaiden matalimmat palkat (ja ostovoima), joten kalliita työläisiäkään täällä ei ole.

Esim. maailman kilpailikykyisimmässä maassa Tanskassa duunarien palkat ovat keskimäärin 1 000 €/kk korkeammat ja ansiosidonnainen porrastettu työttömyysturvakin työttömyyden alussa noin 90% palkasta, alimmillaankin korkeampi kuin Suomen ansiosidonnainen, ja Orpo/Purra-oikeistohallitus aikoo vielä porrastaa ja alentaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Purra syyllistää Suomen työläisiä turhaan yrittäessään puolustaa kauhukabinetin talousoikeistolaista työläisvihamielistä leikkauspolitiikkaa. Yritysten ennätykselliset konkurssit, eniten 25-vuoteen ja työttömyyden kasvu sekä talouden vapaapudotus johtuu pitkälti ankeuttavasta politiikasta, joka vie yritysten ja kuluttajien luottamusta sekä uskoa tulevaisuuteen.

Purran mainitsema "valittaminenkin" tuntuu keskittyvän lähinnä hyvätuloisiin kokoomuslaisiin ja persuihin, niihin jotka ainoina oikeasti hyötyvät pääosin yli 14 000 €/kk tienaaviin keskittyvistä veronalennuksista (noin 1 000 - 2 000 euron veronalennus vuodessa). Veroista napistaan, vaikka tulot, varallisuus, ostovoima ja elintaso ovat tällä kermapersluokalla parempi kuin koskaan Suomen historiassa huolimatta suuresta yritysten ahneusinflaatiosta (greedflation) ja sen aiheuttamasta korkojen nostosta. Tämä ahneusinflaatiokin hyödyttää kauppiaita ja muita yrittäjiä, kasvattamalla heidän pääomatulojaan.
 
Just kuulin eräästä alle parikymppisestä, terveestä nuoresta joka ilmoitti alkavansa elää tuilla.

Onneksi hallitus alkaa torpata tätä!
 

Nelipäiväinen työviikko tarjoaa pitemmän viikonloppuvapaan ja auttaa työstä irtautumista sekä palautumista etenkin päivätyössä. Tutkimusprofessorin mukaan osatyökykyisten tai erittäin kuormittavassa työssä olevien kohdalla päivittäisen työajan lyhentäminen voi olla hyvä ratkaisu.
Tuottavuuden pelätään laskevan, jos työtunteja on entistä vähemmän. Härmän mukaan näin asia ei suoraviivaisesti ole.
– Motivaatio usein kasvaa työaikaa lyhennettäessä. Ihmiset haluavat satsata työhön enemmän. Uskoisin myös, että työ voi tehostua samalla, Mikko Härmä sanoo.
Vaikututusta voi olla myös yhtiön parempaan maineeseen. Samalla se on keino houkutella työntekijöitä tällaiseen motivoidumpaan työhön, Härmä arvioi.

Työpäivän tiivistyminen saattaa aiheuttaa huolta ja stressiä, jos työntekijä kokee joutuvansa tekemään samat työt lyhyemmässä ajassa.
Työnantajapuolella ajatellaan helposti, että työtä jakamalla kakku ei kasva eikä tuottavuus parane. Mikko Härmän mukaan työn tuottavuus ei kuitenkaan mene suoraviivaisesti työajan pituuden suhteen.
– Jos katsotaan bruttokansantuotetta ja maailman maita, niin ne maat, joissa on paras työn tuottavuus, niissä on lyhimmät työajat.
Työajan pidennyksellä saadaan tutkimusprofessorin mukaan isoissa sairaaloissa lisättyä laskennallisesti työn tuottavuutta, mutta monessa asiantuntijatyössä yhteys ei ole useinkaan näin lineaarinen. Enemmän tuottavuuteen vaikuttaa tällöin ihmisten motivaatio ja työn imu.
 

Yhteistyössä