"
Vuonna 1986 suomalaisten keskipalkka puhkaisi 1 000 euron maagisen rajan. Vielä vuonna 1985 keskipalkka oli 973 euroa, mutta seuraavana vuonna keskipalkka nousi jo 1 042 euroon. Nimellinen palkan nousu oli kovaa, 7,1 prosenttia.
1990-luvun alun lamaa saakka devalvaatiot ja inflaatiot seurasivat toisiaan. Kun maan kilpailukyky heikkeni, oman rahan eli markan arvoa heikennettiin (devalvoitiin). Sitten tuontitavaroiden hinnat pomppasivat yhdessä yössä jopa kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla mutta vienti lähti vetämään. Viennin veto johti palkkojen nousuun ja uuteen inflaatioon. Ja taas devalvaation aika.
Yli yhdeksän prosentin nimellisiä palkankorotuksia nähtiin vuosina 1988 ja 1990. Reaalisesti palkkojen nousut olivat paljon pienempiä, sillä inflaatio söi roimasti ostovoimaa. 1980-luvun loppupuoliskolla reaalisesti palkat nousivat yleensä 3–4 prosenttia.
1990-luvun alun lama lopetti huikeat nimelliskorotukset. Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja rahaliiton toiseen vaiheeseen vuonna 1995 muutti talouspolitiikan perusteet. Valuutan arvo poistui keinovalikoimasta. Suomi siirtyi euroon vuonna 1999.
Palkkojen nimelliskorotukset löysivät uuden tason 1–4 prosentista. Eurossa inflaatio kuoli, joten reaalikorotukset olivat liki samalla tasolla. 2000-luvun ainoat isot palkkojen korotukset tapahtuivat Suomessa vuosina 2008 ja 2009. Ensin keskipalkat nousivat 6,1 prosenttia ja sitten 5,0 prosenttia.
Viime vuonna suomalaisten keskipalkka oli 3 378 euroa kuukaudessa. 3 000 euron raja puhkesi vuonna 2010. 2 000 euron raja oli ylittynyt vuonna 2000."
Onko kuntien palveluja lisätty vai ovatko kunnat muuttuneet tehottomammiksi kuin ennen, pohtii päätoimittaja Pekka Mervola.
www.ksml.fi
www.hs.fi
