Miten ihminen voi uskoa hyvään kaikkivaltiaaseen?

Miten niin moni ihminen voi uskoa hyvään kaikkivaltiaaseen? Itse voisin uskoa kaikkivaltiaaseen olentoon, joka olisi täydellisen paha, koska se sopisi yhteen hänen luomansa luonnon julmuuden ja armottomuuden kanssa. Sen sijaan ajatus hyvästä kaikkivaltiaasta kuulostaa naiivilta toiveajattelulta ja ihmettelen, kuinka niin moni älykäskin ihminen voi siihen sortua. Kai jokainen jotain lohtua tarvitsee, mutta...

 

ehkä tässä hyvässä kaikkivaltiaassa on myös se paha puolensa. koska maapallolla on kaikkea kurjuuttakin.

 

Luoja koettelee ihmiskuntaa vitsauksillaan.

 

Se paha on saatana, mihin te niin usein turvaudutte ja avuksenne kutsutte sen monilla nimillä.

 

ehkä tässä hyvässä kaikkivaltiaassa on myös se paha puolensa. koska maapallolla on kaikkea kurjuuttakin.

Aurinko. Se on välillä pimennyksessä.

 

Aurinko. Se on välillä pimennyksessä.

Historical Eclipses

ja ne muutamat välillä suojaamaan meitä polttavilta säteilyä, kuten myös kuu tekee

 

Upp

 

Luoja koettelee ihmiskuntaa vitsauksillaan.

Eikun sehän loi ihmisen omaksi kuvakseen eli väkivaltaiseksi paskiaiseksi

 

Ei ole mitään hyvää Jumalaa.
Katsokaa ympärille. Koronaa, sotaa, kuolemaa. Elämme Helvetin kiirastulessa jo.

 

Aurinko. Se on välillä pimennyksessä.

Niin on

 

Jumala ei ole paha, mutta sallii pahan. Vielä jonkin aikaa.

Aikalailla näyttäis siltä että tää paha maailmanaika ois lopuillaan.

 

Ei ole mitään hyvää Jumalaa.
Katsokaa ympärille. Koronaa, sotaa, kuolemaa. Elämme Helvetin kiirastulessa jo.

Ihmisillä on vapaa tahto.

 

Aloitusteksti antaa kuvan että koko elämä on kärsimystä.
Mutta unohtaako hän ne iloiset asiat, joita on paljon?

Mulla on länsimaalaiseksi ihmiseksi ollut semmoinen semi-raskas elämä.
Mut viimeiset 10 vuotta on ollu seesteistä.

Nyt on ihana koti-ilta.
-auringonlasku sateen jälkeen
-perhe
-suht nätti koti keskellä suht kaunista maisemaa
-olen tiettävästi terve
-aistit toimii
-on ystäviä ja lapsilla myös
-koira telmii söpösti tuolla matolla
-on töitä ja rahaa sillein välttämättömän verran. Joka lanttia ei tarvitse laskea.


Toki. Ukrainassa tapetaan ihmisiä ja raiskataan naisia ja nuoria. Mutta sota ei kestä loputtomiin.
Ja Jumala on lähettäny ihmisiä auttamaan hädänalaisia.

Okei en haluaisi sotaa. Mutta jos ajattelee ukrainalaista pakolaista, niin vuosien jälkeen alkaa valo pilkahtaa hänenkin elämäänsä.

Pimeyden keskellä on valoa.

 

Sodat, rutot, korona, terroriteot, väkivalta ja kaikenlainen pahuus ovat ihmisten itsensä aiheuttamia asioita maailmassa. Jumala on antanut meille vapaan tahdon.
Kuka aiheutti Ukrainan sodan? Kuka raiskaa ja tappaa viattomia,? Pahat ihmiset maailmassa, pahuus on lisääntynyt maailmassa. Sitä näytetään televisiossa ja lehdissä hyvät uutiset eivät ole uutisia.

 

Hyvä jumala tappoi ystäväni 2-vuotiaan ilman mitään syytä. Vai onko se syy se, että vanhemmat eivät paljoneet jumalaa riittävän hyvin? Lapsi siis kuoli ns. kätkytkuoleman, aamulla oli sängyssään kuolleena. Hyvä jumala tappoi mummoni syöpään. Hän oli kuitenkin äärimmäisen harras ja uskova ihminen, mutta niin vain sai kärsiä elämänsä viimeiset vuodet tuskaa ja kipua. Näiden tapausten jälkeen en ole uskonut hyvään jumalaan, vaikka lapsena ja nuorena uskoinkin.

 

Hyvä jumala tappoi ystäväni 2-vuotiaan ilman mitään syytä. Vai onko se syy se, että vanhemmat eivät paljoneet jumalaa riittävän hyvin? Lapsi siis kuoli ns. kätkytkuoleman, aamulla oli sängyssään kuolleena. Hyvä jumala tappoi mummoni syöpään. Hän oli kuitenkin äärimmäisen harras ja uskova ihminen, mutta niin vain sai kärsiä elämänsä viimeiset vuodet tuskaa ja kipua. Näiden tapausten jälkeen en ole uskonut hyvään jumalaan, vaikka lapsena ja nuorena uskoinkin.

-Se 2-vuotias on Taivaassa, missä on loputon ilo ja rauha. Miljoona kertaa parempi paikka kuin tää maapallo.
-Mummosi kuitenkin sai elää suht pitkän elämän. Suomen lääketieteen kivunlievitys sen sijaan on surkeaa syöpähoitojen kohdalla.
Itse pelkään kivuliasta syöpää, en haluaisi kokea sellaista viimeisinä vuosina.

Mutta en mä Jumalaa silti jonkun kipujakson takia olemattomana pitäis.
Mä koen nytkin Hänen läsnäolonsa. Joku ajallinen tuska verrattuna ikuiseen Taivaaseen jossa ollaan miljoona potenssiin miljoona vuotta...

....niin. Ihminen on huono suhteuttamaan asioita.

 

Ja Jumala on siis tappanut maailmassa 100 mrd ihmistä, mutta ensin on antanut niille elämän.

Jumala omistaa universumin. Hän voi tehdä omillaan mitä haluaa.

 

E

-Se 2-vuotias on Taivaassa, missä on loputon ilo ja rauha. Miljoona kertaa parempi paikka kuin tää maapallo.
-Mummosi kuitenkin sai elää suht pitkän elämän. Suomen lääketieteen kivunlievitys sen sijaan on surkeaa syöpähoitojen kohdalla.
Itse pelkään kivuliasta syöpää, en haluaisi kokea sellaista viimeisinä vuosina.

Mutta en mä Jumalaa silti jonkun kipujakson takia olemattomana pitäis.
Mä koen nytkin Hänen läsnäolonsa. Joku ajallinen tuska verrattuna ikuiseen Taivaaseen jossa ollaan miljoona potenssiin miljoona vuotta...

....niin. Ihminen on huono suhteuttamaan asioita.

En sanonut ettekö uskoisi jumalaan. En vain usko hyvään jumalaan. Jumala on raamatunkin mukaan pikkumainen, julma ja äkkipikainen. Ei mikään rakastava isähahmo.

 

E

En sanonut ettekö uskoisi jumalaan. En vain usko hyvään jumalaan. Jumala on raamatunkin mukaan pikkumainen, julma ja äkkipikainen. Ei mikään rakastava isähahmo.

Tai sit sulla on liian nykyaikainen kuva kärsimyksestä.
Entisaikaan ajateltiin että kipu ja kärsimys kuuluu elämään, nykyään se halutaan raivata pois - mikä tietty on ihmisen tehtäväkin, siihen pitää pyrkiä, mutta silloin kun ihminen ei siinä onnistu, niin ihmetellään.

 

Hyvä jumala tappoi ystäväni 2-vuotiaan ilman mitään syytä. Vai onko se syy se, että vanhemmat eivät paljoneet jumalaa riittävän hyvin? Lapsi siis kuoli ns. kätkytkuoleman, aamulla oli sängyssään kuolleena. Hyvä jumala tappoi mummoni syöpään. Hän oli kuitenkin äärimmäisen harras ja uskova ihminen, mutta niin vain sai kärsiä elämänsä viimeiset vuodet tuskaa ja kipua. Näiden tapausten jälkeen en ole uskonut hyvään jumalaan, vaikka lapsena ja nuorena uskoinkin.

Jumala ei tuomitse ihmisiä palvonnan mukaaan, vaan jokaisen omalla mittapuullaan, muistaakseni ja jos perimätieto pitää paikkaansa.
Kuolema on kärsimystä eloonjääville, emme tiedä, mitä se on kuoleville.
En tiedä, miksi Jumala on laittanut maailmaan kivun ja säryn. Epätoivon ja pahan mielen. Hirmuisen määrän julmuutta ja sitä rataa.
Mutta silti täytyy kysyä, voisimmeko parantaa syövän tai keksiä paremmat kipulääkkeet, jos itse sitä tekisimme, emmekä sotisi ja haalisi muiden rahoja.. Kunnioittaisi valtaa yli muiden onnen.

Nii, ja tuska on aina suhteellista. Se ei ole ollut sitä samaa, mitä se on nykyisin. Syövän kanssa ei ole tarvinnut kärvistellä vuositolkulla, siihen on kuoltu paljon nopeammin.

Ymmärrän kyllä hyvin, mitä tarkoitat, että Jumala ei ole hyvä. Ja ei ehkä meidän mielestä olekaan. Oikeaa vastaustahan emme tiedä. Mistä me tietäisimme, mikä loppupeleissä on hyvää ja mikä on pahaa. Ei se silti vähennä sitä potutusta, että emme tiedä.
Oletko muuten ikinä miettinyt, mikä saisi kaiken kärsimyksen omalta kohdaltasi loppumaan, tai ettei kärsimystä tulisi? Meillähän on toi kuuluisa valinnan vapaus. Mitä tekisit, miten eläisit? Itse tulin siihen tulokseen, että miten tahansa elämäni järjestänkin, niin jotain surua sinne tulee kuitenkin.
No entä tahtoisinko surun otettavan pois? Jos en olisikaan rakastanut vanhempiani, en olisi surrut heidän kuolemaa. Olisinko ollut tyytyväinen, jos en olisi rakastanut. Näin, siinä on noidankehä, jota jotkut kutsuu elämäksi.

 

Tai sit sulla on liian nykyaikainen kuva kärsimyksestä.
Entisaikaan ajateltiin että kipu ja kärsimys kuuluu elämään, nykyään se halutaan raivata pois - mikä tietty on ihmisen tehtäväkin, siihen pitää pyrkiä, mutta silloin kun ihminen ei siinä onnistu, niin ihmetellään.

Höps taas. Jos kipu ja kärsimys olisi silloin kuulunut elämään, niitä ei olisi yritetty parantaa, eli nykyisiä työkalujakaan ei olisi. Kyllä siitä on aina yritetty päästä eroon.

 

Höps taas. Jos kipu ja kärsimys olisi silloin kuulunut elämään, niitä ei olisi yritetty parantaa, eli nykyisiä työkalujakaan ei olisi. Kyllä siitä on aina yritetty päästä eroon.

Luitkohan viestiäni? Kirjoitin että ihmisen tehtävä on poistaa kipua ja kärsimystä, joten sitå tehtiin myös entisaikaan. Mut aina ihminen ei onnistu.
Emme elä pumpulissa. Entisaikaan se hyväksyttiin, vaikka ponnisteluja tehtiin sen estämiseksi.

 

Jumala ei tuomitse ihmisiä palvonnan mukaaan, vaan jokaisen omalla mittapuullaan, muistaakseni ja jos perimätieto pitää paikkaansa.
Kuolema on kärsimystä eloonjääville, emme tiedä, mitä se on kuoleville.
En tiedä, miksi Jumala on laittanut maailmaan kivun ja säryn. Epätoivon ja pahan mielen. Hirmuisen määrän julmuutta ja sitä rataa.
Mutta silti täytyy kysyä, voisimmeko parantaa syövän tai keksiä paremmat kipulääkkeet, jos itse sitä tekisimme, emmekä sotisi ja haalisi muiden rahoja.. Kunnioittaisi valtaa yli muiden onnen.

Nii, ja tuska on aina suhteellista. Se ei ole ollut sitä samaa, mitä se on nykyisin. Syövän kanssa ei ole tarvinnut kärvistellä vuositolkulla, siihen on kuoltu paljon nopeammin.

Ymmärrän kyllä hyvin, mitä tarkoitat, että Jumala ei ole hyvä. Ja ei ehkä meidän mielestä olekaan. Oikeaa vastaustahan emme tiedä. Mistä me tietäisimme, mikä loppupeleissä on hyvää ja mikä on pahaa. Ei se silti vähennä sitä potutusta, että emme tiedä.
Oletko muuten ikinä miettinyt, mikä saisi kaiken kärsimyksen omalta kohdaltasi loppumaan, tai ettei kärsimystä tulisi? Meillähän on toi kuuluisa valinnan vapaus. Mitä tekisit, miten eläisit? Itse tulin siihen tulokseen, että miten tahansa elämäni järjestänkin, niin jotain surua sinne tulee kuitenkin.
No entä tahtoisinko surun otettavan pois? Jos en olisikaan rakastanut vanhempiani, en olisi surrut heidän kuolemaa. Olisinko ollut tyytyväinen, jos en olisi rakastanut. Näin, siinä on noidankehä, jota jotkut kutsuu elämäksi.

Juu. Jos rakastaa, on oltava valmis myös luopumaan joskus siitä rakkauden kohteesta.

 

Niin on

Ja polttaa!

 

Luitkohan viestiäni? Kirjoitin että ihmisen tehtävä on poistaa kipua ja kärsimystä, joten sitå tehtiin myös entisaikaan. Mut aina ihminen ei onnistu.
Emme elä pumpulissa. Entisaikaan se hyväksyttiin, vaikka ponnisteluja tehtiin sen estämiseksi.

Jos jokin asia hyväksytään, sitä ei yritetä korjata.