vierailija
Olet kyllä täysin oikeassa!
Julkisen puolen hommat on sellaisia, joissa osa jengistä on todella intohimoista ja painaa pitkää päivää ilman korvausta. Sitten on ne, jotka hoitaa vain työnsä. Sitten on kourallinen niitä, jotka ovat täysin hyödyttömiä vätyksiä ja niistä ei päästä eroon, koska julkinen sektori. Ne tuupataan yleensä johonkin "näennäiseen" työhän ja saavat offisen jostain kellarin perukoilta.
Yksityisellä puolella vätyksistä päästään eroon... julkisilla ei, vaikka kaikki kuinka haluaisivat.
vierailija
Se on hyvä, että maille lusmuillekkin on näin tarjolla sopivia työpaikkoja
Muuten joutuisimme lusmuilemaan sossutuilla.
vierailija
Ei se yksityiselläkään puolella helppoa ole. Meilläkin on pari sellaista ihan "good for nothing"-tapausta, mutta kun eivät tee mitään eivät oikein tee virheitäkään. Eihän niistä eroon pääse.
Sitten taas joku tyyppi joka saa asioita tapahtumaan, pitää koko ajan selitellä virheitään (kun tekee paljon, niin joskus tulee virheitäkin). Vituttaa oikeesti.
Totta, Suomessa ei ole ollenkaan helppo päästä eroon työntekijästä, joka ei anna lisäarvoa työpaikalle. Toki, jos systemaattisesti antaa varoituksia tekemättömistä töistä ja laiminlyönnit pystytään todentamaan, niin työnantaja on vahvoilla.
Deleted member 149094
Kyllä se on, loppujen lopuksi, ihan mahdollista erottaa. Siis jos virhe löytyy. Kaikki on vaan määritelmistä kiinni.
Eli good for nothing tyypeistä pääsee eroon, kun asettaa selvät tavoitteet, ja käy ne läpi. Jos ei ole tavoitteissa, varoitus, seuraus, sitten saa laittaa pihalle. Se kolme varoitusta on kiltti tapa hoitaa asia, mutta ei pakollinen.
Jos ei jaksa käydä tavoitteita läpi alaisten kanssa, kun nuo tietenkin täytyy käydä kaikkien kanssa, on se sitten huonoa esimiestyötä ja toinen tarina.
Ja aina on yt:t, mitkä on nykyisin lähinnä potkimispalvelu neuvottelujen sijasta.
No joo. Kyllähän muutama isompi yritys on kussut omille nilkoilleen yt- potku innokkuudessa. Eräässä firmassa potkittiin kaikki kovapalkkaiset asiantuntijat pihalle ja palkattiin tilalle parikymppisiä nuoria, jotka kyllä tekivät pitkää päivää paskalla palkalla, mutteivät kuitenkaan osanneet hommia. Nöyrästi yritys alkoi sitten palkata entisiä asiantuntijoita takaisin vähän isommalla rahalla kuin mitä olivat tienanneet potkut saadessaan.
vierailija
Heh, olin viime etäpaltsussa aivan ympärihumalassa. En tajunnut edes mistä on kyse, nyökyttelin vaan ja sanoin kaikkee kyllä. Ei edes nolottanut.
vierailija
Tottakai onnistuu, lusmuilukin on taitolaji!
vierailija
Tsiisös et Marin on aikaansaava nainen, kun kaikki mitä maailmassa tapahtuu on sen tekosia.
Kaikessa työssä vallitsee samat lait. On supersuorittajia, ne tekee enemmän kuin olisi edes tarvis tehdä. Vaikka ylitöitä palkatta. Pidän heitä idiootteina.
Sitten perusduunarit. Ne tekee mitä pitää mut ei mitään ylimääräistä, näitä on suurin osa.
Sitten on ne, kuten minä. Lusmut. Pyrimme aina kaiken delegoimaan muille, teemme vain ihan sen mikä on pakko, että saamme palkkamme. Otamme rennosti.
Jokainen työmaa tarvitsee nämä 3 tyyppiä toimiakseen, ja jokaisella työpaikalla ne myös löytyy.
Parhaassa asemassa on Lusmut. Heillä jää aikaa itselle, perheelle. Työt ei stressaa eikä ne tosiaan tule kotiin, eikä uniin. Lusmulle työ on vain rahanlähde, ei muuta. Lusmu on aina voittaja!
Sitten perusduunarit. Ne tekee mitä pitää mut ei mitään ylimääräistä, näitä on suurin osa.
Sitten on ne, kuten minä. Lusmut. Pyrimme aina kaiken delegoimaan muille, teemme vain ihan sen mikä on pakko, että saamme palkkamme. Otamme rennosti.
Jokainen työmaa tarvitsee nämä 3 tyyppiä toimiakseen, ja jokaisella työpaikalla ne myös löytyy.
Parhaassa asemassa on Lusmut. Heillä jää aikaa itselle, perheelle. Työt ei stressaa eikä ne tosiaan tule kotiin, eikä uniin. Lusmulle työ on vain rahanlähde, ei muuta. Lusmu on aina voittaja!
vierailija
Ja sitten on supersuorittajat, jotka tarvitsevat 10 muuta ihmistä toteuttamaan keskinkertaisia ideoitaan. Tekevät usein negatiivista tulosta