vierailija
noinkumpparit ja hansikkaat myös
noinkumpparit ja hansikkaat myös
Kuukalenteri helpottaa huomattavasti. Meillä mies uskoi vasta kun peruna kasvatti 1,5- metristä varret kun oli istuttanut ne väärään aikaanylakuu.com
NerokastaTuossa kasteluhommassa isoin ongelma on se, että ainakin toistaiseksi vesi pitää kantaa. Mutta jos laitan miehen kantamaan, ei varmaan mene kuin hetki, kun se järjestää mulle pumpun ja letkun.
Tuohan riippuu ihan siitä, millaiselle pohjalle aiot sen kasvimaan tehdä. Jos maa on jotakin entistä peltoa tai muuta suht tasa-aineista ja kuivatuksessa ei tule ongelmia, tarvitset noin aluksi vain tukevatekoisen jyrsimen, jolla ajat kuntan rikki ja sekoitat sen pohjamaahan. Todennäköisesti tarvitset myös kalkkia, sillä maan PH on luontaisesti liian alhainen minkään muun kuin korkeintaan perunan kasvatukseen.Mitä kustannuksia kasvimaasta syntyy? Ajattelen nyt lähinnä maaperän kannalta, siemenien ja taimien hinnat ovat asia erikseen. Perustamiskustannuksiin kuuluu hiekan/turpeen/mullan osto ja kuljetus paikalle, savimaan sekaan muokattavaksi ja lavoihin, mikä ei ole vallan ilmaista. Vaan miten jatkossa? Riittääkö, että maalle lisätään lannoitetta/kompostia tms. vai pitääkö multaa tuotattaa tontille jatkossakin? Jostain syystä kaikki puutarhan pitäjän raijaavat vuosittain multaa kukkamailleen, mutta johtuuko se vain siitä, että maita ei muokata, vai tarvitseeko kasvimaa(kin) uutta maata? Entä kasvihuone? Voiko maata huoltaa vai pitääkö multaa vaihtaa usein? Anoppi aikoinaan tuntui kiikuttavan sinnekin pussikaupalla uutta multaa keväisin.
M1es istuttaa ja kylvää "kuukalentereista" ja muustakin taikauskosta riippumatta ja ihan normaaleja ovat perunoiden varret ja vihannekset. Tai oikeastaan normaalia satoisampia.Kuukalenteri helpottaa huomattavasti. Meillä mies uskoi vasta kun peruna kasvatti 1,5- metristä varret kun oli istuttanut ne väärään aikaan
Niin. ..Kastele iltaisin. Jos kastelet päivällä niin aurinko haihduttaa veden pois ja kasvit jää kastelusta huolimatta janoisiksi.
Tuohan riippuu ihan siitä, millaiselle pohjalle aiot sen kasvimaan tehdä. Jos maa on jotakin entistä peltoa tai muuta suht tasa-aineista ja kuivatuksessa ei tule ongelmia, tarvitset noin aluksi vain tukevatekoisen jyrsimen, jolla ajat kuntan rikki ja sekoitat sen pohjamaahan. Todennäköisesti tarvitset myös kalkkia, sillä maan PH on luontaisesti liian alhainen minkään muun kuin korkeintaan perunan kasvatukseen.
Tosin, jos pohjana on joku vanha heinittunyt keto, on perunan viljely ensimmäisinä vuosina vähemmän suositeltavaa. Siellä pohjamaassa pesii todennäköisesti melkoinen "juurimato"yhdyskunta. Kyseessä on viljasepän toukka, noin kolmen sentin pituinen, punertavankeltainen toukka, joka puhkoo niin perunat kuin useimmat juurikasvitkin.
Kun maata on muokattu kolmisen vuotta, ovat toukat hävinneet.
Jos maa on kovin savista, siihen on hyvä sekoittaa kompostia ja/tai ruohosilppua. Myös lehdet sinänsä, ilman kompostointia antavat ilmavuutta ja houkuttelevat lieroja maanmuokkaustoimiin.
Jos ala on suurempi, kannattaa sen muokkaus aloittaa jyrsinnän sijaan kunnollisella kynnöllä. Näin koko ruokamultakerros saadaan aluksi paremmin ilmatuksi. Ja jos tätä lehtimassaa on käytettävissä, se kannattaa levittää tasaiseksi kerrokseksi pintaan ennen kyntöä. Kynnöksen voi sitten ajaa jyrsimellä hienojakoiseksi.
Kun pinta on näin käsitelty, on lähinnä mielikuvitus enää rajana sen jatkokäytössä.
Siihen voidaan muotoilla penkkejä, upottaa lavakauluksia rakentaa kevytrunkoisia kasvihuoneita tai sitten vain kylvää ja istuttaa tasamaalle.
Roosa tuossa jo huomauttikin kastelusta. Ihan oikein, Suomessa menestyvät avomaanvihannekset eivät taimivaiheensa jälkeen kaipaa päivittäistä kastelua. Pikemminkin se on niille haitaksi, sillä se tekee kasveista matalajuurisia, jolloin ne kuivuvat helpommin. Lisäksi, ainakin ristikukkaisilla (kaalikasvit) turha kastelu altistuttaa möhöjuuren lisääntymiselle.
Jos siis ei ihan kalliolle kukkulalle olla kasvimaata perustamassa, voi välttämättömiksi kustannuksiksi laskea kynnön ja kalkitsemisen ja sen jyrsimen hankinnan, jos sellaista ei ennestään ole. Jo näillä pääsee hyvään alkuun, jatkossa sitten voi ruveta hifistelemään, jos siltä tuntuu. Ja nämä kustannukset eivät ketään taloudellisesti kaada, vaikka koko homma jäisi lyhytaikaiseksi kokeiluksikin.
Tuo käsitys kumottiin jo neljä vuosikymmentä sitten. Tosi on, ettei peruna tarvitse siinä määrin emäksistä maata kuin vihannekset ja niistä erityisesti ristikukkaiset. Perunahan viihtyy parhaiten PH-alueella 6,8-5,5. Luonnontilaisen maan PH-arvo liikkuu yleisimmin nelosen kahta puolta. Sitäpaitsi ruvelle on melko tehokas torjunta, oikea-aikainen ja perusteellinen kastelu.Meillä ei ole edes kalkittu. Tuhkaa ei perunamaalle saa laittaa, tulee rupia.
noin ja vesipumppukumpparit ja hansikkaat myös
Ai, ei meillä tarvi kastella kun ruohosilppurivi pitää kosteuden maassa, ei pääse haihtumaanTuo käsitys kumottiin jo neljä vuosikymmentä sitten. Tosi on, ettei peruna tarvitse siinä määrin emäksistä maata kuin vihannekset ja niistä erityisesti ristikukkaiset. Perunahan viihtyy parhaiten PH-alueella 6,8-5,5. Luonnontilaisen maan PH-arvo liikkuu yleisimmin nelosen kahta puolta. Sitäpaitsi ruvelle on melko tehokas torjunta, oikea-aikainen ja perusteellinen kastelu.
Vasta täydenkuun jälkeenOn aika laittaa perunat itämään jos ei osta kaupasta valmiiksi idätettyjä siemenperunoita.
Just noin. Se, että maassa on riittävästi kosteutta rupibakteerin leviämisen estämiseksi, onkin pääasia. Kastelu tai kate, vaikeimmissa tapauksissa molemmat. Rupibakteerin leviäminen vaatii kuivan maan.Ai, ei meillä tarvi kastella kun ruohosilppurivi pitää kosteuden maassa, ei pääse haihtumaan
Hyvä Fiskarsin lapio. Pitäiskö terottaa? Viila?Mitä kustannuksia kasvimaasta syntyy? Ajattelen nyt lähinnä maaperän kannalta, siemenien ja taimien hinnat ovat asia erikseen. Perustamiskustannuksiin kuuluu hiekan/turpeen/mullan osto ja kuljetus paikalle, savimaan sekaan muokattavaksi ja lavoihin, mikä ei ole vallan ilmaista. Vaan miten jatkossa? Riittääkö, että maalle lisätään lannoitetta/kompostia tms. vai pitääkö multaa tuotattaa tontille jatkossakin? Jostain syystä kaikki puutarhan pitäjän raijaavat vuosittain multaa kukkamailleen, mutta johtuuko se vain siitä, että maita ei muokata, vai tarvitseeko kasvimaa(kin) uutta maata? Entä kasvihuone? Voiko maata huoltaa vai pitääkö multaa vaihtaa usein? Anoppi aikoinaan tuntui kiikuttavan sinnekin pussikaupalla uutta multaa keväisin.
Niin se ruttosienikin. Rikkaruohoja ei oleJust noin. Se, että maassa on riittävästi kosteutta rupibakteerin leviämisen estämiseksi, onkin pääasia. Kastelu tai kate, vaikeimmissa tapauksissa molemmat. Rupibakteerin leviäminen vaatii kuivan maan.
Pyöreätee heti komposti. Sen voit tehdä vaikka risuista, halkaisija 1,50 cm.Eimaksamitään
Huolehdi, että kastemadoilla onhyvä olla ja lue tuolta ohjeet siihen:
Darwin Online: Vegetable Mould and Worms
darwin-online.org.uk
"Jolla onni on, se onnen kätkeköön" on totta esi-isien ajoilta: hinnat putoo jos kaikki onnistuuKitvq muutkin osaavat tuon tärkeän ajoituksen taidon
noinkumpparit ja hansikkaat myös
Kiitos noista sun ohjeistaTuo käsitys kumottiin jo neljä vuosikymmentä sitten. Tosi on, ettei peruna tarvitse siinä määrin emäksistä maata kuin vihannekset ja niistä erityisesti ristikukkaiset. Perunahan viihtyy parhaiten PH-alueella 6,8-5,5. Luonnontilaisen maan PH-arvo liikkuu yleisimmin nelosen kahta puolta. Sitäpaitsi ruvelle on melko tehokas torjunta, oikea-aikainen ja perusteellinen kastelu.
🪱tee heti komposti. Sen voit tehdä vaikka risuista, halkaisija 1,50 cm.Eimaksamitään
Huolehdi, että kastemadoilla onhyvä olla ja lue tuolta ohjeet siihen:
Darwin Online: Vegetable Mould and Worms
darwin-online.org.uk
tee heti komposti. Sen voit tehdä vaikka risuista, halkaisija 1,50 cm.Eimaksamitään
Huolehdi, että kastemadoilla onhyvä olla ja lue tuolta ohjeet siihen:
[/QUOTDarwin Online: Vegetable Mould and Worms
darwin-online.org.uk
Miksi viestini jossa sydän, versoja ja liero sensuroitiin?
Mutta se maa ei saa olla sama seuraavana vuonna ettei taudit kierrä maassaKun tekee kasvimatauti immäisen kerran "luonnontilaiseen" maahan, niin on vähän työläämpää kuntta kerroksesta johtuen, mutta seuraavina vuosina on helpompaa kun kuntta lahoaa ja maatuu mullaksi ja maa muuttuu pehmeämmäksi työstää kylvöä varten. Peruna helpoin kasvattaa eikä sitä tarvitse oikeastaan kastella.
Multaseen maahan ei tarvitse tuoda mitään muita maalajea.
En oo tuotakaan kuullut mutta 12 kesää on tehty noin ja oikein makuista perunat kerättyJust noin. Se, että maassa on riittävästi kosteutta rupibakteerin leviämisen estämiseksi, onkin pääasia. Kastelu tai kate, vaikeimmissa tapauksissa molemmat. Rupibakteerin leviäminen vaatii kuivan maan.
Viljelykierto ennenkaikkeaYleensä sitä multaa kasvimaalta jonkin verran häviää tai maa tiivistyy, varsinkin jos lannoitteena ei käytä kompostia multaa jonkun verran joutuu lisäämään. Kustannuksia syntyy lannoituksen lisäksi esim. kalkitsemisesta.
Kasvihuoneen multa suositellaan vaihdettavaksi muutaman vuoden välein mm. kasvitautien välttämiseksi, riippuu vähän kai kasveistakin. Oliko jossain suosituksena 3 vuoden välein.
Parhaat ohjeet tuoltaylakuu.com
Niin on. Jopa vesisateen jälkeen voi joutua kastelemaan