Toggle sidebar

"Päivän pointti: Öljyjalostamon alasajolla uhittelevan Teollisuusliiton johto on tukevasti miehitetty SDP:n ja vasemmistoliiton poliitikoilla"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
"Teollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja Riku Aalto on demari, ja hän toimi vuosina 2010-2012 SDP:n puoluehallituksessa. Aalto oli myös 2014 keskeisessä roolissa tukemassa Antti Rinnettä SDP:n puheenjohtajavaalissa.

Turja Lehtonen oli vasemmiston ehdokkaana vuoden 2021 kuntavaaleissa ja Lehtonen toimii Turussa varavaltuutettuna. Lehtonen oli vasemmiston ehdokkaana ensi kerran jo 1999 eduskuntavaaleissa

Keijo Alahuhtala toimii niin ikään kaksoisroolissa Teollisuusliitossa, sillä hän on demarien kunnanvaltuutettu Kempeleeltä.

Sami Ryynänen on itse työskennellyt yli 10 vuotta Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmiehenä. Ryynänen oli demarien ehdokkaana viime kevään eduskuntavaaleissa.

Lisäksi Teollisuusliiton liittovaltuustossa, Pyhäsalmen metalli- ja kaivostyöväen ammattiosaston puheenjohtajana toimii vasemmistoliittoa edustava Jouni Jussinniemi, joka myös kipusi Pyhäjärven äänikuninkaaksi vuoden 2021 kuntavaaleissa. Jussinniemi on toiminut kaupunginvaltuustossa vuodesta 2017 asti.

Teollisuusliitto ja monet muut SAK:laiset ammattiliitot tunnetusti tukevat avokätisesti vasemmistopuolueiden, etenkin SDP:n vaalikampanjointia."

www.suomenuutiset.fi

Päivän pointti: Öljyjalostamon alasajolla uhittelevan Teollisuusliiton johto on tukevasti miehitetty SDP:n ja vasemmistoliiton poliitikoilla - Suomen Uutiset

PÄIVÄN POINTTI | Teollisuusliitto on kiinteästi kytköksissä poliittiseen vasemmistoon. Sen johdossa toimii useita vasemmistopoliitikkoja kaksoisroolissa. S
www.suomenuutiset.fi www.suomenuutiset.fi

Muka duunarin asialla, vaikka tarkoituksena on vain ulkoparlamentaarisin keinoin kaataa hallitus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Ja tämä on jollekin uutinen?
Click to expand...
Samaa ihmettelen. Ay-liike on kiinteästi linkittynyt vasemmiston poliittisiin puolueisiin. Ei se ole salaisuus. Työpaikat täytetään poliittisilla mandaateilla ja samoin liittojen toimintaa ohjaavat valtuustot on jaettu poliittisiin ryhmiin. Eli jäsenkirjalla mennään.

Mutta ei se sitä tarkoita etteikö liitto tekisi liiton työtä. Liiton tehtävä on ajaa jäsentensä etua työmarkkina-asioissa ja juuri siitä tässä on kyse. Se ei ole riippuvaista poliittisesta kannasta. On ihan kiistatonta, että sen duunarin etu on lakko-oikeuden säilyttäminen. Nimenomaan lakko-oikeuden. Lakkopakkoahan meillä ei ole. On sen duunarin etu, jos sairauslomalla ei ole omavastuuta. Jne.

Asialla voi olla muita puoluepoliittisia ulottuvuuksia kuten Suomen etu tai talouden etu tai työnantajan etu tai solidaarisuus tai ihmisoikeudet tai plaa plaa plaa, mutta ne eivät kuulu ay-liikkeelle. Tai ainakaan ei pitäisi kuulua. Sille kuuluu ainoastaan duunarin etu siinä duunissaan. Ei duunarin etu osana Suomen kansaa tai duunarin etu osana globaalia kristillistä yhteisöä, vaan ihan vaan sen duunarin etu siellä työpaikallaan suhteessa siihen työnantajaan. Sitä varten se liitto on olemassa. Ja vasta sitten sitä kannattaa kritisoida kun se lipsuu tuosta perusasiasta.
 
Ay-toiminta alkaa olla tiensä päässä. YTK on jo Suomen suurin työttömyyskassa, mikä kertoo siitä, että suomalaiset eivät arvosta poliittisia lakkoja.
 
Jos jopa KHO on kauhuissaan hallituksen rimanalituksista, kansalaisilla
ja palkansaajilla on riittävä syy puolustaa oikeuksiaan lakoilla ja muilla mielenilmauksilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Samaa ihmettelen. Ay-liike on kiinteästi linkittynyt vasemmiston poliittisiin puolueisiin. Ei se ole salaisuus. Työpaikat täytetään poliittisilla mandaateilla ja samoin liittojen toimintaa ohjaavat valtuustot on jaettu poliittisiin ryhmiin. Eli jäsenkirjalla mennään.

Mutta ei se sitä tarkoita etteikö liitto tekisi liiton työtä. Liiton tehtävä on ajaa jäsentensä etua työmarkkina-asioissa ja juuri siitä tässä on kyse. Se ei ole riippuvaista poliittisesta kannasta. On ihan kiistatonta, että sen duunarin etu on lakko-oikeuden säilyttäminen. Nimenomaan lakko-oikeuden. Lakkopakkoahan meillä ei ole. On sen duunarin etu, jos sairauslomalla ei ole omavastuuta. Jne.

Asialla voi olla muita puoluepoliittisia ulottuvuuksia kuten Suomen etu tai talouden etu tai työnantajan etu tai solidaarisuus tai ihmisoikeudet tai plaa plaa plaa, mutta ne eivät kuulu ay-liikkeelle. Tai ainakaan ei pitäisi kuulua. Sille kuuluu ainoastaan duunarin etu siinä duunissaan. Ei duunarin etu osana Suomen kansaa tai duunarin etu osana globaalia kristillistä yhteisöä, vaan ihan vaan sen duunarin etu siellä työpaikallaan suhteessa siihen työnantajaan. Sitä varten se liitto on olemassa. Ja vasta sitten sitä kannattaa kritisoida kun se lipsuu tuosta perusasiasta.
Click to expand...
Niin, mikä sitten on duunarin etu ja mikä ei ole. Jos esim duunarien palkka kaksinkertaistetaan niin onko se duunarin etu vai ei?
 
Ihmeellistä, että jotkut eivät halua, että pidetään kiinni heidän oikeuksistaan ja eduistaan. Muut taistelevat ja puolustavat niitä, toiset tulevat valmiiseen pöytään. Suomessa on lisäksi verrattain vähän lakkoja verrattuna moneen muuhun maahan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Ihmeellistä, että jotkut eivät halua, että pidetään kiinni heidän oikeuksistaan ja eduistaan. Muut taistelevat ja puolustavat niitä, toiset tulevat valmiiseen pöytään. Suomessa on lisäksi verrattain vähän lakkoja verrattuna moneen muuhun maahan.
Click to expand...
Suomessa on moninkertainen määrä lakkoja muihin pohjoismaihin ja Saksaan verrattuna
 
"Paikallisen sopimisen edellytyksiä esitetään laajennettavaksi poistamalla työlainsäädännön järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot. Jatkossa myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voitaisiin poiketa työlainsäädännön säännöksistä vastaavasti kuin valtakunnallisella työehtosopimuksella. Paikallinen sopiminen ei jatkossa vaatisi myöskään luottamusmiestä, vaan sopijana voisi olla myös luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.
Kaavailtuja muutoksia voi pitää merkittävinä verrattuna nykytilaan."


uutishuone.pwc.fi

Hallitusohjelmassa merkittäviä muutoksia työelämään - PwC:n uutishuone

Uuden hallituksen tavoitteena on joustavoittaa Suomen työmarkkinoita ja tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Lainsäädäntöön tehtävät muutokset valmistellaan kolmikantaisesti. Joustoa työmarkkinoille Hallitus esittää, että palkantarkastusten yleistä linjaa...
uutishuone.pwc.fi uutishuone.pwc.fi
 
"Ruotsalaisille ammattiyhdistyksille on tyypillistä palkansaajien korkea osallistumisaste, joka nykyään on yli 80 prosenttia.

Ruotsissa työehtosopimuksilla on perinteisesti ollut merkittävä osa työnantajan ja työntekijän välisen suhteen sääntelyssä. Työehtosopimus voi kattaa useita työsuhteeseen liittyviä asioita, esimerkiksi palkan, työympäristön ja työsuhteen ehdot. Jotakin tiettyä asiaa koskeva lainsäädäntö ei sulje pois työehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne takaavat työntekijälle paremman aseman kuin laissa on säädetty.
Perinteisesti työehtosopimusneuvottelut on käyty keskitetysti teollisuuden osapuolten välillä, jotka neuvottelevat jäsenyhdistystensä puolesta. Kuitenkin vuodesta 1983 alkaen yksityisen sektorin neuvottelut ovat olleet yhä hajautetumpia ja niitä on käyty alakohtaisesti. Erityisesti työnantajien keskusliitto SAF on vastustanut keskitettyjä palkkaneuvotteluja.
Ruotsalaiset ammattiyhdistykset ovat harjoittaneet solidaarista palkkapolitiikkaa, mikä on ollut mahdollista keskitettyjen neuvottelujen ansiosta. Yhdistykset ovat onnistuneet palkkojen yhdenmukaistamisessa, mikä näkyy palkkojen erittäin pieninä eroina Ruotsissa verrattuna muihin OECD:n maihin. Teollisuuden työntekijöiden palkkahajonta ylimmän ja alimman palkkaluokan välillä 1980-luvun alkupuolella oli Ruotsissa 34 prosenttia, kun vastaava luku Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli 210 prosenttia ja Yhdysvalloissa 490 prosenttia.
Ruotsin lainsäädännössä ei määritellä vähimmäispalkkaa, mutta työehtosopimuksissa määrätään vähimmäistaksa. Ruotsin ja muiden EU:n jäsenvaltioiden välisten työvoimakustannusten erojen vertaamiseksi on otettava huomioon palkan lisäksi muut kustannukset, kuten työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut. Tällainen vertailu osoittaa, että ruotsalaisten työntekijöiden tuntikohtaiset työvoimakustannukset ovat melko korkeat (19,02 ecua), ainoastaan Saksassa (23,14 ecua), Alankomaissa (19,20 ecua) ja Itävallassa (19,19 ecua) kustannukset ovat korkeammat. Kun työvoimakustannukset suhteutetaan tuntikohtaiseen tuottavuuteen, luvut kääntyvät kuitenkin Ruotsin kannalta myönteisemmiksi: nettokustannukset ovat keskiarvon tasolla.
Ruotsissa on suhteellisen harvoin lakkoja, mikä johtuu vuonna 1938 tehtyyn niin sanottuun Saltsjöbadenin sopimukseen sisältyvästä työnantajajärjestöjen ja ammattiyhdistysten välisestä sitoumuksesta rauhaan. Työpäiviä on menetetty erittäin vähän lakkojen takia: 1988 - 1992 välisenä ajanjaksona oli keskimäärin 100 lakkoa 1000 työntekijää kohden verrattuna ETA:n saman ajanjakson keskiarvoon 153.

Ruotsissa työpaikoilla on suhteellisen kehittynyt työntekijöiden osallistumisjärjestelmä, jossa työntekijöiden puolesta oikeuksia käyttävät tehtävään nimitetyt ammattiyhdistyksen edustajat. Ammattiyhdistysten edustajat nauttivat erityisoikeuksia, joiden ansiosta he voivat helpommin suorittaa tehtävänsä. Heitä koskee esimerkiksi erityinen irtisanomissuoja."

 
Liu’umme useissa työelämäkysymyksissä kauemmas Ruotsista
Jokaisella Pohjoismaalla on omat tapansa säännellä työmarkkinoitaan, mutta yhteistä on lainsäädännöllä vahvistettu tuki työntekijöiden ja työnantajien edustajien neuvottelukulttuurille.
06.10. 13:18
SAK
UUTINEN YHTEISKUNTA PAINAVA SYY TYÖELÄMÄ LAKKO-OIKEUS SOSIAALITURVA TYÖTTÖMYYSTURVA TIEDOTTEET

"Ruotsissa ja Tanskassa työhön liittyviä ristiriitoja on lähdetty hoitamaan ennaltaehkäisevillä toimilla. Ruotsin suurimman työntekijöiden keskusjärjestö LO:n pääekonomisti Laura Hartman vieraili Suomessa kertomassa, miten Ruotsin työmarkkinamalli on kehittynyt ja miten se toimii käytännössä.
– Olemme katsoneet mielenkiinnolla, mutta myös kauhulla, mitä Suomessa tapahtuu. Ruotsissakin tehdään muutoksia, mutta ei tällaisella vauhdilla. Kun isoja muutoksia tehdään, matka on yhtä tärkeä kuin lopputulos.
Ruotsissa työelämän muutoksessa korostuu kolme periaatetta: muutos pitää tapahtua turvallisesti, voittojen jaon pitää olla oikeudenmukainen ja syntyvien työpaikkojen on oltava parempia tai vähintään yhtä hyviä kuin poistuvat työt sekä tuottavuuden että työntekijän näkökulmasta.
Kun Suomessa nyt yritetään tuoda työmarkkinoille joustavuutta lain avulla, niin Ruotsissa on panostettu sopimusjärjestelmään.

– Ruotsissa sopimista viedään paikalliselle tasolle ja siinä tunnustetaan molempien osapuolten roolit. Neuvottelemalla pystytään löytämään yhteisiä intressejä ja tekemään kompromisseja, kun koko neuvottelujärjestelmän ytimessä on keskinäinen luottamus, Laura Hartman kertoo.
SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström pitää huomionarvoisena, että Suomessa hallitus ei ole ohjelmassaan määritellyt yhtään merkittävää keinoa, jolla ristiriitatilanteita pyrittäisiin ennaltaehkäisemään neuvottelukulttuuria parantamalla, vaan toimet ovat rankaisevia ja osuvat työntekijään.
– Ruotsissa ja Tanskassa työntekijöillä on hallintoedustus pienemmissäkin työpaikoissa, esimerkiksi Ruotsissa raja on 25 työntekijää. Ruotsissa työntekijöillä on myös tulkintaetuoikeus työehtosopimuksen tulkintaristiriidoissa, kun Suomessa se on työnantajalla, Lindström toteaa

– Ruotsissa sovittelu on myös ennaltaehkäisevää ja sovittelijalla on ristiriitoja ehkäisevä rooli. Sovitteluviranomainen osallistuu esimerkiksi neuvottelujärjestelmän kehittämiseen, Rami Lindström kertoo.
Toisin kun hallitus on antanut ymmärtää, ei ole mitenkään pohjoismainen tapa rajoittaa poliittisia mielenilmauksia. Ruotsissa on Suomen tapaan hyvin vähän poliittisia työtaisteluja ja oikeuskäytännön kautta on todettu, että vuorokaudesta kahteen viikkoon kestävät poliittiset lakot ovat sallittuja.

Sosiaaliturvan suhteen olemme myös siirtymässä pois Pohjoismaiden tasolta. Työttömyysturvan taso on Suomessa ollut jo ennestään alhaisempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
– Ero Tanskaan on selvä, ja porrastuksen jälkeen taso on yhä selvemmin myös Ruotsin alapuolella. Hallituksen haluamien leikkauksien jälkeen erityisesti lapsiperheellisten työttömien tuen taso putoaa merkittävästi Suomessa, sanoo SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkinen."

www.sak.fi

Liu’umme useissa työelämäkysymyksissä kauemmas Ruotsista

Jokaisella Pohjoismaalla on omat tapansa säännellä työmarkkinoitaan, mutta yhteistä on lainsäädännöllä vahvistettu tuki työntekijöiden ja työnantajien edustajien neuvottelukulttuurille. Ruotsissa ja Tanskassa työhön liittyviä ristiriitoja on lähdetty hoitamaan ennaltaehkäisevillä toimilla...
www.sak.fi www.sak.fi
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa