On tosi helppo keskittyä siihen mitä missaa. Itse olin Belgradin keikalla ja näin koko repertuaarin ja uniikin encoren (joka oli minulle tärkeä), Stozice-asut (en niin piittaa) ja serbiaversion A sem ti povedalista (ei minulle tärkeä, mutta joillekin on). En nähnyt CCC:tä, en Bojania loistamasta onnellisuudesta silloinkin kun Kärtsä ei sillä hetkellä ollut lavalla (nämä minulle isoin menetys), kostopitsiä, välispiikkejä kielellä jota osaan kunnolla, Jania ei-flunssaisena, BDSM-Bojania tai demonihuutoa. Kaikkea ei koskaan saa, silti keikka oli oikeasti, rehellisesti, kirjaimellisesti elämää mullistava.
(Joo, Aidon kanssa ei kannata väitellä, mutta täällä on kaksi eri pettynyttä.)
- Joymuffin