Toggle sidebar

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Matias Marttista haastateltiin Verkkouutisten Sanna Ukkola Showssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
"– Me saimme tässä aika raskaan perinnön kannettavaksi, edelliseltä hallitukselta. Samaan aikaan edelleen meillä menot kasvavat hyvin voimakkaasti."

Marttinenkin pidettiin hengissä korona-aikana ja rokotettiin velaksi, Ukrainalaiset pidettiin hengissä velaksi, yritykset pidettiin hengissä ja velaksi. Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ja Maran pomo Timo Lappi sekä EK:n Jyri Häkämies narisivat lisää tukea, lisää tukea ja sitten liikaa velkaa liikaa velkaa. Yrityksillä ei näköjään ole mitään omaa vastuuta, niinkuin ei maataloudellakaan. Rikkaat saa koulutuksen ja infran, poliisin jne... köyhä ei tee niillä mitään...lopettakaa jo hyväosaiset suun soitto. Ilman työntekijöitä, teidän massinne ei kasvais yhtään.

Raskaaseen perintöön ..myös edelliselle hallitukselle raskaaseen kuului 106 400 000 000 euroa edellisten oikeistojohtoisten hallitusten ottamaa valtionvelkaa, josta johtuu pääosa valtiovelan miljardien eurojen korkokuluista, tätä ei Marttila kerro.

Hän ei kerro myöskään 2010-luvun "menetetyn oikeistovuosikymmenen" julkisten hyvinvointiperuspalvelujen resurssileikkauksista mm. terveydenhuollon ja koulutuksen, jonka vaje on kerännyt korjausvelkaa.

2008 vuodesta asti myös BKT on madellut verrattuna muihin Pohjoismaihin:


BKT:n kasvu 2008-2019:

Ruotsi: 22 %
Tanska: 15 %
Norja: 14 %
Suomi: 4 %

Oikeiston "vastuullinen talouspolitiikka" ei juuri loistanut.


Tuloksena oli myös:

• Pohjoismaiden alimmat työläisten palkat, varallisuus ja ostovoima

• Yli 500 000 työtöntä

• Lähes 500 000 palkatta työtä tekevää

• Lähes 900 000 köyhää

• Korttelien pituiset leipäjonot

• Laskeneet PISA-tulokset
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
"– Me saimme tässä aika raskaan perinnön kannettavaksi, edelliseltä hallitukselta. Samaan aikaan edelleen meillä menot kasvavat hyvin voimakkaasti."

Marttinenkin pidettiin hengissä korona-aikana ja rokotettiin velaksi, Ukrainalaiset pidettiin hengissä velaksi, yritykset pidettiin hengissä ja velaksi. Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ja Maran pomo Timo Lappi sekä EK:n Jyri Häkämies narisivat lisää tukea, lisää tukea ja sitten liikaa velkaa liikaa velkaa. Yrityksillä ei näköjään ole mitään omaa vastuuta, niinkuin ei maataloudellakaan. Rikkaat saa koulutuksen ja infran, poliisin jne... köyhä ei tee niillä mitään...lopettakaa jo hyväosaiset suun soitto. Ilman työntekijöitä, teidän massinne ei kasvais yhtään.

Raskaaseen perintöön ..myös edelliselle hallitukselle raskaaseen kuului 106 400 000 000 euroa edellisten oikeistojohtoisten hallitusten ottamaa valtionvelkaa, josta johtuu pääosa valtiovelan miljardien eurojen korkokuluista, tätä ei Marttila kerro.

Hän ei kerro myöskään 2010-luvun "menetetyn oikeistovuosikymmenen" julkisten hyvinvointiperuspalvelujen resurssileikkauksista mm. terveydenhuollon ja koulutuksen, jonka vaje on kerännyt korjausvelkaa.

2008 vuodesta asti myös BKT on madellut verrattuna muihin Pohjoismaihin:


BKT:n kasvu 2008-2019:

Ruotsi: 22 %
Tanska: 15 %
Norja: 14 %
Suomi: 4 %

Oikeiston "vastuullinen talouspolitiikka" ei juuri loistanut.


Tuloksena oli myös:

• Pohjoismaiden alimmat työläisten palkat, varallisuus ja ostovoima

• Yli 500 000 työtöntä

• Lähes 500 000 palkatta työtä tekevää

• Lähes 900 000 köyhää

• Korttelien pituiset leipäjonot

• Laskeneet PISA-tulokset
Click to expand...
Harmi kun sut on pidetty hengissä velaksi.
 
Kalliit rokotteet osoittautuivat pettymyksiksi ja liian monelle jopa vaarallisiksi, myöskään Ukrainaan aseiden lähettäminen ei ollut viisasta vaan olisi pitänyt pyrkiä rauhaan, eikä lähteä täysin sokeasti seuraamaan EU:ta ja USA:a. Nyt sitten maksetaan hintaa ja konkurssit lisääntyneet Suomessa. Tosin uusi hallituskaan tuskin on paljoa parempi.
 
Nouseeko Suomen talous enää koskaan? Tätä pitäisi jokaisen suomalaisen pohtia rehellisesti
www.omavaraisuushaaste.com

Nouseeko Suomen talous enää koskaan? Tätä pitäisi jokaisen suomalaisen pohtia rehellisesti - Omavaraisuushaaste

Korkeakoulutettu, innovatiivinen ja maailman onnellisin maa, mutta silti taloutemme on käytännössä juossut paikallaan koko oman aikuisikäni. Ei ihme, että ikäiseni ja ikäistäni nuoremmat nuoret aikuiset voivat huonosti ja kokevat näköalattomuutta sekä tulevaisuudenpelkoa! Alla hieman surullista...
www.omavaraisuushaaste.com www.omavaraisuushaaste.com
29 heinäkuun, 2021

Korkeakoulutettu, innovatiivinen ja maailman onnellisin maa, mutta silti taloutemme on käytännössä juossut paikallaan koko oman aikuisikäni. Ei ihme, että ikäiseni ja ikäistäni nuoremmat nuoret aikuiset voivat huonosti ja kokevat näköalattomuutta sekä tulevaisuudenpelkoa!

Alla hieman surullista faktaa talouden kasvusta finanssikriisin jälkeen maailmalla aina koronaan asti – koronan kanssa luvut olisivat vielä rumemmat.

Bruttokansantuotteen kasvu 2008-2019:

Ruotsi: 22,0%
Tanska: 15,2%
Norja: 14,2%
Suomi: 3,8%

Kroatia: 2,5%
Italia: -2,8%
Ukraina: -11,8%
Kreikka: -22,2%

Lähteenä toimi Maailmapankin statistiikka. Sydämeeni sattuu suomalaisena nämä numerot. Vertaamme itseämme aina muihin Pohjoismaihin asiassa kuin asiassa, mutta talouskasvussa kuulumme lähemmäs itäblokin maita ja Etelä-Euroopan kriisimaita kuin Pohjoismaisia perusverrokkejamme.

Lähes kymmenen vuotta oli kulunut ja taloudellista hyvinvointia oli sulanut aivan järjetön määrä pois. Ja sitten ihmetellään, miksi ikäluokkani kokee äärimmäistä epävarmuutta ja ei esim. tee lapsia. Kun taloudellinen hyvinvointi laskee toisin kuin kaikilla muilla itsenäisen Suomen sukupolvilla aiemmin, mitä muuta tämä voisi tehdä kuin lisätä epävarmuutta tulevaisuuteen?

Olen vasemmistoliiton Li Anderssonin kanssa monesta asiasta eri mieltä, mutta mielestäni missio, jonka hän vasemmistoliitolle linjasi on elintärkeä suomalaiselle hyvinvoinnille: ”luoda uskoa huomiseen, kuvitella parempaa tulevaisuutta ja tehdä politiikkaa, joka tekee kuvittelusta totta”.

Toteuksen tavoista voi olla montaa mieltä, mutta juuri tämän pitäisi olla kaikkien poliitikkojen tavoite, koska kuten tänään kirjoitan jokaisen meistä pitäisi pohtia rehellisesti sitä, onko paluuta menneisyyteen enää koskaan? Tulemmeko koskaan saavuttamaan edes vuoden 2008 tasoa ja mitä jokainen meistä voisi tehdä varmistaakseen oman taloudellisen hyvinvointinsa?

Kadotettu vuosikymmen on kohta kadotettu kaksi vuosikymmentä

Viimeisin vuosikymmen oli Suomen taloudelle menetetty vuosikymmen. Vuonna 2020 BKT per asukas oli suunnilleen samalla tasolla kuin sinä vuonna kun valmistuin yliopistosta. Ja emme tosiaan ole koskaan päässyt edes lähelle vuoden 2008 lukuja. Seuraavat kuvaajat kuvaavat hienosti menetetyn vuosikymmenen ja antaa myös näkemystä siihen, millaista kehitystä oli Suomen talouden historiassa.

Ironista kaikessa tässä on se, että sijoittajalle kadotetuksi vuosikymmenneksi kutsutaan vuosia 2000-2010 (lähinnä IT-kuplan ja finanssikriisin puhkeamisen takia), mutta vaikka talous ei ole juuri kasvanut vuosien 2010-2020, ovat pörssikurssit olleet erittäin kovassa vireessä tänä aikana. Kun BKT per asukas ei kasva, inflaatiota ei juuri ole ja pörssikurssit jatkavat nousuaan, on jotain fundamentaalisesti pielessä ja varallisuus alkaa keskittyä entistä enemmän omistavan luokan ihmisille – eli jo valmiiksi rikkaille.

Kadotettu viimeisin vuosikymmen näkyykin negatiivisesti etenkin vähä- ja keskituloisilla, jotka eivät tähän yli 10 vuotta kestäneeseen ralliin ole päässeet mukaan. Tämä kertoo samalla siitä, kuinka jotain on oikeasti järjestelmässä vialla. Miten tietty osa kansasta voi vaurastua merkittävästi, vaikka talous ei kasva ja palkat eivät nouse? Mistä raha tulee ja mihin se menee, koska raha ei enää perinteisesti tule keskiluokan hyvinvoinnin lisääntymisellä?


Ja nyt on taas vuosien 2008-2019 oikeiston ankeuttava ja taannuttava leikkauspolitiikka jättimäisellä velanotolla höystettynä alkamassa ..toinen menetetty vuosikymmen?
 
"Nouseeko Suomen talous enää koskaan? Tätä pitäisi jokaisen suomalaisen pohtia rehellisesti"

Ei nouse, koska suomalaiset naiset eivät halua synnyttää lapsia.
 
Turhat menot?

Yritysten koronatukiin Business Finland, Ely ym. meni miljardeja, joita kokoomus, EK, Suomen Yrittäjät ja MaRa vaativat lisää

Ukrainan tukemiseen ja 60 000 ukrainan pakolaisten auttamiseen useampi miljardi, joita myös kokoomus ja persut kannattivat

Venäjäuhan puolustushankintojen reippaaseen korotukseen (1340 km Venäjärajaa) mm. David's Sling pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmähankintaan, joita myös oikeisto-oppositio kannatti

F-35 hävittäjähankintojen rahoitukseen joita oikeisto kannatti

Poliisin lisämenot

Soten valmisteluun ja maaliin saattamiseen. Jonka valmisteluun jo Sipilän oikeistohallitus tuhlasi satoja miljoonia euroja, terveysjättilähtöiseen bisnes-soteensa, joka kaatui. Nyt saatiin sentään maaliin

EU-elvytyspakettia kannattivat Suomen suuryritysten johtajat, EK, Suomen Yrittäjät jne. elinkeino- ja talouselämä ja kokoomus äänesti sen puolesta

Ainakin 3,2 miljardia vuodessa maahanmuuton kustannuksia rasitteena, jotka nousivat näihin lukuihin 2015-2019 Sipilän, Orpon ja Soinin oikeistohallituskauden aikana, kun maahan tuotettiin yli 51 000 pääosin Lähi-idän ja Afrikan musliminuorukaista.
Tilintarkastaja Pauli Vahtera julkisti laajat laskelmansa humanitäärisen maahanmuuton ja kehitysavun rasituksista Suomelle Iltalehden blogissaan 2019.
Humanitäärisiksi maahanmuuttajiksi Vahtera laskee 100 000 Suomessa asuvaa aikuista ja lasta. Osa lapsista on syntynyt Suomessa. Vahteran mukaan he ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina ja pakolaisina, suuri osa 2015-2019 välillä oikeiston vahtivuorolla.
Luvussa eivät siis ole Ukrainan 60 000 pakolaisen kulut

106,4 mrd euron valtionvelkaperinnön kulut

Suomen velkasuhde ei laskenut viime vuonna, koska Suomi otti velkaa koronvaihtosopimuksia varten 5 mrd euroa VM:n ohjeistamana, käytännössä siis lyhyentäen velkojen juoksuaikoja sen sijaan, että olisi nautittu nollakorkoisesta valtionvelasta pidempään.
Huomionarvoista myös se, että koronvaihtosopimuksista (5 mrd euroa velkaantumisesta) päättänyt VM, jonka oma työryhmä suositteli päinvastaista politiikkaa eli velkojen juoksuaikojen pidentämistä. VM on siis toiminut päinvastoin kuin VM:n oma työryhmä suositteli.
Suomi olisi voinut hyvin toimia myös ilman näitä koronvaihtosopimuksia, jolloin velkojen juoksuaika olisi pidempi (nollakoroista nautittu pidempään) ja velkaa olisi kertynyt 5 mrd euroa vähemmän
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Nouseeko Suomen talous enää koskaan? Tätä pitäisi jokaisen suomalaisen pohtia rehellisesti
www.omavaraisuushaaste.com

Nouseeko Suomen talous enää koskaan? Tätä pitäisi jokaisen suomalaisen pohtia rehellisesti - Omavaraisuushaaste

Korkeakoulutettu, innovatiivinen ja maailman onnellisin maa, mutta silti taloutemme on käytännössä juossut paikallaan koko oman aikuisikäni. Ei ihme, että ikäiseni ja ikäistäni nuoremmat nuoret aikuiset voivat huonosti ja kokevat näköalattomuutta sekä tulevaisuudenpelkoa! Alla hieman surullista...
www.omavaraisuushaaste.com www.omavaraisuushaaste.com
29 heinäkuun, 2021

Korkeakoulutettu, innovatiivinen ja maailman onnellisin maa, mutta silti taloutemme on käytännössä juossut paikallaan koko oman aikuisikäni. Ei ihme, että ikäiseni ja ikäistäni nuoremmat nuoret aikuiset voivat huonosti ja kokevat näköalattomuutta sekä tulevaisuudenpelkoa!

Alla hieman surullista faktaa talouden kasvusta finanssikriisin jälkeen maailmalla aina koronaan asti – koronan kanssa luvut olisivat vielä rumemmat.

Bruttokansantuotteen kasvu 2008-2019:

Ruotsi: 22,0%
Tanska: 15,2%
Norja: 14,2%
Suomi: 3,8%

Kroatia: 2,5%
Italia: -2,8%
Ukraina: -11,8%
Kreikka: -22,2%

Lähteenä toimi Maailmapankin statistiikka. Sydämeeni sattuu suomalaisena nämä numerot. Vertaamme itseämme aina muihin Pohjoismaihin asiassa kuin asiassa, mutta talouskasvussa kuulumme lähemmäs itäblokin maita ja Etelä-Euroopan kriisimaita kuin Pohjoismaisia perusverrokkejamme.

Lähes kymmenen vuotta oli kulunut ja taloudellista hyvinvointia oli sulanut aivan järjetön määrä pois. Ja sitten ihmetellään, miksi ikäluokkani kokee äärimmäistä epävarmuutta ja ei esim. tee lapsia. Kun taloudellinen hyvinvointi laskee toisin kuin kaikilla muilla itsenäisen Suomen sukupolvilla aiemmin, mitä muuta tämä voisi tehdä kuin lisätä epävarmuutta tulevaisuuteen?

Olen vasemmistoliiton Li Anderssonin kanssa monesta asiasta eri mieltä, mutta mielestäni missio, jonka hän vasemmistoliitolle linjasi on elintärkeä suomalaiselle hyvinvoinnille: ”luoda uskoa huomiseen, kuvitella parempaa tulevaisuutta ja tehdä politiikkaa, joka tekee kuvittelusta totta”.

Toteuksen tavoista voi olla montaa mieltä, mutta juuri tämän pitäisi olla kaikkien poliitikkojen tavoite, koska kuten tänään kirjoitan jokaisen meistä pitäisi pohtia rehellisesti sitä, onko paluuta menneisyyteen enää koskaan? Tulemmeko koskaan saavuttamaan edes vuoden 2008 tasoa ja mitä jokainen meistä voisi tehdä varmistaakseen oman taloudellisen hyvinvointinsa?

Kadotettu vuosikymmen on kohta kadotettu kaksi vuosikymmentä

Viimeisin vuosikymmen oli Suomen taloudelle menetetty vuosikymmen. Vuonna 2020 BKT per asukas oli suunnilleen samalla tasolla kuin sinä vuonna kun valmistuin yliopistosta. Ja emme tosiaan ole koskaan päässyt edes lähelle vuoden 2008 lukuja. Seuraavat kuvaajat kuvaavat hienosti menetetyn vuosikymmenen ja antaa myös näkemystä siihen, millaista kehitystä oli Suomen talouden historiassa.

Ironista kaikessa tässä on se, että sijoittajalle kadotetuksi vuosikymmenneksi kutsutaan vuosia 2000-2010 (lähinnä IT-kuplan ja finanssikriisin puhkeamisen takia), mutta vaikka talous ei ole juuri kasvanut vuosien 2010-2020, ovat pörssikurssit olleet erittäin kovassa vireessä tänä aikana. Kun BKT per asukas ei kasva, inflaatiota ei juuri ole ja pörssikurssit jatkavat nousuaan, on jotain fundamentaalisesti pielessä ja varallisuus alkaa keskittyä entistä enemmän omistavan luokan ihmisille – eli jo valmiiksi rikkaille.

Kadotettu viimeisin vuosikymmen näkyykin negatiivisesti etenkin vähä- ja keskituloisilla, jotka eivät tähän yli 10 vuotta kestäneeseen ralliin ole päässeet mukaan. Tämä kertoo samalla siitä, kuinka jotain on oikeasti järjestelmässä vialla. Miten tietty osa kansasta voi vaurastua merkittävästi, vaikka talous ei kasva ja palkat eivät nouse? Mistä raha tulee ja mihin se menee, koska raha ei enää perinteisesti tule keskiluokan hyvinvoinnin lisääntymisellä?


Ja nyt on taas vuosien 2008-2019 oikeiston ankeuttava ja taannuttava leikkauspolitiikka jättimäisellä velanotolla höystettynä alkamassa ..toinen menetetty vuosikymmen?
Click to expand...
👍
 
Marttinen saa hoitaa omaa perintöään. Kokoomus on ollut tekemässä velkaa 120 miljardin edestä ja nyt jatkaa samalla linjalla. Eli vedetään kaksin käsin velkaa ja jaetaan kavereille
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
"– Me saimme tässä aika raskaan perinnön kannettavaksi, edelliseltä hallitukselta. Samaan aikaan edelleen meillä menot kasvavat hyvin voimakkaasti."

Marttinenkin pidettiin hengissä korona-aikana ja rokotettiin velaksi, Ukrainalaiset pidettiin hengissä velaksi, yritykset pidettiin hengissä ja velaksi. Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ja Maran pomo Timo Lappi sekä EK:n Jyri Häkämies narisivat lisää tukea, lisää tukea ja sitten liikaa velkaa liikaa velkaa. Yrityksillä ei näköjään ole mitään omaa vastuuta, niinkuin ei maataloudellakaan. Rikkaat saa koulutuksen ja infran, poliisin jne... köyhä ei tee niillä mitään...lopettakaa jo hyväosaiset suun soitto. Ilman työntekijöitä, teidän massinne ei kasvais yhtään.

Raskaaseen perintöön ..myös edelliselle hallitukselle raskaaseen kuului 106 400 000 000 euroa edellisten oikeistojohtoisten hallitusten ottamaa valtionvelkaa, josta johtuu pääosa valtiovelan miljardien eurojen korkokuluista, tätä ei Marttila kerro.

Hän ei kerro myöskään 2010-luvun "menetetyn oikeistovuosikymmenen" julkisten hyvinvointiperuspalvelujen resurssileikkauksista mm. terveydenhuollon ja koulutuksen, jonka vaje on kerännyt korjausvelkaa.

2008 vuodesta asti myös BKT on madellut verrattuna muihin Pohjoismaihin:


BKT:n kasvu 2008-2019:

Ruotsi: 22 %
Tanska: 15 %
Norja: 14 %
Suomi: 4 %

Oikeiston "vastuullinen talouspolitiikka" ei juuri loistanut.


Tuloksena oli myös:

• Pohjoismaiden alimmat työläisten palkat, varallisuus ja ostovoima

• Yli 500 000 työtöntä

• Lähes 500 000 palkatta työtä tekevää

• Lähes 900 000 köyhää

• Korttelien pituiset leipäjonot

• Laskeneet PISA-tulokset
Click to expand...
On se raskas perintö - ei voi laittaa kuin miljardin veroalennuksiin
 
Pandemian laannuttua ollaan yhä samalla uralla kuin oltaisiin vasurihallituksen kanssa velan oton suhteen. Mutta koulutus ja terveydenhoito olisi jäänyt leikkaamatta. Jokainen lupasi leikkauksia jonkin verran. Velanotto alkoi 2008 ja Kokoomus on ollut rakentamassa sitä 4 vuotta lukuunottamatta. Onpa otsaa tulla puhumaan velantotosta tuohon malliin.
 
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Matias Marttista haastateltiin Verkkouutisten Sanna Ukkola Showssa
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
"– Me saimme tässä aika raskaan perinnön kannettavaksi, edelliseltä hallitukselta. Samaan aikaan edelleen meillä menot kasvavat hyvin voimakkaasti."

Marttinenkin pidettiin hengissä korona-aikana ja rokotettiin velaksi, Ukrainalaiset pidettiin hengissä velaksi, yritykset pidettiin hengissä ja velaksi. Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ja Maran pomo Timo Lappi sekä EK:n Jyri Häkämies narisivat lisää tukea, lisää tukea ja sitten liikaa velkaa liikaa velkaa. Yrityksillä ei näköjään ole mitään omaa vastuuta, niinkuin ei maataloudellakaan. Rikkaat saa koulutuksen ja infran, poliisin jne... köyhä ei tee niillä mitään...lopettakaa jo hyväosaiset suun soitto. Ilman työntekijöitä, teidän massinne ei kasvais yhtään.

Raskaaseen perintöön ..myös edelliselle hallitukselle raskaaseen kuului 106 400 000 000 euroa edellisten oikeistojohtoisten hallitusten ottamaa valtionvelkaa, josta johtuu pääosa valtiovelan miljardien eurojen korkokuluista, tätä ei Marttila kerro.

Hän ei kerro myöskään 2010-luvun "menetetyn oikeistovuosikymmenen" julkisten hyvinvointiperuspalvelujen resurssileikkauksista mm. terveydenhuollon ja koulutuksen, jonka vaje on kerännyt korjausvelkaa.

2008 vuodesta asti myös BKT on madellut verrattuna muihin Pohjoismaihin:


BKT:n kasvu 2008-2019:

Ruotsi: 22 %
Tanska: 15 %
Norja: 14 %
Suomi: 4 %

Oikeiston "vastuullinen talouspolitiikka" ei juuri loistanut.


Tuloksena oli myös:

• Pohjoismaiden alimmat työläisten palkat, varallisuus ja ostovoima

• Yli 500 000 työtöntä

• Lähes 500 000 palkatta työtä tekevää

• Lähes 900 000 köyhää

• Korttelien pituiset leipäjonot

• Laskeneet PISA-tulokset
Click to expand...
Annikka Saarikko vei Sanna Ukkola Showssa kokoomuksen äärioikeistolaista Matias Marttista kuin litran mittaa ja voitti väittelyn suvereenisti 10:0 argumentoinnissa.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Similar threads

V
Rinne ja Marin saivat rapakuntoisen talouden hoitoonsa
Viestiä
11
Luettu
205
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa