Mikä on fetississä väärin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Jos siis esim vammainen henkilö torjuu sut sen takia että sulla on fetissi hänen amputoituun jalkaansa. Eikö ihmisestä voi välittää kokonaisuudessaan vaikka ois myös fetissi?

Mitä väärää on kiihoittua jostakin kehon osasta oli se sitten rinnat, amputoitu tynkä jne. Ihmisiä kun kiihottaa eri ulkonäölliset piirteet. Jos ei kuitenkaan toivo vammautumista tai sairastumista kellekkään!
 
Entä, jos se välittäminen tulee ensin ja fetissi vasta toissijaisena? En ole ollut kiinnostunut kenestäkään, joka on liikaa tykännyt mun jostain ulkoisesta ominaisuudrsta. On ollut pakko olla enemmän kiinnostusta sisäisiin ominaisuuksiin, kuten luonteeseen.
Pelkissä sänkypuuhissa ihan sejasama.
 
Jos se fetissi ei tunnu toisesta ok:lta, niin sillon se on vähän hankala olla sellasen kanssa. Ehkä se fetissin kohde tosiaan ajattelee, ettet näe hänessä mitään muuta, kuin sen jalan ja muu jää taka-alalle. Noin niin kun muutenkin feisseissä, se pitää olla toista kunnioittavaa, eikä missään tapauksessa saa tuottaa toiselle mielipahaa, kipua tai häpeää. Sitä ei saa myöskään käyttää vallan tai väkivallan välineenä.
 
Entä, jos se välittäminen tulee ensin ja fetissi vasta toissijaisena? En ole ollut kiinnostunut kenestäkään, joka on liikaa tykännyt mun jostain ulkoisesta ominaisuudrsta. On ollut pakko olla enemmän kiinnostusta sisäisiin ominaisuuksiin, kuten luonteeseen.
Pelkissä sänkypuuhissa ihan sejasama.
No niinhän se aina tuleekin, välittäminen ensin. En minä ole mikään hirviö ihmisenä, päinvastoin olen aika sydämellinen ja huomioonottava. Tuntuu vaan että erikoisella ihmisellä ei ole paikkaa tässä maailmassa.
 
No niinhän se aina tuleekin, välittäminen ensin. En minä ole mikään hirviö ihmisenä, päinvastoin olen aika sydämellinen ja huomioonottava. Tuntuu vaan että erikoisella ihmisellä ei ole paikkaa tässä maailmassa.
Kyllä jokaisella on paikka ja kellään ei ole. Mut niitä, joita on vähemmän, on vaikeempi löytää vastapari. Eli jos on kiinnostunut ny vaikka siitä jalasta, niin täytyy löytää joku, joka on kiinnostunut jalasta kiinnostuneesta.
Ei se niin mene, et jos on fetissi, riittää, kun löytää fetisdin kohteen (jalan).
Näin se on muussakin seksijutuissa. Ei kaikki tykkää vaikka lähetyssaarnaajastakaan, eli ei riitä, et löytää parin.
 
Jos se fetissi ei tunnu toisesta ok:lta, niin sillon se on vähän hankala olla sellasen kanssa. Ehkä se fetissin kohde tosiaan ajattelee, ettet näe hänessä mitään muuta, kuin sen jalan ja muu jää taka-alalle. Noin niin kun muutenkin feisseissä, se pitää olla toista kunnioittavaa, eikä missään tapauksessa saa tuottaa toiselle mielipahaa, kipua tai häpeää. Sitä ei saa myöskään käyttää vallan tai väkivallan välineenä.
Totta ja tietysti pitää lähteä ihmisen kanssa eriteille jos ajatusmaailmat on liian erilaiset, näin se on missä tahansa tilanteessa mutta se on kanssa outoo että meille 'fetissin' omaaville pitää painottaa tuota että älkää syyllistykö minkäänlaiseen henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan. Minkä kriminaalin se ihmisestä tekee jos on silleen että okei tykkään sun tyylistä, ulkonäöstä, persoonasta ja vammakaan ei haittaa...? eli näkee myös sellaisen ominaisuuden kiihottavana ja hyvännäköisenä mitä moni muu ihminen haukkuu, pitää rumana ja torjuu henkilön jopa sen takia. Joten eikö se ole positiivista vain jos jonkun henkilön suhtautuminen on toisenlainen...? Vai tuleeko tuosta tosiaan niin pähkähullu kuva, että minä toivoisin tälle ihmiselle vammautumista tai etten tykkäisi enää hänestä jos hän sattuisikin parantumaan ja mistä ne pähkähullut ajatukset sitten tulee? Haluaako ihminen tulla tykätyksi sellaisena kuin on vai ei? ja en todellakaan halua mitään sairastumista tai vammautumista kellekkään ja tykkäisin hänestä myös yhtä paljon jos parantuisi.

Mulle vammautunut henkilö ei oo mikään avuton, riippuu toki vamman laadusta, mutta jos puhutaan otsikon aiheesta ja en missään nimessä ole kriminaali, väkivaltainen, vallankäyttäjä tai halua toiselle kipua tai minkäänlaista mielipahaa :O

Tykkään vaan joidenkin tynkien ulkonäöstä ja ehkä pientä kiusoittelua seksissä. Mutta sitä harrastan terveidenkin ihmisten kanssa. Pitäiskö jättää pois?

Ja mun mielestä tuntuu käsittämättömältä ajatukselta, että tuolla ois vaan henkilöitä jotka ihmissuhteessa ei välittäisi muusta kuin vammasta. Että ei pyöris mielessä ollenkaan se että mitä ruokaa voidaan tänään tehdä, mennäänkö harrastamaan sitä ja tätä, siis tehdä asioita jotka normaaliin ihmissuhteeseen kuuluu ! Kuka on älykkyysosamäärältään niin alhainen että ajattelis pelkästään vaan yhtä asiaa...? Miettikää kuinka ankeaa teidän elämä ois jos tuhlaisitte sen ajattelemalla vain yhtä ainutta asiaa ja sitten kuolisitte pois
 
Kyllä jokaisella on paikka ja kellään ei ole. Mut niitä, joita on vähemmän, on vaikeempi löytää vastapari. Eli jos on kiinnostunut ny vaikka siitä jalasta, niin täytyy löytää joku, joka on kiinnostunut jalasta kiinnostuneesta.
Ei se niin mene, et jos on fetissi, riittää, kun löytää fetisdin kohteen (jalan).
Näin se on muussakin seksijutuissa. Ei kaikki tykkää vaikka lähetyssaarnaajastakaan, eli ei riitä, et löytää parin.
Onko sun mielestä siis kamalan väärin, jos alan deittailemaan jotain henkilöä jolta puuttuu esim jalka ja en kerro hänelle kaikista päänsisäisistä ajatuksistani? Riittääkö se, että kerron vaan että pidän häntä kokonaisuudessaan hyvännäköisenä ja mukavana ihmisenä niin kuin pidänkin vai pitäisikö minun alkaa selittämään että ajattelen joskus seksuaalisesti myös hänen erityispiirettään?

Jos tykkään hänestä muuten kuitenkin normaalisti ja tehdään niitä juttuja joita normaalit pariskunnat tekee :) kuinka moni selittää ajatusmaailmastaan kaiken toiselle?

Ja miks tässä tilanteessa pitäis erityisesti selittää? jos tykkää toisesta niin kuin muistakin ja ei tee toiselle ikinä mitään pahaa. Moni vois vaan käsittää tuon jutun väärin tai ei oo ikinä vammansa kanssa niin sinut, että pystyis ajattelemaan silleen että okei kiva tykkäät musta kokonaisuutena

Minusta se on kaunis ajatus että ihminen tulee tykätyksi mahdollisimman kokonaisuudessaan. Että ei tarvitse tuntea häpeää tms. Näinhän asiat pitäis aina olla ja uskon että tämä suhtautuminen tuottaa paljon enemmän mielihyvää kuin se että ei välitä siitä vammasta. Nämä molemmat ovat yhtä positiivisia suhtautumisia
 
Totta ja tietysti pitää lähteä ihmisen kanssa eriteille jos ajatusmaailmat on liian erilaiset, näin se on missä tahansa tilanteessa mutta se on kanssa outoo että meille 'fetissin' omaaville pitää painottaa tuota että älkää syyllistykö minkäänlaiseen henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan. Minkä kriminaalin se ihmisestä tekee jos on silleen että okei tykkään sun tyylistä, ulkonäöstä, persoonasta ja vammakaan ei haittaa...? eli näkee myös sellaisen ominaisuuden kiihottavana ja hyvännäköisenä mitä moni muu ihminen haukkuu, pitää rumana ja torjuu henkilön jopa sen takia. Joten eikö se ole positiivista vain jos jonkun henkilön suhtautuminen on toisenlainen...? Vai tuleeko tuosta tosiaan niin pähkähullu kuva, että minä toivoisin tälle ihmiselle vammautumista tai etten tykkäisi enää hänestä jos hän sattuisikin parantumaan ja mistä ne pähkähullut ajatukset sitten tulee? Haluaako ihminen tulla tykätyksi sellaisena kuin on vai ei? ja en todellakaan halua mitään sairastumista tai vammautumista kellekkään ja tykkäisin hänestä myös yhtä paljon jos parantuisi.

Mulle vammautunut henkilö ei oo mikään avuton, riippuu toki vamman laadusta, mutta jos puhutaan otsikon aiheesta ja en missään nimessä ole kriminaali, väkivaltainen, vallankäyttäjä tai halua toiselle kipua tai minkäänlaista mielipahaa :O

Tykkään vaan joidenkin tynkien ulkonäöstä ja ehkä pientä kiusoittelua seksissä. Mutta sitä harrastan terveidenkin ihmisten kanssa. Pitäiskö jättää pois?

Ja mun mielestä tuntuu käsittämättömältä ajatukselta, että tuolla ois vaan henkilöitä jotka ihmissuhteessa ei välittäisi muusta kuin vammasta. Että ei pyöris mielessä ollenkaan se että mitä ruokaa voidaan tänään tehdä, mennäänkö harrastamaan sitä ja tätä, siis tehdä asioita jotka normaaliin ihmissuhteeseen kuuluu ! Kuka on älykkyysosamäärältään niin alhainen että ajattelis pelkästään vaan yhtä asiaa...? Miettikää kuinka ankeaa teidän elämä ois jos tuhlaisitte sen ajattelemalla vain yhtä ainutta asiaa ja sitten kuolisitte pois
Haukuttu-normaali-haluttu. Ehkä normaali olisi ideaalitila, plus halutusta ja miinus haukutusta.
En mä näkis, et jos joku kiihottuu kolmannesta nännistä, olis mitenkään erityisen positiivista.
Mun mielestä kaikkeen tämmöseen sanotaan, et jos ketään ei satu, ja kaikki tykkää, niin antaa mennä. Ei se liity pelkästään fetisseihin. Tai sama voi olla esim jos tykkää valtavista rinnoista tai pitkästä kielestä. Siinä tulee aina se kysymys, et onko se fyysinen ominaisuus se juttu, jonka takia siinä ollaan.

Mut et sä ny voi oikeen vaatia, et se vammanen henkilö ei torjuis sua.. Sitä kai sun pitää kysyy siltä, et miks niin.
 
Onko sun mielestä siis kamalan väärin, jos alan deittailemaan jotain henkilöä jolta puuttuu esim jalka ja en kerro hänelle kaikista päänsisäisistä ajatuksistani? Riittääkö se, että kerron vaan että pidän häntä kokonaisuudessaan hyvännäköisenä ja mukavana ihmisenä niin kuin pidänkin vai pitäisikö minun alkaa selittämään että ajattelen joskus seksuaalisesti myös hänen erityispiirettään?

Jos tykkään hänestä muuten kuitenkin normaalisti ja tehdään niitä juttuja joita normaalit pariskunnat tekee kuinka moni selittää ajatusmaailmastaan kaiken toiselle?

Ja miks tässä tilanteessa pitäis erityisesti selittää? jos tykkää toisesta niin kuin muistakin ja ei tee toiselle ikinä mitään pahaa. Moni vois vaan käsittää tuon jutun väärin tai ei oo ikinä vammansa kanssa niin sinut, että pystyis ajattelemaan silleen että okei kiva tykkäät musta kokonaisuutena

Minusta se on kaunis ajatus että ihminen tulee tykätyksi mahdollisimman kokonaisuudessaan. Että ei tarvitse tuntea häpeää tms. Näinhän asiat pitäis aina olla ja uskon että tämä suhtautuminen tuottaa paljon enemmän mielihyvää kuin se että ei välitä siitä vammasta. Nämä molemmat ovat yhtä positiivisia suhtautumisia
En mä tiedä, onko se väärin. En tiedä, onko se oikeinkaan. Se on eri asia, ajatteletko hänen vammaansa seksikkäänä, vai kaikkien vammoja seksikkäänä. En usko, et ajattelisin lämmöllä, jos puoliso sanois, et kiinnostuu fetissin omaisesti kaikista (vaikka) pienistä jaloista. Tai vaikka jostain "normaalista" niinkuin isoista vatsalihaksista.

Ja siis se on nyt eri asia, et tykkäät kokonaisuutena, kuin jos tykkäät siitä vammasta. Siinä sä meet pieleen, jos ajattelet, et sen toisen täytyis olla hyvillään siitä, et tykkäät sen vammasta (tai mistä tahansa ominaisuudesta). Se on mielestäni alentuvaa käytöstä.

Mä ja puoliso kerrotaan toisillemme "kaikki" ja selitetään. On paljon helpompaa, kun tietää toisen halut, inhokit ja ajatukset. Ainakin, jos ne on sellaisia, jota toinen ei tajuu kokeilla. Ja ajatukset muuttuu vuosien varrella. Voi vaikuttaa, et ollaan oltu yli kymmenen vuotta naimisissa.

En siis tarkota, et siinä sun fetississä olis mitään pahaa. Sun pitää ehkä vaan tuoda se oikealla tavalla esiin. Ja kestää se, et jos toinen ei hyväksy sitä. Ja tietenkin keskustella, et mitäs sitten, kun asia on pöydällä.
 
Haukuttu-normaali-haluttu. Ehkä normaali olisi ideaalitila, plus halutusta ja miinus haukutusta.
En mä näkis, et jos joku kiihottuu kolmannesta nännistä, olis mitenkään erityisen positiivista.
Mun mielestä kaikkeen tämmöseen sanotaan, et jos ketään ei satu, ja kaikki tykkää, niin antaa mennä. Ei se liity pelkästään fetisseihin. Tai sama voi olla esim jos tykkää valtavista rinnoista tai pitkästä kielestä. Siinä tulee aina se kysymys, et onko se fyysinen ominaisuus se juttu, jonka takia siinä ollaan.

Mut et sä ny voi oikeen vaatia, et se vammanen henkilö ei torjuis sua.. Sitä kai sun pitää kysyy siltä, et miks niin.
En oo vaatinutkaan, en oo pitänyt häneen mitään yhteyttä sen jälkeen kun hän ei ole halunnut pitää yhteyttä. En vaan ymmärrä, että miks alkoi heti ite kyselee seksuaalisuudesta ja fetissistä, ihan niin kuin se ois ookoo hänenkään puolelta heti udella noin henkilökohtaisia! Ei kuulu mun mielestä mihinkään hyvään ihmissuhteeseen ja en vaan tajua edelleenkään sitä että miten se voi häntä loukata jos pidän häntä kokonaisuudessaan hyvännäköisenä. Niin kuin teen terveidenkin miesten kanssa, sen miehen täytyy sytyttää enimmäkseen ulkonäöltään jotta voin hänestä kiinostua. Jos vammaan suhtaudutaan ei välittämättä niin minulle siitä puolestaan tulee kuva että pyritään välttelemään koko aiheen ajattelemista ja jos ollaan esim intiimisti niin pitää varoa ettei missään nimessä vaan se tynkä koske kumppanin kehoa tai vastaavaa! Kun taas avoimessa ilmapiirissä ollaan silleen, että oikein mitään ulkoista piirrettä kumppanissa ei näe rumana ja seksissä voidaan antaa mennä vapaasti ja jos vamman takia menettää vaikka tasapainon jossain asennoissa niin ollaan vaan silleen hups, nauretaan ja jatketaan siitä mihin jäätiin... kun tietää ettei se toinen ole moksiskaan siitä kumppanin vammasta kun taas suhteessa jossa pyritään olemaan välittämättä vammasta niin ehkä vaaditaan täydellistä suoriutumista seksistä vaikka kaikki asennot ei ole helppoja

Tälläsiä ajatuksia siis mulla nousee. En muuta halua kuin että ihmisillä on helppo ja hauska olla mun seurassa ja tehdä selväksi sen että tykkään susta kokonaisuutena. Onko se sitten edes seksuaalinen fetissi jos kiihoittuu siitä tyngän ulkonäöstä ja ajattelee sitä joskus myös seksissä vaikka ajattelisi kumppaniaan enemmän muulla tavoin?

Voin kuvitella että on joidenkin kanssa ok puhua seksuaalisuudestaan näin suoraan, varsinkin jos tunnetaan hyvin ja tulee kuva että toinen on ajatusmaailmaltaan avoin. Silloin ei ehkä tuomitse ja tajuaa että haluan pelkkää hyvää. En mitenkään halveksu ketään vamman takia tms. Enkä kyllä varmaan ees lähtis suhteeseen henkilön kanssa, joka ei aistis musta sitä että tykkään hänestä kokonaisuudessa. Oli terve tai sairas.
 
En mä tiedä, onko se väärin. En tiedä, onko se oikeinkaan. Se on eri asia, ajatteletko hänen vammaansa seksikkäänä, vai kaikkien vammoja seksikkäänä. En usko, et ajattelisin lämmöllä, jos puoliso sanois, et kiinnostuu fetissin omaisesti kaikista (vaikka) pienistä jaloista. Tai vaikka jostain "normaalista" niinkuin isoista vatsalihaksista.

Ja siis se on nyt eri asia, et tykkäät kokonaisuutena, kuin jos tykkäät siitä vammasta. Siinä sä meet pieleen, jos ajattelet, et sen toisen täytyis olla hyvillään siitä, et tykkäät sen vammasta (tai mistä tahansa ominaisuudesta). Se on mielestäni alentuvaa käytöstä.

Mä ja puoliso kerrotaan toisillemme "kaikki" ja selitetään. On paljon helpompaa, kun tietää toisen halut, inhokit ja ajatukset. Ainakin, jos ne on sellaisia, jota toinen ei tajuu kokeilla. Ja ajatukset muuttuu vuosien varrella. Voi vaikuttaa, et ollaan oltu yli kymmenen vuotta naimisissa.

En siis tarkota, et siinä sun fetississä olis mitään pahaa. Sun pitää ehkä vaan tuoda se oikealla tavalla esiin. Ja kestää se, et jos toinen ei hyväksy sitä. Ja tietenkin keskustella, et mitäs sitten, kun asia on pöydällä.
Kysytäämpä näin päin, kiinostutko sinä kaikista ihmisistä ulkonäöllisesti?
Miks kuvitellaan että fetissin omaava henkilö, haluaa naida kaikkea mikä liikkuu?
Kuvitteletko että mulla ei oo itsekunnioitusta yhtään?
Että vaikka olen nuori nainen, niin haluaisin naida karvaisen 89v papan kanssa vaan sen takia että häneltä puuttuu jalka?
EI, mullakin on standardit ulkonäön suhteen minkälaisista ihmisistä kiinnostun. Ihan niin kuin sullakin.
Riippuu kasvoista, iästä, painosta, arvoista, vartalosta, luonteesta ylipäätään keistä kiinnostun.
Ei ole sen kummallisempaa tykätä tummahiuksisista miehistä, kuin henkilöstä jolta puuttuu jalka. Mitä eroa näet tässä?
Ulkoisia ominaisuuksia kaikki. Paitsi toki toisen kohdalla ymmärtää että se on tapahtunut traumaattisen tapahtuman seurauksena ja kaikki sympatia hänelle.
Ja tietty sulla on myös valinnan vapaus, jos kehuisin sua että sulla on söpö nenä, niin saat myös loukkaantua siitä jos haluat. Yleensä ihmiset on kuitenkin hyvillään kun heistä tykätään ulkoisesti

PS. Tosi vaikea uskoa että kukaan tykkäis kaikkien vatsalihaksistakaan, vaikka isoista yleisesti tykkäiskin, koska niitäkin on eri muotoisia :) kellään ei ole vatsalihakset täysin samanlaiset
 
Tuli mieleen muuten tuosta kun joku sanoi, että ei näkis erityisen positiivisena kiihottua kolmannesta nännistä niin saako kysyä miksi? siksi että se on omasta mielestäsi ruma vai yhteiskunnan normien vastaista? voisko ajatella asian esim niin että yhteiskunnan normit ei ole useinkaan hyvä juttu, ne ovat myös monesti ahdasmielisiä ja se mikä on erikoista ei ole välttämättä väärin tai laitonta. Riippuen mistä kukin tykkää. Voihan se olla myös niin että sillä henkilöllä kellä on kolmas nänni, on ollut vaikea löytää kumppania ja vihdoin kun löytää kumppanin joka haluaa imeä niitä kaikkia nännejä, niin heillä on rietas seksielämä :D
 
Kysytäämpä näin päin, kiinostutko sinä kaikista ihmisistä ulkonäöllisesti?
Miks kuvitellaan että fetissin omaava henkilö, haluaa naida kaikkea mikä liikkuu?
Kuvitteletko että mulla ei oo itsekunnioitusta yhtään?
Että vaikka olen nuori nainen, niin haluaisin naida karvaisen 89v papan kanssa vaan sen takia että häneltä puuttuu jalka?
EI, mullakin on standardit ulkonäön suhteen minkälaisista ihmisistä kiinnostun. Ihan niin kuin sullakin.
Riippuu kasvoista, iästä, painosta, arvoista, vartalosta, luonteesta ylipäätään keistä kiinnostun.
Ei ole sen kummallisempaa tykätä tummahiuksisista miehistä, kuin henkilöstä jolta puuttuu jalka. Mitä eroa näet tässä?
Ulkoisia ominaisuuksia kaikki. Paitsi toki toisen kohdalla ymmärtää että se on tapahtunut traumaattisen tapahtuman seurauksena ja kaikki sympatia hänelle.
Ja tietty sulla on myös valinnan vapaus, jos kehuisin sua että sulla on söpö nenä, niin saat myös loukkaantua siitä jos haluat. Yleensä ihmiset on kuitenkin hyvillään kun heistä tykätään ulkoisesti

PS. Tosi vaikea uskoa että kukaan tykkäis kaikkien vatsalihaksistakaan, vaikka isoista yleisesti tykkäiskin, koska niitäkin on eri muotoisia kellään ei ole vatsalihakset täysin samanlaiset
Nyt sä puhut taas useasta asiasta yhtä aikaa, etkä yhtään yritä ymmärtää, mitä sulle vastataan. Sä ite määrittelit, et sul on fetissi. Se ei tarkoita versus mitenkään, et kiinnostuis kaikista ihmisistä.
Enkä mä kuvittele, et haluisit naida.. -"- se on sun sanomaa..

Mitä vikaa on vanhoissa papoissa? Onko se itsekunnioitksen puutetta, jos on kiinnostunut niistä?

No ni, jos sä kiinnostut laajasta skaalasta ihmisiä, niin sillä ei ole tekemistä sen fetissin kanssa. Yritä erottaa noi kaks asiaa toisistaan.

Ero on siinä, että määrittelit itsellesi fetissin tuohon jalkaan. Se on edelleen eri asia kuin kiinnostuminen.

Jos sä kysut, sulle vastataan, älä hiillostu vastauksista ja ala riehua asioista, joita sulle ei ole sanottu. Ehkä todellinen torjunta ei ollukkaan se vammajuttu, vaan se, et aloit riehuun sille ukollekin tälleen.
 
Tuli mieleen muuten tuosta kun joku sanoi, että ei näkis erityisen positiivisena kiihottua kolmannesta nännistä niin saako kysyä miksi? siksi että se on omasta mielestäsi ruma vai yhteiskunnan normien vastaista? voisko ajatella asian esim niin että yhteiskunnan normit ei ole useinkaan hyvä juttu, ne ovat myös monesti ahdasmielisiä ja se mikä on erikoista ei ole välttämättä väärin tai laitonta. Riippuen mistä kukin tykkää. Voihan se olla myös niin että sillä henkilöllä kellä on kolmas nänni, on ollut vaikea löytää kumppania ja vihdoin kun löytää kumppanin joka haluaa imeä niitä kaikkia nännejä, niin heillä on rietas seksielämä
Haha. Pointti ei ollu nänni. Vaan se suhtautuminen siihen "poikkeukseen". Oli se sit jalat, pikkuhousut, nenä, vaivasenluut, isot korvat, lihavuus... En ny voi ihan kaikkea luetella, mut silleen.
Niin miks se olis positiivista, et kiihottuu nk " poikkeavasta" asiasta. Siinähän tapahtuu periaatteessa sama, kuin dissauksessa, mutta käänteisenä. Siihen erikoisuuteen kiinnitetään huomiota, eikä se ole siis normaali osa elämää tai yhteiskuntaa.
 
Nyt sä puhut taas useasta asiasta yhtä aikaa, etkä yhtään yritä ymmärtää, mitä sulle vastataan. Sä ite määrittelit, et sul on fetissi. Se ei tarkoita versus mitenkään, et kiinnostuis kaikista ihmisistä.
Enkä mä kuvittele, et haluisit naida.. -"- se on sun sanomaa..

Mitä vikaa on vanhoissa papoissa? Onko se itsekunnioitksen puutetta, jos on kiinnostunut niistä?

No ni, jos sä kiinnostut laajasta skaalasta ihmisiä, niin sillä ei ole tekemistä sen fetissin kanssa. Yritä erottaa noi kaks asiaa toisistaan.

Ero on siinä, että määrittelit itsellesi fetissin tuohon jalkaan. Se on edelleen eri asia kuin kiinnostuminen.

Jos sä kysut, sulle vastataan, älä hiillostu vastauksista ja ala riehua asioista, joita sulle ei ole sanottu. Ehkä todellinen torjunta ei ollukkaan se vammajuttu, vaan se, et aloit riehuun sille ukollekin tälleen.
En ole riehunut.
Mutta mulle tulee helposti tunne että minussa on jotain vikaa.
Koska yleisestiottaen ihmiset torjuu vammaiset, ajattelen että just sen takia että ajattelevat heitä rumina tai avuttomina.
Sitten kun itse ajattelen toisin, niin tuntuu että monikaan ei ymmärrä minua ja ajatellaan että olen friikki.
Jep, tykkään monenlaisista ihmisistä ja aion jatkossakin olla sellainen että jos tutustun pyörätuolia käyttävään tai amputoituun henkilöön, niin olen silleen että tänne mukaan vaan porukkaan, enkä kohtele heitä yhtään eriarvoisesti ja saatan jopa joistain aatella et sä oot hyvä just noin tai hieno pyörätuoli tms..
En minä ala haukkumaan näitä ihmisiä jos mua ei huvita. Tai ajattelemaan muutenkaan negatiivisesti, vaikka yleinen normi tuntuukin olevan se pyörätuoleista aatellaan että ne on rumia. No miks niiden pitäis olla rumia? Siks että ne edustaa jotain illuusiota avuttomuudesta? Ei niiden tarvitse olla sen enempää rumia kuin polkupyöränkään.
Se että jos sanon vammaiselle henkilölle että sä oot hyvä just noin, pyrin tuottamaan hyvää mieltä, niin kuin muillekkin, koska hän ei tilannettaan voi kuitenkaan muuttaa.
Oon aina ajatellut että tämmöinen positiivinen suhtautuminen on hyvä juttu.
Se on hyvä että ihmiset näkee toisensa hyvännäköisinä, jokaiselle jotakin. Löytyy silloin se oikea.
Mutta sitten tuntuu että vammaisetkin käsittää tän homman väärin...
Ei voi kehua niin kuin normaalia ihmistä tai ajatella
Jos mulla on tapana ajatella esim lähetyssaarnaaja asennossa myös miehen pakaroita, jalkoja ja nauttia siitä kun olen kumppanin kanssa. Niin amputoidun kanssa en yllättäen saakkaan tehdä mikä on ollut mulle tärkeää, koska se ei ole yleisesti soveliasta, koska silloin kun nauttisin hänen vartalostaan niin mun ajatukset menis myös hänen tynkään!
Pelkään hirveästi sitä että minut ymmärretään väärin, koska olen erikoinen :( vaikka haluan vaan ottaa kaikenlaiset ihmiset mukaan porukkaan ja voin romanttisesti & seksuaalisesti olla kiinostunut monenlaisista ihmistä. Jos yritän tosi paljon hyvää ja toinen näkee sen vaan pahana.
 
Tää keskustelu nyt meni vähän sivuraiteillekin välillä, mut et sä voi vaatia, että se ihminen on sun kanssa, vaikka sä kuinka haluisit olla ja omaisit jonkun fetissiin toista kohtaan. Myös se on kunnioitusta, että ihminen saa sanoa ei, jos hän ei koe, että se sun fetissi on hänestä ok asia. Jos se toinen ei vaikka ole itse sinut sen erityispiirteensä kanssa ai hänellä on muuten toisenlaisia ajatuksia seksuaalisuuden ja siihen liittyvien asioiden kanssa, niin et sä voi silloin vaatia sellasta vain, jotta sä saist olla hänen kanssaan oman fetissisi takia. Jokaisella on oikeus kieltäytyä. Hyväksyt nyt vaan ne pakit ja etsit toisen ihmisen, joka voi hyväksyä ja jakaa sun kanssa tän sun fetissin tai olla sen kanssa sinut. Ei kai ihailussa ja muuten siinä olemisessa ole pahaa, mutta kuten sanoin, sen sun fetissin pitää olla myös sen toisen osapuolen mielestä ok ja hänelle pitää tulla sellainen tunne, että olet hänen kanssaan muunkin syyn takia. Nuo fetissit on vähän vielä arka aihe meille tämän polven suomalaisille, vaikka paljon vapautuneempi yhteiskunta jo onkin, kun esim 20v sitten, mutta fetissit yhdistetään edelleen helposti ikäviin asioihin.
 
En ole riehunut.
Mutta mulle tulee helposti tunne että minussa on jotain vikaa.
Koska yleisestiottaen ihmiset torjuu vammaiset, ajattelen että just sen takia että ajattelevat heitä rumina tai avuttomina.
Sitten kun itse ajattelen toisin, niin tuntuu että monikaan ei ymmärrä minua ja ajatellaan että olen friikki.
Jep, tykkään monenlaisista ihmisistä ja aion jatkossakin olla sellainen että jos tutustun pyörätuolia käyttävään tai amputoituun henkilöön, niin olen silleen että tänne mukaan vaan porukkaan, enkä kohtele heitä yhtään eriarvoisesti ja saatan jopa joistain aatella et sä oot hyvä just noin tai hieno pyörätuoli tms..
En minä ala haukkumaan näitä ihmisiä jos mua ei huvita. Tai ajattelemaan muutenkaan negatiivisesti, vaikka yleinen normi tuntuukin olevan se pyörätuoleista aatellaan että ne on rumia. No miks niiden pitäis olla rumia? Siks että ne edustaa jotain illuusiota avuttomuudesta? Ei niiden tarvitse olla sen enempää rumia kuin polkupyöränkään.
Se että jos sanon vammaiselle henkilölle että sä oot hyvä just noin, pyrin tuottamaan hyvää mieltä, niin kuin muillekkin, koska hän ei tilannettaan voi kuitenkaan muuttaa.
Oon aina ajatellut että tämmöinen positiivinen suhtautuminen on hyvä juttu.
Se on hyvä että ihmiset näkee toisensa hyvännäköisinä, jokaiselle jotakin. Löytyy silloin se oikea.
Mutta sitten tuntuu että vammaisetkin käsittää tän homman väärin...
Ei voi kehua niin kuin normaalia ihmistä tai ajatella
Jos mulla on tapana ajatella esim lähetyssaarnaaja asennossa myös miehen pakaroita, jalkoja ja nauttia siitä kun olen kumppanin kanssa. Niin amputoidun kanssa en yllättäen saakkaan tehdä mikä on ollut mulle tärkeää, koska se ei ole yleisesti soveliasta, koska silloin kun nauttisin hänen vartalostaan niin mun ajatukset menis myös hänen tynkään!
Pelkään hirveästi sitä että minut ymmärretään väärin, koska olen erikoinen vaikka haluan vaan ottaa kaikenlaiset ihmiset mukaan porukkaan ja voin romanttisesti & seksuaalisesti olla kiinostunut monenlaisista ihmistä. Jos yritän tosi paljon hyvää ja toinen näkee sen vaan pahana.
No jos sä joskus erotat, et mikä ero on toisen kokonaisvaltaisessa hyväksymisessä verrattuna seksuaaliseen kiinnostumiseen tyngästä, niin jatketaan keskustelua.
 
Kannattaa myös miettiä, mitä suhteen alkuvaiheessa kertoo. Ja että onko kaikista tai mistään fetisseistä edes järkeä puhua. Milloinkaan.

Se mikä on sulle ihan normaalia saattaa olla toisen mielestä jotain tosi kieroa, pervoa ja kinkyä.
 
Haha. Pointti ei ollu nänni. Vaan se suhtautuminen siihen "poikkeukseen". Oli se sit jalat, pikkuhousut, nenä, vaivasenluut, isot korvat, lihavuus... En ny voi ihan kaikkea luetella, mut silleen.
Niin miks se olis positiivista, et kiihottuu nk " poikkeavasta" asiasta. Siinähän tapahtuu periaatteessa sama, kuin dissauksessa, mutta käänteisenä. Siihen erikoisuuteen kiinnitetään huomiota, eikä se ole siis normaali osa elämää tai yhteiskuntaa.
Miks se ei vois olla normaali osa elämää tai yhteiskuntaa? Miksi esim amputoidun tulisi kokea aina että hän on jollain tavalla poikkeava? Eikö voisi ennemmin ajatella että me kaikki ollaan ulkonäöllisesti erilaisia ja sen sijaan että ajateltaisiin koko ajan että voi sua parkaa, olet vammainen... niin ajateltaisiin vaan että hän on vaan hieman erilaisempi kuin muut ja se että toinen jalka on eri kokoinen kuin toinen on vain ominaisuus.

Ehkä se auttaisi vammaisia ajattelemaan myös positiivisemmin itsestään. Monesti kun sanalla vammainen on ikävä kaiku. Ajatellaan heti että avuton

Ja nuo kaikki mitä luettelit tuossa on mun mielestä ok, jos ihmisellä on fetissi niihin. Ei kaikkea tarvitse kuuluttaa koko kansalle tai edes parisuhteessa, mielestäni on ok että ihmisellä on myös omat ajatuksensa ja saa pitää ne privaattina. Käytös on se mikä ratkaisee, ei käyttäydy huonosti *yläpeukku*

Me ihmiset ollaan loppujenlopuksi aika outoja otuksia. Oon varma että sultakin löytyy jokin outo tapa, jos se ei oo seksuaalisuuteen liittyvä niin johonkin muuhun sitten...? ja se on aivan fine, kunhan käytös...

Ymmärrätkö sä sitten sen että miten niillä kahdella ihmisellä voi olla hauskaa seksissä vaikka leikkivät sen kolmannen nännin kanssa? Osaatko ymmärtää sen että osaavat ottaa nautinnon irti erikoisesta tilanteesta? Jos seksi olisi aina pelkkää vaniljaa, ilman mitään erikoisia fantasioita tai fetissejä koen että se ois aika tylsää... Taidan olla pervo nainen, mutta vilkas mielikuvitus on rikkaus ;D
 
Kannattaa myös miettiä, mitä suhteen alkuvaiheessa kertoo. Ja että onko kaikista tai mistään fetisseistä edes järkeä puhua. Milloinkaan.

Se mikä on sulle ihan normaalia saattaa olla toisen mielestä jotain tosi kieroa, pervoa ja kinkyä.
En ois puhunut, ellei tää herra ois kysynyt ja kun puhutaan termeistä pervo ja kinky niin ne näen vaan positiivisena :) sellaisena että seksissä on lisä särmää ja sillä ihmisellä on mielenkiintoinen ajatuksenjuoksu. Mut toki kaikki ei tykkää kaikesta!
 
Kerro mulle ihmeessä että mikä se ero sitten on. Kun justhan tuossa kuvailin että välitän koko ihmisestä. Eli ulkonäkö muutenkin + luonne.
Jatkan tän verran että mulle kokonaisvaltainen hyväksyntä tarkoittaa sitä ettei ketään syrjitä sairauden tai vamman takia. Et ole moksiskaan sen ihmisen rajotteista tai terveydellisistä ongelmista. Rakastat sitä ihmistä sellaisena kuin on (tämä kattaa ulkonäön, luonteen, terveydellisen tilan, menneisyyden) ja kohtelet häntä hyvin. Olet ystävällinen ja avulias, avoin kuuntelet mitä toisella on sanottavaa ja. seksissä kuuntelet molempien toiveet. Olet luotettava. Oonko aivan hakoteillä? Mitä lisäisit vielä tuohon?
 
Miks se ei vois olla normaali osa elämää tai yhteiskuntaa? Miksi esim amputoidun tulisi kokea aina että hän on jollain tavalla poikkeava? Eikö voisi ennemmin ajatella että me kaikki ollaan ulkonäöllisesti erilaisia ja sen sijaan että ajateltaisiin koko ajan että voi sua parkaa, olet vammainen... niin ajateltaisiin vaan että hän on vaan hieman erilaisempi kuin muut ja se että toinen jalka on eri kokoinen kuin toinen on vain ominaisuus.

Ehkä se auttaisi vammaisia ajattelemaan myös positiivisemmin itsestään. Monesti kun sanalla vammainen on ikävä kaiku. Ajatellaan heti että avuton

Ja nuo kaikki mitä luettelit tuossa on mun mielestä ok, jos ihmisellä on fetissi niihin. Ei kaikkea tarvitse kuuluttaa koko kansalle tai edes parisuhteessa, mielestäni on ok että ihmisellä on myös omat ajatuksensa ja saa pitää ne privaattina. Käytös on se mikä ratkaisee, ei käyttäydy huonosti *yläpeukku*

Me ihmiset ollaan loppujenlopuksi aika outoja otuksia. Oon varma että sultakin löytyy jokin outo tapa, jos se ei oo seksuaalisuuteen liittyvä niin johonkin muuhun sitten...? ja se on aivan fine, kunhan käytös...

Ymmärrätkö sä sitten sen että miten niillä kahdella ihmisellä voi olla hauskaa seksissä vaikka leikkivät sen kolmannen nännin kanssa? Osaatko ymmärtää sen että osaavat ottaa nautinnon irti erikoisesta tilanteesta? Jos seksi olisi aina pelkkää vaniljaa, ilman mitään erikoisia fantasioita tai fetissejä koen että se ois aika tylsää... Taidan olla pervo nainen, mutta vilkas mielikuvitus on rikkaus ;D
Ni, kerro sä mulle, miks se amputoitu jalka ei ole normaali, vaan tunnet siihen erityistä, seksuaalista kiinnostusta?

Miks sä luulet, et muut on tylsiä niiden asenteissa ja seksielämissään?
 

Similar threads

V
Viestiä
2
Luettu
685
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä