Mamupojat aiheuttavat suurta huolta kouluissa

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Tutkimus: Maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät koulussa muista jälkeen

Pääkirjoitus: Oppimisen taso romahti ja se johtuu myös maahanmuutosta

Opetusministeri Andersson: Vieraskielisten heikot oppimistulokset ovat olleet odotettavissa

Vain yksi oppilas puhuu suomea äidinkielenään koululuokalla Helsingissä
 
vierailija

Nyt sit vihdoin se on uskallettu sanoa ääneen.
Ai mikä on uskallettu sanoa ääneen? Että joutuessasi opiskelemaan vieraalla kielellä pärjäät huonommin kuin sitä äidinkielenään puhuva? Onkin tosi yllättävää…

Lisäapua oppilaitoksen pääkielen (suomi/ruotsi) opetteluun siis tarvitaan. Kenelle tahansa, joka uhkaa jäädä lukutaidossa jälkeen.
 
  • Tykkää
Reactions: Boobie
Ai mikä on uskallettu sanoa ääneen? Että joutuessasi opiskelemaan vieraalla kielellä pärjäät huonommin kuin sitä äidinkielenään puhuva? Onkin tosi yllättävää…

Lisäapua oppilaitoksen pääkielen (suomi/ruotsi) opetteluun siis tarvitaan. Kenelle tahansa, joka uhkaa jäädä lukutaidossa jälkeen.
Eipä tuota Li Andersson vieläkään uskalla selkeästi myöntää, vaan tarjoaa tilalle "sosioekonomista asemaa".

Lisäapu on lisäkustannus. Meille luvattiin ihan muuta.
Johanna Suurpään aikanaan lausuma: "Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."

Johanna toimii nykyisin oikeusministeriössä Demokratia- ja julkisoikeusosaston osastopäällikkönä.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Palstapesu
Ai mikä on uskallettu sanoa ääneen? Että joutuessasi opiskelemaan vieraalla kielellä pärjäät huonommin kuin sitä äidinkielenään puhuva? Onkin tosi yllättävää…

Lisäapua oppilaitoksen pääkielen (suomi/ruotsi) opetteluun siis tarvitaan. Kenelle tahansa, joka uhkaa jäädä lukutaidossa jälkeen.
Tässä on sellainen hauska juttu, että esim. Venäläiset, kiinalaiset, vietnamilaiset tai virolaiset maahanmuuttajalapset pärjäävät keskiverroin paremmin koulussa, jolloin "vieraalla kielellä" opiskelu ei selitä ihan kaikkea.

Minusta olisi hyvä myöntää, että myös eri kultuurien asenteet vaikuttavat isosti lasten menestykseen koulussa.

Jotta asialle voidaan oikeasti tehdä jotain, pitää ensimmäisenä uskaltaa perehtyä juurisyihin ja uskaltaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
 
Tässä on sellainen hauska juttu, että esim. Venäläiset, kiinalaiset, vietnamilaiset tai virolaiset maahanmuuttajalapset pärjäävät keskiverroin paremmin koulussa, jolloin "vieraalla kielellä" opiskelu ei selitä ihan kaikkea.

Minusta olisi hyvä myöntää, että myös eri kultuurien asenteet vaikuttavat isosti lasten menestykseen koulussa.

Jotta asialle voidaan oikeasti tehdä jotain, pitää ensimmäisenä uskaltaa perehtyä juurisyihin ja uskaltaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
Eikä se lasten koulumenestyminen ole mikään erillinen tapahtuma, samat syyt vaikuttavat myös tuohon kuuluisaan kotoutumiseen sisältäen mm. työllistymisen. Ei koulu mahdottomaan pysty. Jos koti ohjaa lasta sosiaalituen varassa vetelehtiväksi muita halveksuvaksi notkujaksi, ei sitä ala-asteen opettajan kyvyillä muuteta.

Vanhemmat on pakotettava kepillä ja porkkanoilla suomen/ruotsin kielen oppimiseen, pois käännösavut, tulkit ja omakieliset lomakkeet. Samaan kaupungin vuokrataloon ei pitäisi asuttaa kahta samaa vierasta kieltä puhuvaa perhettä.
 
Eikä se lasten koulumenestyminen ole mikään erillinen tapahtuma, samat syyt vaikuttavat myös tuohon kuuluisaan kotoutumiseen sisältäen mm. työllistymisen. Ei koulu mahdottomaan pysty. Jos koti ohjaa lasta sosiaalituen varassa vetelehtiväksi muita halveksuvaksi notkujaksi, ei sitä ala-asteen opettajan kyvyillä muuteta.

Vanhemmat on pakotettava kepillä ja porkkanoilla suomen/ruotsin kielen oppimiseen, pois käännösavut, tulkit ja omakieliset lomakkeet. Samaan kaupungin vuokrataloon ei pitäisi asuttaa kahta samaa vierasta kieltä puhuvaa perhettä.
Kyse on nimenomaan siitä, miten saadaan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien vanhemmat arvostamaan opiskelua ja oppimista. Miten opetetaan aikuiselle, että lapsille on annettava opiskelurauha. Miten näiden aikuisten pitää auttaa lapsiaan ymmärtämään, että opettaja on koulussa auktoriteetti, jota totellaan. Miten autetaan näitä vanhempia tukemaan lastensa opiskelua, jotta heidän lapsensa voivat rakentaa tässä maassa itselleen tulevaisuuden ja kokea olevansa merkityksellisiä yhteiskunnan jäseniä. Miten saada nämä vanhemmat ymmärtämään, että tyttöjen elämällä on muutakin arvoa kuin olla vaimo ja äiti.
Suurin ongelma ei ole näiden yhteisöjen lapset, vaan vanhemmat, jotka tartuttavat hunot asenteensa lapsiiin ja estävät lapsiaan sopeutumasta yhteiskuntaan.

Meillä ei ole mahdollisuutta auttaa näitä lapsia, elleivät heidän vanhempansa tue heitä. Jos heidän vanhempansa eivät tue lapsiaan opiskelussa, tulee lapsista turhautuneita yhteiskunnan elättejä. Eli, miten saadaan lukutaidottomat ja oppimattomat vanhemmat arvostamaan oppimista ja opiskelua? Ihmisillä on tapana halveksua asioita, joissa he eivät ole hyviä.
 
vierailija
Kyse on nimenomaan siitä, miten saadaan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien vanhemmat arvostamaan opiskelua ja oppimista. Miten opetetaan aikuiselle, että lapsille on annettava opiskelurauha. Miten näiden aikuisten pitää auttaa lapsiaan ymmärtämään, että opettaja on koulussa auktoriteetti, jota totellaan. Miten autetaan näitä vanhempia tukemaan lastensa opiskelua, jotta heidän lapsensa voivat rakentaa tässä maassa itselleen tulevaisuuden ja kokea olevansa merkityksellisiä yhteiskunnan jäseniä. Miten saada nämä vanhemmat ymmärtämään, että tyttöjen elämällä on muutakin arvoa kuin olla vaimo ja äiti.
Suurin ongelma ei ole näiden yhteisöjen lapset, vaan vanhemmat, jotka tartuttavat hunot asenteensa lapsiiin ja estävät lapsiaan sopeutumasta yhteiskuntaan.

Meillä ei ole mahdollisuutta auttaa näitä lapsia, elleivät heidän vanhempansa tue heitä. Jos heidän vanhempansa eivät tue lapsiaan opiskelussa, tulee lapsista turhautuneita yhteiskunnan elättejä. Eli, miten saadaan lukutaidottomat ja oppimattomat vanhemmat arvostamaan oppimista ja opiskelua? Ihmisillä on tapana halveksua asioita, joissa he eivät ole hyviä.
Voisi aloittaa siitä ettei oteta näitä enää yhtään lisää vaan yritetään pärjätä jo olemassa olevan ongelman kanssa eikä pahenneta sitä.
 
vierailija
Eipä tuota Li Andersson vieläkään uskalla selkeästi myöntää, vaan tarjoaa tilalle "sosioekonomista asemaa".

Lisäapu on lisäkustannus. Meille luvattiin ihan muuta.
Johanna Suurpään aikanaan lausuma: "Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."

Johanna toimii nykyisin oikeusministeriössä Demokratia- ja julkisoikeusosaston osastopäällikkönä.

Aikahaarukassa?
 
vierailija

Aikahaarukassa?
"Monia kuitenkin huolestuttaa, että tarvittavat koulu-uudistukset jäävät ideologian ja poliittisten myllerrysten jalkoihin.

Turkin tiede- ja opetusmaailma on joutunut ahtaalle viime kuukausina. Lähes vuosi sitten tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen tuhansia akateemikkoja on erotettu. Hallitus on syyttänyt heitä terrorismin tukemisesta.

Kansalaisjärjestöt ja oppositiopuolueet ovat taas huolissaan siitä, että irtisanomisilla yritetään vaientaa hallinnon kriitikot Turkissa"
👀
 
Voisi tehdä kuten Tanskassa eli vieraskieliset pakolla päiväkotiin 1-vuotiaina oppimaan kieltä. Jos lapsi tulee suoraan peruskouluun, niin ei löydy sellaista opettajaa, joka saisi kurottua tuon 7 vuoden kuilun kiinni. Sen 1 vuoden kuilun saa kyllä kurottua.
 

Yhteistyössä