Käynnistetty synnytys kokemuksia?

Olen uudelleensynnyttäjä, ja esikoisen synnytys oli kamala kokemus ison vauvan (4,3kg) ja avotarjonnan takia. Tällä kertaa meinasin myös synnyttää alateitse, mutta nyt olis sitten edessä käynnistys sikiön isokokoisuuden takia! Tällä hetkellä painoarvio yli 4 kg, viikkoja 37, ja 38+0 on varattu käynnistysaika. Millaisia kokemuksia muilla on käynnistetystä synnytyksestä? Erityisesti kiinnostaa jos yhtään tilanne vastaa omaani, mutta kaikki kokemukset on tervetulleita! Kauhean vähän löysin mitään hyvää tietoa asiasta.

 

Hei! Minulle tehtiin esikoisesta käynnistys myös sikiön ison koon vuoksi. 38+2 lääkäri arvioin vauvan noin nelikiloiseksi ja käynnistys aloitettiin ballongilla 38+3. Ballongi tuli pois saman vuorokauden aikana ja supisteli jonkin verran, mutta supistukset laantuivat yön aikana. Seuraavina päivinä käynnisteltiin lääkkeellisesti ja niillä saatiinkin aikaan supistuksia, mutta myös nämä laantuivat yöksi. Lopulta 38+5 lääkeannosta lisättiin, mikä aloitti synnytyssupistukset illalla ja saliin pääsin alkuyöstä ollessani 4cm auki. Salissa supistelut jatkuivat hyvin ja epiduraali toimi hyvänä kivunlievityksenä. Aamulla aloin tuntea ponnistamisen tarvetta ja sain luvan ponnistaa. Vauva lähti syntymään hyvin, mutta jäi lopulta hartioista jumiin ison koon vuoksi. Ponnistusvaihe oli pitkä ja erittäin kivulias ja olin viittä vaille joutua sektioon, kun vauvan sydänäänet laskivat. Onneksi kuitenkin hyvän kätilön ansiosta vauva syntyi alakautta ilman imukuppia. Eppari leikattiin, muuten ei tullut repeämiä. Istukka syntyi hyvin. Poika painoi lopulta 4,7kg ja oli hyvävointinen. Moni asia olisi voinut mennä pieleen, mutta onneksi kaikki meni hyvin. Nyt uudelleen raskaana ja jännitän jo nyt, minkälaisen jättiläisen sitä joutuu tällä kertaa synnyttämään ja olenko yhtä onnekas.
Tsemppiä synnytykseen! Kaikki menee omalla painollaan, eikä asioihin voi määräänsä enempää vaikuttaa. Älä siis aseta turhia odotuksia vaan luota itseesi ja ammattilaisiin!

 

Olen uudelleensynnyttäjä, ja esikoisen synnytys oli kamala kokemus ison vauvan (4,3kg) ja avotarjonnan takia. Tällä kertaa meinasin myös synnyttää alateitse, mutta nyt olis sitten edessä käynnistys sikiön isokokoisuuden takia! Tällä hetkellä painoarvio yli 4 kg, viikkoja 37, ja 38+0 on varattu käynnistysaika. Millaisia kokemuksia muilla on käynnistetystä synnytyksestä? Erityisesti kiinnostaa jos yhtään tilanne vastaa omaani, mutta kaikki kokemukset on tervetulleita! Kauhean vähän löysin mitään hyvää tietoa asiasta.

Toinen lapsi syntyi käynnistyksellä ja oli erittäin hyvä kokemus. Ballongilla aloitettiin, se tuli pois jo alle kahdessa tunnissa ja kalvojen puhkaisu sen jälkeen käynnisti supistukset. Muuta ei tarvittukaan. Alkuun sain kohdunkaulan puudutuksen, mutta supistusten voimistuessa laitettiin epiduraali. Siihen ehdittiin antaa vain kipulääke, kun alkoi jo ponnistuttaa ja 11 min ponnistuksella syntyi 10 pisteen vauva. Aamupäivällä laitettiin ballonki ja iltakuudelta vauva oli jo rinnalla. Kipu oli varsin siedettävää ja toivuin fyysisesti tosi nopeasti. Ensimmäinen lapsi oli hieman isompi, synnytys paaaaljon pitempi ja raskaampi, ponnistusvaihekin yli 1,5 h. Uskon että näin nopea ja kiva synnytys oli myöskin siksi että kyseessä oli jo toinen alatiesynnytys.

 

Esikoisen synnytys käynnistettiin ison koon ja vähäisen lapsiveden takia. Käynnistys meni joka lailla pieleen ja päädyttiin lopulta 43h jälkeen kiireelliseen sektioon. Saatiin terve lapsi kuitenkin maailmaan mikä on pääasia. Sektiossa selvisi että lapsivettä oli normi määrä ja kokoa oli 49cm 3368g eli käynnistystä ei olisi tarvittu ja oma kroppa ei ollut valmis vielä ottamaan käynnistystä vastaan. Balongilla aloitettiin ja se avas hyvin, tuli ulos 4h jälkeen, yöllä supistukset laantui ja kohdun suu meni kiinni sen mitä oli ballongilla auennut, kalvojen puhkaiseminen ei auttanut ja oksitosiini sitten vähän auttoi mutta epiduraalin jälkeen tilanne lamaantui. Vuorokausi koitettiin oksitosiinilla mutta sydänäänten laskiessa päädyttiin sektioon. Seuraavalla kerralla toivon todella ettei käynnistystä tarvita, mutta jos tilanne vaatii niin täytyyhän sitä yrittää. Monesti se kuitenkin onnistuu ihan hyvin ja minä taidan olla niitä tilastollisia ongelma tapauksia..

 

Minulla on molemmat lapset syntyneet käynnistyksellä, ensimmäisestä meni lapsivedet, mutta synnytys ei edistynyt, joten ensin kokeiltiin ballonkia ja lopulta lääkkeillä käynnistettiin. Synnytys oli aika pitkä ja rajut supistukset tuli vähän yllätyksenä, otin epiduraalin ja eppari tehtiin. Ei ollut mikään vuosisadan paras kokemus, johtuen pääasiassa epparin hitaasta paranemisesta. Toinen käynnistettiin koon vuoksi ajoissa taas samalla systeemillä, eli ensin ballonki ja sitten lääkkeellinen. Vauva tuli ilman kipulääkkeitä vauhdilla maailmaan pienellä epparilla, mikä parani nopeasti. Toinen käynnistys siis oikein hyvä kokemus. Sinullakin varmasti helpompaa kun et ole ensisynnyttäjä. Kovasti tsemppiä

 

Kiitos kaikille kokemuksista! Mulla oli käynnistys maanantaina, ja paljoa paremmin ei olis voinut mennä. Ballonki putosi jo 3 tunnin kohdalla, ja vaikka omia supistuksia jouduttiin houkuttelemaan oksitosiinilla, niin sain niihin oksitosiinisupistuksiin sitten epiduraalin kunhan ne alkoi tehdä niin kipeää ettei tens-laite enää riittänyt. Toisen epiduraaliannoksen jälkeen vauva olikin jo tulossa vauhdilla pihalle, ja ponnistusvaihe kesti vain 11 minuuttia, kipu oli siedettävää ja kovaa vain päätä ponnistaessa sekä repeämiä tuli vain muutaman tikin verran vanhaan eppariarpeen. Aamulla lähdettiin käynnistykseen, illalla vauva oli sylissä. <3 Meille käynnistys oli ihan oikea ratkaisu, vauva oli jo noilla viikoilla kerennyt 4,1-kiloiseksi, ties millanen jytky sieltä olis tullut jos olisi antanut mennä täysille viikoille tai niiden yli! Halusin vielä kirjottaa tän oman kokemuksen tänne, jos joku muu joskus on samassa tilanteessa, niin näinkin kivasti voi mennä.