Teillä tullu kyllä lapset pienillä ikäeroilla
miten sulla kroppa on jaksanut/palautunut?
Niin on.
Tuossa on kyllä ne tosi hyvät puolet, että heistä on tosilleen seuraa. 6v ja 5v ovat kuin paita ja peppu. Pienemmät ei niin vielä leiki, mut heistäkin tosilleen seuraa.
Hyvin on kroppa jaksanut. Tosin iän kyllä huomaa raskauksissa..
Selkä reistailee muutenkin, niin masun kantaminen siihen lisäksi..
Esikoisen sain 22v ja nyt tuon nuorimmaisen 38v, niin onhan niissä eroja. Nuorempana vielä tein tunnin kävelylenkkejä, vielä pari päivää ennen laskettuu aikaa
ja nyt vanhempana hissutellu vähän menemään, vaik raskaus ei oo ollu lähelläkään laskettuu aikaa ja selkään ym.sattunu.
Mut oon kyl mielestäni selvinnyt kuitenkin hyvin. Onhan tuossa ollu aika nopsa tahti.
Palutunut olen tosi hyvin, imetyksillä on kilot hyvin lähteny, niitä siis tullut n.12-16kg/raskaus. Nyt ehkä n.3kg jääny, mut eipä tuo haittaa. Toki ois kiva saada pari kiloo pois, ettei lähtöpaino ois niin paljoo, jos vielä joskus raskaus alkais..mut eipä tuo nyt niin mullistava määrä oo.
Kaikki 5 synnytystä olen mennyt läpi ilman mitään kivunlievityksiä, niistä olen todella ylpee.
Esikoisen synnytyksessä en kerinnyt mitään saamaan, niin seuravalla kerralla kokeilin ilman mitään (ja joo, oli todella tuskaa..
) ja seuraavat menin sit kans ilman mitään.
Osa on ollut tuskaa, mut olen pystynyt alussa asennoitumaan, että se ei kestä ikuisuutta. Hullua on ollu osittain..
Yksi ihanin kokemus on ollut kun yksi lapsistamme syntyi yhden supistuksen eli yksi ponnistus vain ja hän syntyi.
Katoin vaan ja totesin, että nytkö se on jo siinä?! Vaik sen vauvan näin jo. Kätilö totesi, että "tässähän tämä on"
Tänä päivänäkin olen siitä yhä ihmeissäni, että voiko olla edes totta tuollainen.
Ja aiheesta kymmenenteen..
Käytiin tosiaan 5 päivän reissussa miehen kans kaksin joulukuussa. Niin ihana reissu!
Nyt järkyttävä matkakuume.
Haaveilen tammikuulle 2025 reissua. Saas nähdä toteutuuko se..Vai toteutuuko SUURIN
haaveista ennen sitä ja matka siirtyy..