Somevaikuttajat eivät tykkää Finnwatchista

Miten reagoit kertoo yleensä enemmän kuin mitä reagoit. Natan lähes paniikinomainen somepäivitys on kerrassaan huvittavaa seurattavaa. Hyökkäys ei aina ole paras puolustus. Ei tässä ole sen enemää "setämiesten ja setien vika" kun Natankaan. Sanoisi suoraan että, käyttää hyväksi laillista mahdollisuutta tehdä verosuunnittelua. Yksinkertaista. Suurempi häpeän aihe on seuraava: Kritisoin julkisia palveluita ja esim. Neuvolajärjestelmää ja tee tämän jälkeen verosuunnittelua niin että osallistut sen kustannuksiin mahdollisiiman vähän. Bingo!

 

No on se hyvä, että pienituloisilta leikataan, että Salmela ja kaltaisensa voivat elellä leveästi, kun voi pihistää veronmsksusta. Tätä tämä hallitus haluaa ilmeisesti tukea.

Ihan turha tästä on tätä hallitusta syyttää. Vanha laki, jota ei ole vakavasti edes yritetty muuttaa. Ihan sama kuka on ollut vallassa ja millaisella painoarvolla. Yritysverotus on laaja kokonaisuus, joka tuntuu vaan paisuvan ja paisuvan kun ainoat muutokset ovat lisäyksiä. Lisää koronatukea, lisää verohelpotuksia, lisää tuulivoimatariffeja, lisää sitä ja tätä. Koskaan ei kukaan esitä yksinkertaistamista. Vähemmän tukea vihreään siirtymään, vähemmän verohelpotuksia, vähemmän sitä ja tätä.

 

En tämä varakkaiden moraalittomuus mennyt pitkälle olemme kuin kokpanssien kaupungiviidakossa jossa energisin ja parhaat resurssit saanut luonnevikainen narsisti vie eikä heikoille jätetä. Luonnevikaisia täynnä oleva hallinto luo puitteet lailliseen varkauteen ja etuasemaan verotuksessa jne.

 

Kaikille yhtäläinen maksukyvyn mukainen progressiivinen verotus, jossa jokainen maksaa veronsa kokonaisvuositulojen mukaan ei tulolajin. Aivan sairas meno tähänkin maahan saatu.

 

Omista media niin omistat totuuden, ja suurpääomahan tuon omistaa.

 

Jännää miten veronkiertoa kannattavat tahot, kaikki ääri-talousoikeistolaisia, vihaavat Finnwatchia

 

MTV: Professori lataa suorat sanat: Kokoomus, keskusta ja sdp ovat yrittäjien taskussa – ja siksi rikkaita törkeästi suosivaa epäkohtaa ei saada verotuksesta pois

Professori lataa suorat sanat: Kokoomus, keskusta ja sdp ovat yrittäjien taskussa – ja siksi rikkaita törkeästi suosivaa epäkohtaa ei saada verotuksesta pois

Pörssissä listaamattomien yhtiöiden omistajilla on Suomessa huikea veroetu, jollaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Vero-oikeuden professorin mukaan veroetu heikentää taloutta ja on epätasa-arvoinen.

www.mtvuutiset.fi

Pörssissä listaamattomien yhtiöiden omistajilla on Suomessa huikea veroetu, jollaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Vero-oikeuden professorin mukaan veroetu heikentää taloutta ja on epätasa-arvoinen.

– Kyllä siitä voi käyttää nimitystä porsaanreikä, sanoo vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas.

Niskakangas puhuu listaamattomista yrityksistä maksettavien osinkojen verokohtelusta. Jos yritys on tarpeeksi varakas, yrityksen omistaja voi nostaa sieltä pääomatuloja 7,5 prosentin verotuksella.

Vertailun vuoksi: ansiotuloja maksava palkansaaja maksaa jo 1 000 euron ansiotulosta 8,3 prosenttia veroja.


Tästä on kyse

Esimerkiksi tämän jutun kirjoittajan veronalaiset tulot vuonna 2018 olivat 36 065 euroa. Hän sai ne ansiotulona, ja maksoi veroa 24,45 prosenttia, eli 8 821 euroa.

Jos varakkaan ja listaamattoman yhtiön omistaja nostaisi yhtiöstä osinkoja 36 065 euroa, hän maksaisi tulostaan veroa vain
7,5 prosenttia, eli 2 704 euroa.

Verokohtelu on mahdollinen listaamattomille yrityksille, jotka jakavat osinkoja enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Kevyttä verotusta voi hyödyntää enintään 150 000 euron arvoisiin osinkoihin saakka.


Niskakangas kuvailee listaamattomien yritysten verokohtelua yrittäjien saavutetuksi eduksi, josta ei haluta luopua.

Hän sanoo, että yrittäjäjärjestöt ovat erittäin vahvoja veropoliittisia vaikuttajia Suomessa.

– Niillä on keskusta ja kokoomus täysin otteessaan. Aika pitkälle demaritkin.

Erityisesti Suomen Yrittäjien ensisijainen tavoite on, että tätä veropoliittista järjestelmää suojellaan, eikä siitä luovuta.

Kolme isoa ongelmaa

Niskakankaan mukaan listamaattomien yritysten osinkojen verokohteluun sisältyy useita ongelmia. Ilmeisin niistä liittyy oikeudenmukaisuuteen. Yrityksen omistaja voi saada tuloja 7,5 prosentilla, kun taas yritystä pyörittävän palkkajohtajan tuloista veroihin voi mennä puolet.

– Ja tavallista duunaria voidaan verottaa 35 prosenttia. Se ei stemmaa.

Kansantaloustieteen näkökulmasta nykyjärjestelmä ohjaa liiaksi käyttäytymistä. Niskakankaan mukaan 90 prosenttia listaamattomista yrityksistä maksaa osinkoja ylärajan verran, eli 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta.

– Taloustieteen näkökulmasta verotuksen tulisi olla neutraalia.

Lisäksi Niskakangas sanoo, että osinkojen verokohtelu suosii reaali-investointeja tutkimus- ja kehitysinvestointien sijaan.

Toisin sanoen yritysten kannattaa esimerkiksi mieluummin rakentaa taloja kuin tehdä tutkimusta, koska talojen rakentaminen kasvattaa yrityksen varallisuutta.

Kolmas huono puoli on, että osinkoverojen hyvitysjärjestelmä suosii heikkotuottoisia investointeja. Jos investoinnit tuottavat yli 8 prosenttia vuodessa, ylimenevää tuottoa verotetaan muuta voittoa kovemmin.

 

MTV: Professori lataa suorat sanat: Kokoomus, keskusta ja sdp ovat yrittäjien taskussa – ja siksi rikkaita törkeästi suosivaa epäkohtaa ei saada verotuksesta pois

Professori lataa suorat sanat: Kokoomus, keskusta ja sdp ovat yrittäjien taskussa – ja siksi rikkaita törkeästi suosivaa epäkohtaa ei saada verotuksesta pois

Pörssissä listaamattomien yhtiöiden omistajilla on Suomessa huikea veroetu, jollaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Vero-oikeuden professorin mukaan veroetu heikentää taloutta ja on epätasa-arvoinen.

www.mtvuutiset.fi

Pörssissä listaamattomien yhtiöiden omistajilla on Suomessa huikea veroetu, jollaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Vero-oikeuden professorin mukaan veroetu heikentää taloutta ja on epätasa-arvoinen.

– Kyllä siitä voi käyttää nimitystä porsaanreikä, sanoo vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas.

Niskakangas puhuu listaamattomista yrityksistä maksettavien osinkojen verokohtelusta. Jos yritys on tarpeeksi varakas, yrityksen omistaja voi nostaa sieltä pääomatuloja 7,5 prosentin verotuksella.

Vertailun vuoksi: ansiotuloja maksava palkansaaja maksaa jo 1 000 euron ansiotulosta 8,3 prosenttia veroja.


Tästä on kyse

Esimerkiksi tämän jutun kirjoittajan veronalaiset tulot vuonna 2018 olivat 36 065 euroa. Hän sai ne ansiotulona, ja maksoi veroa 24,45 prosenttia, eli 8 821 euroa.

Jos varakkaan ja listaamattoman yhtiön omistaja nostaisi yhtiöstä osinkoja 36 065 euroa, hän maksaisi tulostaan veroa vain
7,5 prosenttia, eli 2 704 euroa.

Verokohtelu on mahdollinen listaamattomille yrityksille, jotka jakavat osinkoja enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Kevyttä verotusta voi hyödyntää enintään 150 000 euron arvoisiin osinkoihin saakka.


Niskakangas kuvailee listaamattomien yritysten verokohtelua yrittäjien saavutetuksi eduksi, josta ei haluta luopua.

Hän sanoo, että yrittäjäjärjestöt ovat erittäin vahvoja veropoliittisia vaikuttajia Suomessa.

– Niillä on keskusta ja kokoomus täysin otteessaan. Aika pitkälle demaritkin.

Erityisesti Suomen Yrittäjien ensisijainen tavoite on, että tätä veropoliittista järjestelmää suojellaan, eikä siitä luovuta.

Kolme isoa ongelmaa

Niskakankaan mukaan listamaattomien yritysten osinkojen verokohteluun sisältyy useita ongelmia. Ilmeisin niistä liittyy oikeudenmukaisuuteen. Yrityksen omistaja voi saada tuloja 7,5 prosentilla, kun taas yritystä pyörittävän palkkajohtajan tuloista veroihin voi mennä puolet.

– Ja tavallista duunaria voidaan verottaa 35 prosenttia. Se ei stemmaa.

Kansantaloustieteen näkökulmasta nykyjärjestelmä ohjaa liiaksi käyttäytymistä. Niskakankaan mukaan 90 prosenttia listaamattomista yrityksistä maksaa osinkoja ylärajan verran, eli 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta.

– Taloustieteen näkökulmasta verotuksen tulisi olla neutraalia.

Lisäksi Niskakangas sanoo, että osinkojen verokohtelu suosii reaali-investointeja tutkimus- ja kehitysinvestointien sijaan.

Toisin sanoen yritysten kannattaa esimerkiksi mieluummin rakentaa taloja kuin tehdä tutkimusta, koska talojen rakentaminen kasvattaa yrityksen varallisuutta.

Kolmas huono puoli on, että osinkoverojen hyvitysjärjestelmä suosii heikkotuottoisia investointeja. Jos investoinnit tuottavat yli 8 prosenttia vuodessa, ylimenevää tuottoa verotetaan muuta voittoa kovemmin.

Finnwatch on ajanut listaamattomien yritysten verotuksen kiristämistä pitkään. Lokakuussa julkistamassaan tiedotteessa se viittasi valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan verohyöty nousee tänä vuonna 830 miljoonaan euroon.

 

Finnwatch on oikealla asialla. Verotuksen epäoikeudenmukaisuuksien ja porsaanreikien tukkiminen tulee kaikkien hyödyksi. Eihän siinä tietenkään mistään veronkorotuksista ole kyse. Vaan päinvastoin ne laajentaa veropohjaa ja vähentää painetta verojen korottamiselle.
Miksihän aina, kun on oikeistohallitus vallassa, verotuksen selviinkään epäkohtiin ei vain haluta mitenkään puuttua. Mitä ihmeen järkeä siinä on.

 

Täyden osinkoverohuojennuksen saavat vain varakkaat yhtiöt. Kääntöpuoli tässä on se, että ne vähän huonommin pärjäävät eivät huojennuksesta juurikaan hyödy, vaikka saattavat työllistää paljon.

Huojennetuista osingoista noin 77 % nostavat ihmiset, jotka kuuluvat parhaiten tienaavaan neljään prosenttiin kaikista suomalaisista veronmaksajista. Olisi oikein vähintään korjata vähennyssäännöstöä, koska sen avulla nämä varakkaat osakkeenomistajat nostavat huomattaviakin osinkojaan jopa vain alle 8 %:n verolla. Vertailun vuoksi todettakoon, että pörssiyhtiöosakkeista saamistamme osingoista maksamme aina vähintään reilut 25 % veroa.

Molemmissa mainituissa osinkotapauksissa yhtiö on toki maksanut ensin tuloksestaan 20 % veroa. Mutta yritys onkin yritys ja omistaja on omistaja eli luonnollinen henkilö. Eivät Oy:n velatkaan ole omistajan velkoja, miksi tulot olisivat?

 

Eli kun nyt nämä yrittäjät käyttävät porsaanreikää ja nostavat palkan sijasta osinkoja niin hehän käyttävät hyväkseen järjestelmää. Jos eivät osinkoja enää nostaisi niin sitten nostaisivat palkkatuloja.

Eli missään kohtaa verotulot eivät tulisi tippumaan. Toki yrittämisen täytyy olla kannattavaa ja siihen on hyvä rohkaista ja kannustaa. Mutta täytyykö sen olla verohyöty?

 

Listautumattomien yritysten osingot on reipasta veronkiertoa. 7,5% veroa menee kun normaali osakesijoittajan veroprosentti on 30 tai 34 %. Joku sanoi täällä, että yrittäjä on kiinnittänyt omaisuutensa yritykseen. Aika tyhmä on tällainen yrittäjä jos on näin tehnyt, koska näin ei voi käydä. On Bisness Finland, on ELY-keskukset ym tuet.
Valittajat kokoomuksen mandaatilla valittaa.

 

Olen sitä mieltä, että verotus tulee yksinkertaistaa eli kaikkien tulojen verotus tulisi perustua kumulatiiviseen tuloon. Tulolajista riippumatta. Nyt osa yrittäjistä käyttää osinkoja oman palkkatulonsa pienentämiseen ja siten käyttävät osinkoja veronkiertoon. Lisäksi on joukko "enkelisijoittajia", jotka käyttävät tätä porsaanreikää tulojensa verovälttelyyn.
Yrittämiseen yrittämisen haluun osinkoverotuksella ei ole merkitystä. Yrittämisen motiivit ovat aivan muualla kuin verovälttelyssä.

 

Miljoona pitää laittaa yritykseen kerran, sen jälkeen riittää 150 000 euron vuositulo. Eli jokainen palkkatulonsa yritykseen kierrättävä lääkäri, juristi ym. saa tulonsa matalalla verotuksella. Joskus ne rahat on sieltä nostettava. Verotus on pitkäjänteistä, eikä siinä pidäkään katsoa yhden vuoden heilahteluita.

 

Kaikki mikä koskee rahakkaiden maksuja vähätellään, eivät hyödytä. Mutta 117e invalidi vähennyksen poisto verotuksessa hyödyntää valtiota. Veronmaksajat kustantaa rikkaidenkin hyvinvointia.

 

Pääomatuloista ei makseta edes kunnallisveroa vaikka kunnalliset palvelut ja infra kyllä kelpaa.

 

Osinkojen verotuksessa olisi käytettävä progressiivistä verotusta myöskin, jossa pienempien osinkojen verotuksesta voisi luopua kokonaan ja veron kerääminen pitäisi aloittaa vasta 4-numeroisten osinkotulojen kohdalta ja progressiivisuutta voisi hyvin jatkaa 1-60 %:n taulukolla tasaisesti. Silloin niiden sijoittajien osalta, jotka pystyvät sijoittamaan pienempiä summia, voisi sijoittaminen lisääntyäkin. Kun osinkona saa vuosittain 100€ ja siitä kuitenkin maksetaan vero, joka tuntuu absoluuttisestikin kohtuuttoman suurelta, niin aina silloin kokee veron olevan järjen vastaisen.

 

Kovasti korostetaan yrittäjyyttä, kun puolustetaan listaamattomien yhtiöiden osinkojen kevyttä tai olematonta verotusta. Unohdetaan se fakta, että muun muassa lääkärit, juristit, verokonsultit, maajussit, muusikot ja somemissit laskuttavat työstään omaan osakeyhtiöönsä ja nostavat itselleen tuloja osinkoina. Mitä yrittäjyyttä se on, että esimerkiksi ison terveysjätin suojissa toimiva lääkäri tekee näin ja maksaa olemattomia veroja?

 

MTV: Professori lataa suorat sanat: Kokoomus, keskusta ja sdp ovat yrittäjien taskussa – ja siksi rikkaita törkeästi suosivaa epäkohtaa ei saada verotuksesta pois

Professori lataa suorat sanat: Kokoomus, keskusta ja sdp ovat yrittäjien taskussa – ja siksi rikkaita törkeästi suosivaa epäkohtaa ei saada verotuksesta pois

Pörssissä listaamattomien yhtiöiden omistajilla on Suomessa huikea veroetu, jollaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Vero-oikeuden professorin mukaan veroetu heikentää taloutta ja on epätasa-arvoinen.

www.mtvuutiset.fi

Pörssissä listaamattomien yhtiöiden omistajilla on Suomessa huikea veroetu, jollaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Vero-oikeuden professorin mukaan veroetu heikentää taloutta ja on epätasa-arvoinen.

– Kyllä siitä voi käyttää nimitystä porsaanreikä, sanoo vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas.

Niskakangas puhuu listaamattomista yrityksistä maksettavien osinkojen verokohtelusta. Jos yritys on tarpeeksi varakas, yrityksen omistaja voi nostaa sieltä pääomatuloja 7,5 prosentin verotuksella.

Vertailun vuoksi: ansiotuloja maksava palkansaaja maksaa jo 1 000 euron ansiotulosta 8,3 prosenttia veroja.


Tästä on kyse

Esimerkiksi tämän jutun kirjoittajan veronalaiset tulot vuonna 2018 olivat 36 065 euroa. Hän sai ne ansiotulona, ja maksoi veroa 24,45 prosenttia, eli 8 821 euroa.

Jos varakkaan ja listaamattoman yhtiön omistaja nostaisi yhtiöstä osinkoja 36 065 euroa, hän maksaisi tulostaan veroa vain
7,5 prosenttia, eli 2 704 euroa.

Verokohtelu on mahdollinen listaamattomille yrityksille, jotka jakavat osinkoja enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Kevyttä verotusta voi hyödyntää enintään 150 000 euron arvoisiin osinkoihin saakka.


Niskakangas kuvailee listaamattomien yritysten verokohtelua yrittäjien saavutetuksi eduksi, josta ei haluta luopua.

Hän sanoo, että yrittäjäjärjestöt ovat erittäin vahvoja veropoliittisia vaikuttajia Suomessa.

– Niillä on keskusta ja kokoomus täysin otteessaan. Aika pitkälle demaritkin.

Erityisesti Suomen Yrittäjien ensisijainen tavoite on, että tätä veropoliittista järjestelmää suojellaan, eikä siitä luovuta.

Kolme isoa ongelmaa

Niskakankaan mukaan listamaattomien yritysten osinkojen verokohteluun sisältyy useita ongelmia. Ilmeisin niistä liittyy oikeudenmukaisuuteen. Yrityksen omistaja voi saada tuloja 7,5 prosentilla, kun taas yritystä pyörittävän palkkajohtajan tuloista veroihin voi mennä puolet.

– Ja tavallista duunaria voidaan verottaa 35 prosenttia. Se ei stemmaa.

Kansantaloustieteen näkökulmasta nykyjärjestelmä ohjaa liiaksi käyttäytymistä. Niskakankaan mukaan 90 prosenttia listaamattomista yrityksistä maksaa osinkoja ylärajan verran, eli 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta.

– Taloustieteen näkökulmasta verotuksen tulisi olla neutraalia.

Lisäksi Niskakangas sanoo, että osinkojen verokohtelu suosii reaali-investointeja tutkimus- ja kehitysinvestointien sijaan.

Toisin sanoen yritysten kannattaa esimerkiksi mieluummin rakentaa taloja kuin tehdä tutkimusta, koska talojen rakentaminen kasvattaa yrityksen varallisuutta.

Kolmas huono puoli on, että osinkoverojen hyvitysjärjestelmä suosii heikkotuottoisia investointeja. Jos investoinnit tuottavat yli 8 prosenttia vuodessa, ylimenevää tuottoa verotetaan muuta voittoa kovemmin.

Edellä jo mainittua listaamattomien yhtiöiden verohuojennusta ei muissa maissa ole ja kyllä niissä silti yrittäjyys yleensä kukoistaa.

 

Listaamattomien yritysten verotusta on pitänyt esillä muun muassa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Listaamattomien yritysten osinkotuloja koskeva veroetu vääristää VATTin mukaan investointien kohdentumista ja Suomen tuottavuuskehitystä. Samoin myös valtiovarainministeriön on ehdottanut listaamattomien yritysten veroetuun puuttumista. Kokoomus ja sen kannattajat poimivat sieltä VM:n ehdotuksista aina ne toimenpiteet jotka sopivat omaan ideologiaan.

 

Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen poistaa selkeän epäkohdan ja porsaanreijän henkilöverotuksessa sekä lisää yritysten kykyä investoida kasvuun ja kehitykseen.

Lisätulot syntyvät kun yritys kasvaa ja kehittyy.

 

Minulla ja tuttavapiirillämme on kaikilla pörssiosakkeita. Yritys on maksanut tuloksestaan yhteisöveron ja me osingonsaajat maksamme vielä päälle verot osingoista. Listaamattomat on saatava samalle viivalle. Samoin kaikki säätiöiden, rahastojen, jne osingot 5%:n lähdeverolle, niin kokonaisverotuotto kasvaisi nykyisestä, jossa vain piensijoittajat maksavat kaikki osinkoverot.

 

Tämä listaamattomien veroetu on tiettävästi ainutlaatuinen maailmassa. Eihän sille olekkaan mitään järjellistä perustetta, että jotkut maksaa pääomatuloistaan vain
7, 5 % veron. Edellyttää se mitä tahansa. On luokatonta, että yrityksen omat työntekijätkin maksaa paljon korkeampaa veroprosenttia tulostaan, kun yrityksen omistajat. Myöskin pörssissä listattujen yritysten pääomatulojen verotus on moninkertainen.
Oli tietysti odotettavaa, että näitä etuoikeutettujen verokohteluiden puolustajia ilmestyy aina, kun verotusta tehdään oikeudenmukaisemmaksi kansalaisten kesken. Usein ne näyttää löytyvän jostain syystä kokoomuslaisista ja oikeistolaisista.

 

Sieltä pitää verottaa missä on veronmaksukykyä. Veronmaksuhaluja ei taida olla kenellekään. Kikkailut minimiin. Se OLISI lainsäätäjän asia hoitaa kuntoon.

 

Verokohtelun muuttaminen ei hyödyttäisi valtiota. Hän saattaa olla oikeassa siinä, että verotuksen kiristäminen johtaisi siihen, että osinkoja ei maksettaisi ulos. Silloin raha jäisi yritykseen. Nyt sitten pitäisi miettiä, mitä yrityksen omistaja tuolle rahalla tekee. Yleensähän yrityksen sisälle jäävää rahaa käytetään yrityksen laajentamiseen ja investointeihin. Voidaan tietysti maksaa työntekijöillekin lisää liksaa. Kaikki tämä hyödyttää valtiota. Työllisyys kasvaa, verotulot kasvavat.

Toinen kysymys on oikeudenmukaisuus. Mikä on se peruste, että listaamattoman yrityksen osinkoverokohtelu on erilainen kuin listattujen. Molemmissahan yrittäjät ovat suuria riskejä ja listatuissa yrityksissä riksi voi olla omaisuuden rahallisella määrällä mitattuna vielä paljon suurempi, koska yritykset ovat yleensä isompia kuin listaamattomat. Lisäksi listaamisesta aiheutuu yrityksille kuluja. Miksi näiden kulujen hyvittäminen pitäisi tehdä listaamattomien hyväksi. Eikö tässä logiikka ole aika syvältä? Muualla maailmassa tällaista verokohtelun eriyttämistä ei juurikaan esiinny. Monet verotuksen asiantuntijat ovat pitäneet verokohtelun eriyttämistä täysin perustelemattomana.

Myös elinkeinoelämän piirissä on esiintynyt kovaa kritiikkiä eriyttämistä vastaan. Se perustuu ennen muuta siihen, että lievempi verokohtelu estää listautumista. Tilanne Ruotsissa on ollut toinen. Pienetkin yhtiöt pyrkivät listautumaan ja luomaan sitä kautta dynamiikkaa talouselämään. Suomessa pieni halutaan pitää pienenä kannustamalla listaamattomuuteen.