Vauvan ja taaperon kanssa kotona

Täytyy myöntää että on voimat vähissä, kaipaisin vertaistukea tai jotain vastaavaa.

vauva on hyvin takiainen, tykkää lähinnä olla sylissä, iltapäivästä yö myöhään kitisee kunnes nukahtaa yöunille klo.24 tai joskus myöhemminkin.
Taapero on 2 vuotias ja uhma hyvin raskas... Meillä on myös yksi teini ikäinen ja adhd lapsi...
Ihan hirveän raskas yhdistelmä , kun jokaisella jokin ikä menossa, joskus tuntuu että tuo adhd lapsi on kaikista helpoin tapaus, siis ihan oikeasti!

Mulla ei ole käytännössä yhtään omaa aikaa ja tuntuu että olen vaan 24/7 vauvassa kiinni ja lapsissa . Yöllä alan yhtä aikaa vauvan kanssa nukkumaan ja kun huonon yön jälkeen herään , niin vauva havahtuu samantien kun herään. Rumba alkaa siis heti kun silmänsä avaa...

Miten muut on selvinny tästä vauva ajasta hengissä?

kotona mies lähinnä istuu sohvalla ja katsoo kännykkää, tekee jotain jos pyytää mutta tuntuu ettei sitäkään saa irti sohvasta aina. Ehkä se on väsynyt tai ahdistunut en mä tiedä... Taaperon kyllä hoitaa ihan ok , aamutoimet tekee sen kanssa välillä ja käy sen kanssa jossain...
Harmittaa kun taapero ei saa huomiota paljoa mitään, jos mun päivät on sitä että kannan vauvaa aamusta iltaan ja oon itsekseni kotona...

Itselläni on kai jotain stressiä ahdistuneisuutta , en mä tiedä, kurkussa tuntuu ahtaalta ja hikoiluttaa kokoajan. Tuntuu että yöt nukun koiran unta, aamulla on jäsenet niin kankeat ettei meinaa sängystä ylös päästä... Sydän muljuaa ja tuntuu että hengittäminen on välillä työlästä. En oikein kaipaisi näitä "oireita" tähän bonukseksi.

tuntuu että oon ikuisesti jossain kusessa eikä ulospääsyä tunnu olevan... vaikka tiedän että joskus tämä helpottaa mutta se on laiha lohtu.

 

Hei! Kuulostaa tosi raskaalta tuo tilanne. Hae ihmeessä apua kuntasi/kaupunkisi perheneuvolasta tai lapsiperheiden sosiaalityöstä. Monissa paikoissa tarjotaan mm pieniä hengähdystaukoja vanhemmille hoitamalla lapsia hetken, jotta vanhemmat saavat vaikkapa nukkua. Kannattaa hakea apua reippaasti ajoissa.

 

Hei, kuulostaa rankalta. Ymmärrän hyvin, meillä on myös 2v 2kk ikäerolla lapset ja ollut kyllä aikamoista pyöritystä. Ilman kantoreppua en olisi selvinnyt. Vauva nukkui ensin kaikki ja myöhemmin osan päiväunista siinä kunnes siirtyi yksiin päikkäreihin jolloin sänkyyn. Siinä vaiheessa uskalsin jo jättää esikoisen hetkeksi katsomaan telkkaa kun kävin nukuttamassa, meillä esikoinen jätti päikkärit pois 2-vuotiaana niin päivällä ei ole ollut hetken rauhaa, mutta olen pystynyt sitten sinä aikana huomiomaan esikoista kun vauva nukkuu. Ollaan myös esim leivottu vaikka vauva on nukkunut rintarepussa. Käytän sitä edelleen päivittäin vaikka alkaa olla pieni jo, mutta helpottaa kitinöitä. Meillä on tietysti molemmilla nyt tahtoikä kun esikoisella alkoi siinä 3-vuotiaana ja nyt vuosikkaalla omansa. Eli täyttä huutoa on jotkut päivät kyllä eikä mitään saa tehtyä ja kämppä hurjassa kunnossa ja voimat lopussa. Mutta niinkuin sanoit, kai nämä vaiheet joskus loppuu!

 

Kaksivuotiaan voi laittaa johonkin ryhmään, päiväkotiin tai mitä niitä sitten onkaan. Tai hyvä jos on mummola, mummot tykkää lasten kanssa puuhasmisesta (ainakin minä).. Jotain ulkopuolista apua on hyvä hankkia vaikka lapsenvahti ja lähteä vaikka shoppailemaan.
Kaikkea ei tarvitse tehdä itse Esim siivousapu on hyvä kun itse ei ehdi.
Mutta tämäkin vaihe loppuu, kun lapset kasvaa. Tsemppiä!

 

Valintoja, miksi tehdä lapset noin peräkkäin jos ei jaksa.. Itellä puolivuotias enkä voisi edes kuvitella tekeväni toista heti perään tai riittää tämä yksikin vallan mainiosti.

 

Valintoja, miksi tehdä lapset noin peräkkäin jos ei jaksa.. Itellä puolivuotias enkä voisi edes kuvitella tekeväni toista heti perään tai riittää tämä yksikin vallan mainiosti.

Eihän sitä voi tietää etukäteen. Eihän sitäkään voi tietää tuleeko sairas lapsi tai kaksoset tms. Ja joillekin se ensimmäinenkin on liikaa, mutta sitäkään ei välttämättä tiedä etukäteen. Lapset ja perheet ja voimavarat ja elämäntilanteet on erilaisia. Tuollaiset kommentit ei auta. Itsekin sain huonoja kommentteja kun itkin tällä palstalla sitä miten ääniherkkä 2-vuotias itkee joka kerta kun vastasyntynyt rupeaa huutamaan. Ei tuntunut kivalta siinä synnytyksen jälkeisessä tunnemyrskyssä.

 

Kaksivuotiaan voi laittaa johonkin ryhmään, päiväkotiin tai mitä niitä sitten onkaan. Tai hyvä jos on mummola, mummot tykkää lasten kanssa puuhasmisesta (ainakin minä).. Jotain ulkopuolista apua on hyvä hankkia vaikka lapsenvahti ja lähteä vaikka shoppailemaan.
Kaikkea ei tarvitse tehdä itse Esim siivousapu on hyvä kun itse ei ehdi.
Mutta tämäkin vaihe loppuu, kun lapset kasvaa. Tsemppiä!

Nihkeästi ne ihmiset auttaa oikeasti. Heti synnytyksen jälkeen saattaa jotain siivousapua tulla mutta muuten ei kyllä. Ja kannattaako noin pientä laittaa päiväkotiin hakemaan kaikki flunssat.. Sitten saa hoitaa kipeänä sairaat lapset ja kodin.. Harkitsisin vain viime hädässä, ja se hakemus pitää tehdä 4kk etukäteen niin ei oikein auta ap:ta juuri nyt.

 

Hei, kiva kun tänne olikin tullut kommenttia ja neuvoja Meillä alkaa nyt perhetyö, mutta hitaanlaistahan se itse aloitus on kun tarvisi akuuttia apua.
onneksi tilanne on hieman helpottunut ja vauva 3kk. Viihtyy nykyisin myös muualla kuin sylissä ja nukkuu jopa pidempiä päiväunia, onneksi !
omat huonot yöt selittyi matalalla ferritiinillä ja kilpirauhasarvot oli vähän yläkantissa. Rautaa olen nyt syönyt pienellä annoksella ja tuntuu että unenlaatu on parantunut...
Lääkäri meinasi että vauvalla myös lievää refluksi vaivaa ja ummetusta, miksi on niin vaativa ja nukahtaa syliin mieluiten... Eihän se siis viihtynyt oikein missään vielä 2kk iässä, että itki iltaisin joko "närästystä" tai päivät sitä kun kakka oli tulossa... Ei rauhoittunut autossakaan , vaikka yleensä se on ollu paikka missä kaikki muut lapset nukkui kuin tukit.
Saa nähdä mitä perhetyö tuo tullessaan, toivottavasti siinä havahtuisi myös mieskin ja onneksi se on nyt ollut enemmän vauvan kanssa kun kokee pärjäävänsä sen kanssa paremmin.

 

Valintoja, miksi tehdä lapset noin peräkkäin jos ei jaksa.. Itellä puolivuotias enkä voisi edes kuvitella tekeväni toista heti perään tai riittää tämä yksikin vallan mainiosti.

se siinä onkin kun ne vain tekemällä tulisi silloin kun haluaa... Ja ehkäisystä on turha muistuttaa,
Vaikka sekin olisi täysin kunnossa niin ei takaa 100% varmuutta ettei tulisi raskaaksi.
Ite olen ihan tyytyväinen ikäeroon, lapsille seuraa toisistaan kun kaksi vanhempaa jo sen verran vanhempia että ne ei enää leiki tai touhua "pikku lasten juttuja".

 

Nihkeästi ne ihmiset auttaa oikeasti. Heti synnytyksen jälkeen saattaa jotain siivousapua tulla mutta muuten ei kyllä. Ja kannattaako noin pientä laittaa päiväkotiin hakemaan kaikki flunssat.. Sitten saa hoitaa kipeänä sairaat lapset ja kodin.. Harkitsisin vain viime hädässä, ja se hakemus pitää tehdä 4kk etukäteen niin ei oikein auta ap:ta juuri nyt.

Tarkoitin siivousavulla lähinnä siivousfirmalta ostettua siivousta. Ne on tehokkaita ammattilaisia ja parissa tunnissa tekevät ihmeitä. On verovähennyskelpoinen !
Enkä tarkoittanut, että kaksivuotias olisi kokopäivähoidossa jossain päiväkodissa. Et maininnut mitään sitä onko teillä mummoja ja pappoja auttamassa. Tai onko minkäänlaista tukiverkostoa?? Yksin pärjääminen pienten lasten kanssa on liian rankkaa, se on tosi. Ennen sanottiin, että lapsen kasvattaa kolo kylä.....

 

Sehän

Tarkoitin siivousavulla lähinnä siivousfirmalta ostettua siivousta. Ne on tehokkaita ammattilaisia ja parissa tunnissa tekevät ihmeitä. On verovähennyskelpoinen !
Enkä tarkoittanut, että kaksivuotias olisi kokopäivähoidossa jossain päiväkodissa. Et maininnut mitään sitä onko teillä mummoja ja pappoja auttamassa. Tai onko minkäänlaista tukiverkostoa?? Yksin pärjääminen pienten lasten kanssa on liian rankkaa, se on tosi. Ennen sanottiin, että lapsen kasvattaa kolo kylä.....

sehän siinä kun ei ole. Minun äiti käy joskus jossain asioissa auttamassa, lähinnä keittiö ja pyykkihommissa... Mutta ei sekään mitään joka viikkoista ole , aikalailla keskenämme ollaan kyllä. Oon myös harkinnut tuota hoitoon viemistä, että olisi edes muutaman päivän viikosta hoidossa taapero ... Se kun on muutenkin sosiaalinen ja tykkää hirveästi muiden lasten seurasta. meillä käy vaan satunnaisesti jotain lapsia leikkimässä... Ei edes kuukausittain, kun tulevat sen verran kauempaa aina kylään :/
Jotenkin harmittaa tämä tilanne...

 

Sehän


sehän siinä kun ei ole. Minun äiti käy joskus jossain asioissa auttamassa, lähinnä keittiö ja pyykkihommissa... Mutta ei sekään mitään joka viikkoista ole , aikalailla keskenämme ollaan kyllä. Oon myös harkinnut tuota hoitoon viemistä, että olisi edes muutaman päivän viikosta hoidossa taapero ... Se kun on muutenkin sosiaalinen ja tykkää hirveästi muiden lasten seurasta. meillä käy vaan satunnaisesti jotain lapsia leikkimässä... Ei edes kuukausittain, kun tulevat sen verran kauempaa aina kylään :/
Jotenkin harmittaa tämä tilanne...

Ehkä se harmitus tulee siitä ettei ollut mitään realistista käsitystä lapsiperheen arjen ongelmista. Kaupungistuminen edistää lapsiperheiden yksinäisyyttä jos koko suku asuu kaukana jossain. Eivätkä kaikki isovanhemmat tykkää lapsista, vaikka itse olen lähes hullaantunut mummi.
Muutama vuosi eteenpäin, niin lastenhoito helpottuu.

 

Eihän sitä voi tietää etukäteen. Eihän sitäkään voi tietää tuleeko sairas lapsi tai kaksoset tms. Ja joillekin se ensimmäinenkin on liikaa, mutta sitäkään ei välttämättä tiedä etukäteen. Lapset ja perheet ja voimavarat ja elämäntilanteet on erilaisia. Tuollaiset kommentit ei auta. Itsekin sain huonoja kommentteja kun itkin tällä palstalla sitä miten ääniherkkä 2-vuotias itkee joka kerta kun vastasyntynyt rupeaa huutamaan. Ei tuntunut kivalta siinä synnytyksen jälkeisessä tunnemyrskyssä.

Normaalilla järjellä varustettu ihminen miettii jaksamista ja muita realiteetteja ennen haarukan avaamista. Ap:lle ehdotan, että mies vätys pellolle ja hankit kotiin ulkopuolista apua, vauvaa (ja taaperoa) voi hoitaa joskus joku muu ja saat olla taaperon kanssa ja joskus ihan itseksesikin.

 

se siinä onkin kun ne vain tekemällä tulisi silloin kun haluaa... Ja ehkäisystä on turha muistuttaa,
Vaikka sekin olisi täysin kunnossa niin ei takaa 100% varmuutta ettei tulisi raskaaksi.
Ite olen ihan tyytyväinen ikäeroon, lapsille seuraa toisistaan kun kaksi vanhempaa jo sen verran vanhempia että ne ei enää leiki tai touhua "pikku lasten juttuja".

Ehkäisy toimii vain oikein käytettynä.

 

se siinä onkin kun ne vain tekemällä tulisi silloin kun haluaa... Ja ehkäisystä on turha muistuttaa,
Vaikka sekin olisi täysin kunnossa niin ei takaa 100% varmuutta ettei tulisi raskaaksi.
Ite olen ihan tyytyväinen ikäeroon, lapsille seuraa toisistaan kun kaksi vanhempaa jo sen verran vanhempia että ne ei enää leiki tai touhua "pikku lasten juttuja".

Eli lapsia onkin 4? Mitä ei- adhd teini tekee? Voisko auttaa äitiään?

 

Ehkäisy toimii vain oikein käytettynä.

Sterilisaatiokaan ei ole 100% varma...

 

sitten joutuu kantaa sen vastuun mikä nyssimisestä voi seurata tai vaihtoehto on myös pitää haarat kiinni

Normaalilla järjellä varustettu ihminen miettii jaksamista ja muita realiteetteja ennen haarukan avaamista. Ap:lle ehdotan, että mies vätys pellolle ja hankit kotiin ulkopuolista apua, vauvaa (ja taaperoa) voi hoitaa joskus joku muu ja saat olla taaperon kanssa ja joskus ihan itseksesikin.

Voi elämä näitä kommentteja.. Pakko tulla keljuilemaan ketjuun missä haetaan vertaistukea. Vahvistaa kuvaa suomesta lapsivihamielisenä paikkana. Just toi "itsepä olet lapsesi tehnyt" asenne vaan pahentaa perheiden ongelmia kun tuntuu että pakko on pärjätä vaan ja epäonnistuu täydellisesti jos jaksamisen kanssa tulee jotain, tai vaikka olisi mikä tahansa elämäntilanne niin siihenkin olisi pitänyt etukäteen osata varautua. Hävetkää, miettikää että joskus joku tuollainen kommentti voi tyrkätä jonkun hauraassa mielentilassa olevan, joka vain halusi vertaistukea ja myötätuntoa, alas jyrkänteeltä. Jos ei ole mitään rakentavaa sanottavaa, kannattaa pitää suunsa kiinni.

 

Voi elämä näitä kommentteja.. Pakko tulla keljuilemaan ketjuun missä haetaan vertaistukea. Vahvistaa kuvaa suomesta lapsivihamielisenä paikkana. Just toi "itsepä olet lapsesi tehnyt" asenne vaan pahentaa perheiden ongelmia kun tuntuu että pakko on pärjätä vaan ja epäonnistuu täydellisesti jos jaksamisen kanssa tulee jotain, tai vaikka olisi mikä tahansa elämäntilanne niin siihenkin olisi pitänyt etukäteen osata varautua. Hävetkää, miettikää että joskus joku tuollainen kommentti voi tyrkätä jonkun hauraassa mielentilassa olevan, joka vain halusi vertaistukea ja myötätuntoa, alas jyrkänteeltä. Jos ei ole mitään rakentavaa sanottavaa, kannattaa pitää suunsa kiinni.

Kyllä, olen sun kanssa pitkälti samoilla linjoilla, enkä nyt minäkään halua ketään jaksamisen kanssa kamppailevaa moittia. Mutta kyllä tämäkin avaus saa vähän ihmettelemään, että eivätkö ihmisillä ole yhtään itsetuntemusta ja ennakointi- ja suunnittelukykyä. Ei lapsia pitäisi tehdä enempää kuin mihin voimavarat riittävät. Jos jo valmiiksi on vaikeaa, ei se helpota tekemällä lisää huolettavia. Kyllä ne elämänsuunnittelu ja -hallintataidot ovat myös olennaisia hyvän elämän avaimia.

 

sitten joutuu kantaa sen vastuun mikä nyssimisestä voi seurata tai vaihtoehto on myös pitää haarat kiinni

Eikö vastuun kantamista ole nimenomaan se että pyytää apua ja vertaistukea?

 

Täälä sama tilanne, vauva reilu kaks viikkonen, lisäksi 2v, 4v, 5v ja 7v lapset. Kyllä iteppä oon muksuni halunnut, mutta niinkö moni sanonut niin ei voi koskaan tietää minkälainen vauva tulee ja miten muut lapset reagoi. Meillä myös vauva erittäin vaativa, olisi tissillä kokoajan ja rauhottuu lähinnö jonku sylissä...

Apuja olen pyytänyt ja onneksi täälä mummo auttaa ja tätit ottaa muita lapsia hoitoon. Meillä kaikki muut lapset hoidossa kolmena pöivänä viikossa 7h ja se on kyllä itselle ollu pelastus!

Joten suosittelen ap:lle muille lapsille hoitoa. Kyllähän sieltä alussa tulee tauteja, mutta se kestää vaan aikansa ja sitten kun vastustuskyky parantunut niin eivät ihan kaikkia tauteja enää saa. Perhetyökin on kyllä huippu ja sitä olen miettinyt meillekkin lisäksi jos tuntuu ettei tästä muuten selvitä.

Mut tsemppiä ap:lle

 

Täälä sama tilanne, vauva reilu kaks viikkonen, lisäksi 2v, 4v, 5v ja 7v lapset. Kyllä iteppä oon muksuni halunnut, mutta niinkö moni sanonut niin ei voi koskaan tietää minkälainen vauva tulee ja miten muut lapset reagoi. Meillä myös vauva erittäin vaativa, olisi tissillä kokoajan ja rauhottuu lähinnö jonku sylissä...

Apuja olen pyytänyt ja onneksi täälä mummo auttaa ja tätit ottaa muita lapsia hoitoon. Meillä kaikki muut lapset hoidossa kolmena pöivänä viikossa 7h ja se on kyllä itselle ollu pelastus!

Joten suosittelen ap:lle muille lapsille hoitoa. Kyllähän sieltä alussa tulee tauteja, mutta se kestää vaan aikansa ja sitten kun vastustuskyky parantunut niin eivät ihan kaikkia tauteja enää saa. Perhetyökin on kyllä huippu ja sitä olen miettinyt meillekkin lisäksi jos tuntuu ettei tästä muuten selvitä.

Mut tsemppiä ap:lle

Kyllä pitäs järjen päässä leikata, kun tuollasen lapsikatraan pienillä ikäeroilla hankkii, että todennäkösyydet on katastrofin puolella. No, meitä on moneen junaan...jälkikäteen on hyvä huudella apua, kun ei itse viitsinyt yhtään miettiä ja ennakoida.

 

Kyllä pitäs järjen päässä leikata, kun tuollasen lapsikatraan pienillä ikäeroilla hankkii, että todennäkösyydet on katastrofin puolella. No, meitä on moneen junaan...jälkikäteen on hyvä huudella apua, kun ei itse viitsinyt yhtään miettiä ja ennakoida.

Ai että, onneksi on olemassa sinun kaltaisia fiksuja ihmisiä jakelemassa täällä neuvoja .

 

Täälä sama tilanne, vauva reilu kaks viikkonen, lisäksi 2v, 4v, 5v ja 7v lapset. Kyllä iteppä oon muksuni halunnut, mutta niinkö moni sanonut niin ei voi koskaan tietää minkälainen vauva tulee ja miten muut lapset reagoi. Meillä myös vauva erittäin vaativa, olisi tissillä kokoajan ja rauhottuu lähinnö jonku sylissä...

Apuja olen pyytänyt ja onneksi täälä mummo auttaa ja tätit ottaa muita lapsia hoitoon. Meillä kaikki muut lapset hoidossa kolmena pöivänä viikossa 7h ja se on kyllä itselle ollu pelastus!

Joten suosittelen ap:lle muille lapsille hoitoa. Kyllähän sieltä alussa tulee tauteja, mutta se kestää vaan aikansa ja sitten kun vastustuskyky parantunut niin eivät ihan kaikkia tauteja enää saa. Perhetyökin on kyllä huippu ja sitä olen miettinyt meillekkin lisäksi jos tuntuu ettei tästä muuten selvitä.

Mut tsemppiä ap:lle

kiitos paljon sinulle Tuota hoito asiaa olen nyt miettinyt, ja kyllä varmaan alan myös kallistua sille kannalle että hoitoon pääsee lähikuukausina myös tuo meidän reilu 2v. Lähinnä just oon 2-3päivää viikossa ajatellut, täällä kun on sekin ongelma ettei tuon ikäselle ole mitään toimintaa... Ei kerhoja, ei mitään, mistä varmasti tuo 2v nauttisi jos johonkin sellaiseen pääsisi. Hoplopit ja vastaavat yli 100km päässä...

Paljon voimia sulle pienten kanssa ! Onneksi usein vauvan kanssa alkaa vähän helpottamaan sen 3kk jälkeen, tuo meidänkin vauva on jo nyt 5kk ja onneksi se jatkuva kanniskelu on takana

 

Ai että, onneksi on olemassa sinun kaltaisia fiksuja ihmisiä jakelemassa täällä neuvoja .

Joskus totuuden kuuleminen voi kirpaista...

 

Joskus totuuden kuuleminen voi kirpaista...

Niinpä