Isot riidat muodostuvat eriävistä arvoista, pikkuriidat (luultavasti patoutuneet) ovat niin vähäpätöisiä ja helposti sovittavissa että parempi käydä juoksemassa pari kilsaa ja sanoa, että tuo asia ei ole okei, voitaisiko sopia että tehdään jatkossa toisin tai suunnitellaan yhdessä uusi tapa toimia.
Padota ei kannata jos haluaa joihinkin asioihin muutosta. Osa asioista tosin ovat sellaisia että niihin mukautuu ajan kanssa, ja huomaa, että ei se oma tapa ollutkaan yksi ja ainoa tapa toimia.
Kommunikastio on kaiken a ja o.
Ja, kun riitelee niin kannattaa heti lopettaa kun huomaa, että ette ole enää selvittämässä alkuperäistä asiaa vaan juttuun vedetään mukaan vanhoja asioita jne. Tai jos on vain tarkoitus olla parempi kuin toinen.
Teillä tuntuu homma olevan hanskassa. Pääasia tosiaan on että arvot kohtaa, muu on pelkkiä pikku siirtoja.
Yhden tärkeän opin haluan jakaa. Jos on ollut huono päivä muutenkin ja jotakin tulee sitten vielä puolisonkin kanssa, hän ärsyttää suunnattomasti tms. Hänelläkin huono päivä jne. Aina, tilanteesta huolimatta, vedä ensin syvään henkeä muutaman kerran ja muistuta itseäsi kuinka paljon häntä rakastat ja mitkä ovat olleet hienoimpia asioita yhteisen taipaleen aikana.
Täytyy vielä kertoa se, että opin riitelemään Karviksen kanssa oikein. Hänellä oli tietyt rajat joiden yli ei koskaan mennyt vaikka kuinka provosoin. Hän kunnioitti minua vaikka olin kuinka turhautunut ja joskus päästelin sammakoita suustani. Miehellä jolla on hyvä itsetunto ja kunnioitus itseään kohtaan - on hänellä myös terve kunnioitus puolisoa kohtaan.
Jokaisesta menneestä (3) suhteesta on jäänyt jotakin hyvää oppia takataskuun. Tiedä vaikka nykyään olisin parhaimmillani suhteessa.