Business Finland väittää siis Leenan huijanneen itselleen 4,8 miljoonaa dollaria julkisia varoja seitsemän vuoden aikana. Nykykurssilla se on 4,4 miljoonaa euroa.
"Baldauf sanoo pitäneensä Finprossa tiukkaa kulukuria. Hänen mukaansa Leena onnistui harhauttamaan Finpron pääkonttoria lähettämään liikaa rahaa USA:n toimistolle.
– Se oli jollain lailla epämääräinen se prosessi. Hän asioi suoraan Suomen rahoitushenkilöiden kanssa, Baldauf sanoo.
– En itse ollut niissä viesteissä mukana.
Näin jälkikäteen ajateltuna, olisiko ollut syytä käydä rahoituspyyntöjä tarkemmin läpi?
– Prosessi oli lähinnä Helsingin rahoitusyksikön ja Leenan välinen. Jostakin syystä siinä ei ollut sellaista kontaktipointtia, että minä olisin suorana esimiehenä niitä kuukausittain hyväksymässä. Tämä esimerkki osoittaa, että se oli puutteellinen prosessi.
Eikö Helsingin päästä ihmetelty, kun rahaa lähetettiin Yhdysvaltoihin vuodessa lähes miljoona enemmän kuin olitte budjetoineet?
– Tämä on ainakin minulle täysi mysteeri, miten se oli mahdollista. Pienistäkin kustannusylityksistä budjettiin verrattuna kyllä sain suoraan viestiä, mutta miksi tällaisista käsittämättömän suurista summista ei mitään viestiä tullut Helsingin päästä?
Finpron ja myöhemmin Business Finlandin talousjohtajana toimi vuoteen 2019 asti Tiina Laino-Asikainen, joka on nyt vastaavassa asemassa Taideyliopistossa. Hän ei suostunut puhumaan tapauksesta Ilta-Sanomille lainkaan.
Myös Baldaufin seuraaja Tomi Rauste kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin. Hän sanoo sopineensa niin Business Finlandin kanssa. Rauste palasi Yhdysvalloista Suomeen kesällä 2018 ja jätti Business Finlandin 2021.
Business Finland on keskittänyt tapauksen kommentoinnin lakijohtajalleen Marianne Asikaiselle. Hän ottaa minut vastaan Helsingin Ruoholahdessa Business Finlandin toimitiloissa."
Miksi Business Finland nosti Leenaa vastaan siviilikanteen eikä tehnyt hänestä rikosilmoitusta?
– Tavoitteenamme oli saada selville mikä oli todellinen vahingon määrä. Rikosprosessissa se ei olisi ollut samalla tavalla mahdollista kuin siviiliprosessissa. Kun nostimme siviiliprosessin, meillä oli mahdollisuus saada pankilta alkuperäisiä tositteita, Asikainen vastaa.
Eikö poliisilla ole oikeutta saada samoja tositteita?
– Tämä on siviilimenettelyssä mahdollista. Rikosprosessissa USA:ssa yleisellä tasolla vahingonkorvauksen vaatiminen samalla tavalla kuin siviilikanteen yhteydessä ei ole mahdollista.
– Jos olisimme lähteneet alkuvaiheessa rikosprosessiin, olisi vahingon todellinen määrä voinut jäädä selvittämättä. Emme myöskään olisi saaneet tätä välituomiota joulukuussa 2020, jossa vastaajan asuinkiinteistöön määrättiin tietynlainen turvaamistoimi.
Asikainen myöntää, että senttiäkään vahingonkorvauksia Business Finland ei ole Leenalta saanut. Leena asuu edelleen samassa kiinteistössä, johon turvaamistoimi kohdistettiin.
Vahingonkorvausten saaminen on muutenkin epävarmaa, sillä Leena jätti tämän vuoden toukokuussa henkilökohtaisen konkurssihakemuksen, vain muutama päivä ennen kuin varsinaisen oikeudenkäynnin oli määrä alkaa. Siten asian käsittely siirtyi konkurssituomioistuimeen."
Paljonko me annamme vielä
Bullshit Jobs -eliitin varastaa verorahoja ja tuhota näin Suomen hyvinvointipalveluiden ja kansalaisten perusturvan resursseja?