Tästähän persut ja monet oikeistoliberaalit ovat sanoneetkin: valtion pitäisi keskittyä ydintehtäviinsä ja vain niihin tärkeisiin hyvinvointipalveluihin. Suomen budjetti kuitenkin jatkuvasti kasvaa ja kasvaa, vaikka on entuudestaankin jo aivan valtava. Ja aina on helppoa perustella, miksi mikä tahansa ylimääräinen asia täytyy valtion ehdottomasti maksaa ja miten eri arvoiseen asemaan se ihmiset laittaakaan, kun kaikilla ei siihen muuten ole varaa. Fakta on, että niin se tämä elämä menee. Kaikilla ei ole kaikkeen varaa. Monesta hommasta joutuu luopumaan, tekemään vaikeimman kautta, ihan vain siksi että taas perusjuttuihin rahat riittäisivät.
Ja näitä kivoja ja tärkeitä kohteita riittää aivan loputtomiin, toisin kun valtion rahat. On kiva puuhastella harrastustakuuta kaikille nuorille, mutta fakta on ettei kaikilla ole rahaa harrastaa ja sitten jätetään harrastamatta. On helppo luetella tähän sata pätevää syytä miksi harrastukset ovat hyödyllisiä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että harrastukset pitää itse kustantaa. Tällaisia esimerkkejä riittää pilvin pimein. On helppo puolustella sitä miksi valtion pitää tukea julkista liikennettä niin helvetin paljon, että HSL lippu maksaa käyttäjälleen vain 2,80€ tai 60€/kk. Mutta sillä ei kateta kyytejä, piste. Jos sitten henkilöillä ei ole kalliimman lipun takia varaa matkustaa, niin se on hirmuisen ikävää. Voi joutua pyöräilemään harrastukseen tai ehkä harrastusta pitää vaihtaa, kentien lopettaa koko harrastaminen. Tämmöistä se elämä on.
On myös illuusio, että verojen alentaminen ei hyödyttäisi tavallista keskiluokkaa. Väärin. Kyllä se verokertymän maksaa 90%:sti juuri aivan tavalliset työssäkäyvät keskituloiset. He jos ketkä hyötyisivät siitä, että oman työn hedelmistä pääsisi itse nauttimaan. Nyt he maksavat kaikille muillekin kaikkea kivaa.