Muutin pikkukaupunkiin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rouva_82_
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

Rouva_82_

Vieras
Muutin pk-seudulta pikkukaupunkiin (alle 20 000) vuosi sitten. Syy oli että aattelimme, että saamme pienemmällä rahalla kämpän ja lapsille ympäristö rauhallisempi. Minä sain alueelta töitä ja mies pystyi jatkamaan vanhalla työnantajalla etätyön turvin. Matkustaa duuniin 1-2 kertaa viikossa ja ei tuo matka ihan hervoton ole kuitenkaan.

Myimme Pk-seudulta kämppämme ja muutimme tänne vuokralle. Saatiin kämpästä 30000 voittoa, jonka mies sijoitti, nyt taitaa olla sijoitustilillä 40 000.

Ryhdytty sitten miettimään, että pitäis kämppä ostaa. Täältähän saa 150 000 jo kivan omakotitalon. Ei haluta paljoo enempää kämppään pistää kun meillä kumminkin tuota ikääkin jonkun verran.

Ainoo mikä mua arveluttaa on se, että tää on kumminkin muuttotappiokunta. Niinkuin melkein kaikki paikat Suomessa tuntuu olevan. Paitsi PK-seutu ja pari isompaa kaupunkia.

Mä vaan mietin, että jos me pistetään kämppään se 150 000, niin mikähän sen arvo on sitten 20 vuoden päästä. Vai onko 0.

Mä tykkään tästä kaupungista. En täältä ketään tunne, kun ihan ulkopuolisena muutettiin. Kouluon hyvä, joten ihan varmaa on, että asutaan täällä ainakin se 15 vuotta. Siis niin varmaa kuin asiat yleensä voi olla.

Mutta se kyllä painaa mieltä vähän, että aina kun on kämppiä käytä kattomassa, niin asukkaat on eläkeläisiä. Tuntuu, että elinvoimaa tässä kaupungissa ei ole. Siis kivoja ihmisiä, mutta jotenkin tää häiritsee minua. Mitä ajattelette?
 
No eihän siitä mihinkään pääse, että asunnon myynti aikanaan on hyvin vaikeaa ja tuskin saa niitä rahoja takaisin mitkä siihen sijoitti. Eli jos ei aio loppuikäänsä siellä asua, niin kannattaa tarkkaan laskea kumpi on parempi vaihtoehto, oman ostaminen vaiko vuokralla olo.
 
No eihän siitä mihinkään pääse, että asunnon myynti aikanaan on hyvin vaikeaa ja tuskin saa niitä rahoja takaisin mitkä siihen sijoitti. Eli jos ei aio loppuikäänsä siellä asua, niin kannattaa tarkkaan laskea kumpi on parempi vaihtoehto, oman ostaminen vaiko vuokralla olo.

No kyllä laskin, että 15 vuodessa maksetaan vuokraa se sama kuin mitä maksettais omasta asunnosta. Kyllä me se oma tosiaan ostetaan. Meillä oli vaan sellainen etu tässä, että saatiin vuodeksi kämppä superhalvalla (joskin aivan liian pieni meille) kun tuttu lähti ulkomaille. Hän palaa tähän lokakuussa. Meillä on pari asuntoa katottuna ja lainalupaus etc.

Ihmiset on täällä mukavia, tosin arvomaailma hyvin erilainen kuin pk-seudulla. Hyvässä ja pahassa.
 
No kyllä laskin, että 15 vuodessa maksetaan vuokraa se sama kuin mitä maksettais omasta asunnosta. Kyllä me se oma tosiaan ostetaan. Meillä oli vaan sellainen etu tässä, että saatiin vuodeksi kämppä superhalvalla (joskin aivan liian pieni meille) kun tuttu lähti ulkomaille. Hän palaa tähän lokakuussa. Meillä on pari asuntoa katottuna ja lainalupaus etc.

Ihmiset on täällä mukavia, tosin arvomaailma hyvin erilainen kuin pk-seudulla. Hyvässä ja pahassa.
Kerto tästä erilaisesta arvomaailmasta lisää.
 
Kerto tästä erilaisesta arvomaailmasta lisää.

No pk-seudulla on keskimäärin nuorempaa ja koulutetumpaa porukkaa. Täällä "maalla" porukka hieman konservatiivisempaa. Joissakin asioissa se on ihan ok, mutta joskus tuntuu hieman tunkkaiselta. Mut en mä nyt haluu tätä aihetta liikaa nostaa.

Ja tosiaan kyllä täältä ihan ok talon saa jo 150k. Toki kyllä me periaatteessa ollaan valmiita maksamaan vaikka 200 000, jopa ylikin, jos vaaditaan.
 
Mutta se kyllä painaa mieltä vähän, että aina kun on kämppiä käytä kattomassa, niin asukkaat on eläkeläisiä. Tuntuu, että elinvoimaa tässä kaupungissa ei ole. Siis kivoja ihmisiä, mutta jotenkin tää häiritsee minua. Mitä ajattelette?
Kuka muu sitten myy omakotitaloaan kuin eläkeläiset? Tyytyväiset työikäiset eivät omastaan luovu. Tai jos luopuvat, niin silloin ovat yleensä muuttamassa toiselle paikkakunnalle eli se elinvoimaisuus katoaa siinä. Tai eron myötä joutuvat kauppaamaan yhteisen talon.

Meidän taloyhtiössä myyjät ovat yleensä eläkeläisiä tai perikuntia tai muuten jossain elämäntilanteen muutoksessa olevia, kuten naapuri, joka myy omaansa eron myötä ja osti tästä samaisesta taloyhtiöstä uuden pienemmän asunnon.
 
Teillä on sijoitustilillä 40 000 euroa. Pitäkää se siellä ja ostakaa talo lainalla. Halpaa asuntolainaa maksatte pääkaupunkiseudun kalliiseen kämppään verrattuna joko nopeampaan tahtiin tai samaan tahtiin, mutta nautitte suuremmasta käyttörahan määrästä kuukausittain, tai samaan tahtiin ja sijoitatte kuukausittain lisää. Se on ihan henkiklökohtainen valinta.

Oletetaan, että siirrätte sijoituksiin kuukaudessa 200 euroa ja sijoituksenne tuottavat 7,5 prosenttia vuodessa, mikä ei ole osakesijoituksille historiallisesti poikkeuksellista. 15 vuoden kuluttua teillä on velaton talo, jonka jälleenmyyntiarvo on mitä on. Ja sitten teillä on sijoituksia 181 000 euron edestä. Olettaen, että ne ovat osakesäästötilillä ettekä ole maksaneet vuosittaisia veroja. Jos sijoituksenne tuottavat vain 5 prosenttia p.a., teillä on 135 000 ja 10 prosentin kasvulla 243 000 euroa.
 
Teillä on sijoitustilillä 40 000 euroa. Pitäkää se siellä ja ostakaa talo lainalla. Halpaa asuntolainaa maksatte pääkaupunkiseudun kalliiseen kämppään verrattuna joko nopeampaan tahtiin tai samaan tahtiin, mutta nautitte suuremmasta käyttörahan määrästä kuukausittain, tai samaan tahtiin ja sijoitatte kuukausittain lisää. Se on ihan henkiklökohtainen valinta.

Oletetaan, että siirrätte sijoituksiin kuukaudessa 200 euroa ja sijoituksenne tuottavat 7,5 prosenttia vuodessa, mikä ei ole osakesijoituksille historiallisesti poikkeuksellista. 15 vuoden kuluttua teillä on velaton talo, jonka jälleenmyyntiarvo on mitä on. Ja sitten teillä on sijoituksia 181 000 euron edestä. Olettaen, että ne ovat osakesäästötilillä ettekä ole maksaneet vuosittaisia veroja. Jos sijoituksenne tuottavat vain 5 prosenttia p.a., teillä on 135 000 ja 10 prosentin kasvulla 243 000 euroa.
Sinä osaat laskea ja funtsia.
 
Teillä on sijoitustilillä 40 000 euroa. Pitäkää se siellä ja ostakaa talo lainalla. Halpaa asuntolainaa maksatte pääkaupunkiseudun kalliiseen kämppään verrattuna joko nopeampaan tahtiin tai samaan tahtiin, mutta nautitte suuremmasta käyttörahan määrästä kuukausittain, tai samaan tahtiin ja sijoitatte kuukausittain lisää. Se on ihan henkiklökohtainen valinta.

Oletetaan, että siirrätte sijoituksiin kuukaudessa 200 euroa ja sijoituksenne tuottavat 7,5 prosenttia vuodessa, mikä ei ole osakesijoituksille historiallisesti poikkeuksellista. 15 vuoden kuluttua teillä on velaton talo, jonka jälleenmyyntiarvo on mitä on. Ja sitten teillä on sijoituksia 181 000 euron edestä. Olettaen, että ne ovat osakesäästötilillä ettekä ole maksaneet vuosittaisia veroja. Jos sijoituksenne tuottavat vain 5 prosenttia p.a., teillä on 135 000 ja 10 prosentin kasvulla 243 000 euroa.

No en nyt tarkastanut laskelmiasi, mutta jotain tuonsuuntaista hieman ajattelimme. Tarkoitus olisi tosiaan ottaa kokonaan velalla juuri tuon takia.

Käytännössä meillä on nyt kaksi kämppää kiikarissa:

1970-luvulla valmistunut tiilitalo. 110 neliöö. Todella hyvin pidetty, mutta vaatii toki remppaa. Vain yksi vessa, jotkut huoneet alkuperäisasussa. Keittiö kyllä 2000-luvun alusta jne. Hinta 160 000, uskoisin että sais 150k.

Sitten olis 2002 valmistunut, isompi (140 asuintilat) 220K. Luulisin että sais 200k.

Sijainnit ja tontit samaa tasoa. 110 neliöö kyllä riittäis meille, joten hiukan emmin että kumpaa tavoittelisi.
 
Kyllä näissä pikkukaupungeissa on sekä hyvät että huonot puolensa. Itse olen kotoisin pienestä kaupungista, muutin sitten 20v opiskelemaan Helsinkiin ja pk-seudulla tuli asuttua yhteensä 20 vuotta. Asunto oli kallis ostettaessa, mutta myydessä paljon kalliimpi. Miehelle tuli tilaisuus muuttaa paremman työn perässä kauas pk-seudulta. Kyllö me sitä mietittiin paljon, mutta lopulta sitten lähdimme. Ajattelimme että takas pääsee aina.

Nyt on viisi vuotta asuttu. Lapset aloittaneet koulut täällä jne. Pakko myöntää, että kaipaan tiettyjä asioita Helsingissä todella paljon. Mutta muuten elämä täällä paljon helpompaa. Autolla voi karauttaa paikkaan kuin paikkaan ja aina on parkkitilaa jne.

Toinen lapsistamme on AD/HD ja musta tuntuu, että tää rauhallisempi ympäristö sopii hänelle paremmin kuin hektinen Helsinki.
 
Kyllä näissä pikkukaupungeissa on sekä hyvät että huonot puolensa. Itse olen kotoisin pienestä kaupungista, muutin sitten 20v opiskelemaan Helsinkiin ja pk-seudulla tuli asuttua yhteensä 20 vuotta. Asunto oli kallis ostettaessa, mutta myydessä paljon kalliimpi. Miehelle tuli tilaisuus muuttaa paremman työn perässä kauas pk-seudulta. Kyllö me sitä mietittiin paljon, mutta lopulta sitten lähdimme. Ajattelimme että takas pääsee aina.

Nyt on viisi vuotta asuttu. Lapset aloittaneet koulut täällä jne. Pakko myöntää, että kaipaan tiettyjä asioita Helsingissä todella paljon. Mutta muuten elämä täällä paljon helpompaa. Autolla voi karauttaa paikkaan kuin paikkaan ja aina on parkkitilaa jne.

Toinen lapsistamme on AD/HD ja musta tuntuu, että tää rauhallisempi ympäristö sopii hänelle paremmin kuin hektinen Helsinki.
Mitä asioita kaipaat Helsingistä tosi paljon?
 
Kuka muu sitten myy omakotitaloaan kuin eläkeläiset? Tyytyväiset työikäiset eivät omastaan luovu. Tai jos luopuvat, niin silloin ovat yleensä muuttamassa toiselle paikkakunnalle eli se elinvoimaisuus katoaa siinä. Tai eron myötä joutuvat kauppaamaan yhteisen talon.

Meidän taloyhtiössä myyjät ovat yleensä eläkeläisiä tai perikuntia tai muuten jossain elämäntilanteen muutoksessa olevia, kuten naapuri, joka myy omaansa eron myötä ja osti tästä samaisesta taloyhtiöstä uuden pienemmän asunnon.
Taloja myydään myös jos ne löytyvät liian pieniksi tai isoiksi
 

Yhteistyössä