vierailija
Hermostuit. Et ksi tyynenä syyttele ketään syntiseksi, jne?Missä suutuin? Miten opetan kadotukseen, kun Raamatun mukaan julistan? Sori menee ihmiset sekaisin, kun ei lue nimimerkkiä.
Täällä oon mä kirjottelemassa ja joku, joka laittoi hymiön ja joku, joka vastasi yksillä laiseilla.
Katsos, jos sä opetat, ja opetus johtaakin muualle, niin silloin johdatat toisen kadotukseen. Tai kadotusta kohti. Siin on hirvee vastuu, jota kaikki ei heti tajua.
Ei kaikki ole opettajan vikaa, mut sellaista täytyy kuitenkin varsinkin näissä asioissa pohtia ja opetella.
Esimerkki, voi olla huono: opettaja opettaa lasta lukemaan. Hän tuo eteen Aleksis Kiven seitsemän veljestä. Lapsi alkaa ihmetellä aakkosia. (jos ei ole kuullut Raamatusta, niin se on varmasti, kuin lapselle toi eepos).
Lapsi ei opi, ja opettaja ei ole kärsivällinen, syyttelee, (tai saa lapsen tuntemaan niin) lapsella häviää motivaatio ja hän tulee aina vihaamaan lukemista, vaikka sen joskus oppisikin.
Sillä ei ole väliä, mikä on opettajan tarkoitus. Sehän on hyvä. Seitsemän veljestäkin on hyvä kirja. Asiaa tulee ehkä tutkia sen oppilaan kannalta.
Jos lapsi sanoo, että kirjaimet on tyhmiä tai että opettaja on, se on vain osa oppimisprosessia.
Mutta esimerkin idea on, et opettaja on huono. Ja syy sille, (ainakin yksi) että lapsi vihaa opettajaa, on se, että tämä pilasi lukukokemuksen.
Nojoo. Sit toinen näkövinkkeli. Entä, jos opetat väärin? Raamattu on täynnä ristiriitoja. Osaatko varmasti tulkita niitä? Papit ja teologitkaan eivät osaa. Mitä Jumala siitä tykkää ja mikä on silloin se sinun sielusi kohtalo? Entä, jos johdat vahingossa harhaan? Mikä on vastuu silloin? Onko se vähäisempi, vai olisiko ymmärrystä pitänyt olla enemmän?