KAIKKEIN TEHOKKAIN TYÖLLISYYSTOIMI

Tehokkain työllisyystoimi olisi ilmaistyön ja palkkatukityön eli työnantajien palkkakulujen SOSSUTUKEMISEN lopettaminen, sekä 0-tuntisopimusten tekeminen täysin vapaaehtoisiksi, että työntekijä voi päättää sopimuksen koska tahansa, eikä se tuota karenssia työnhakijalle. Tämä lisäisi tes-palkatun työvoiman käyttöä, joka loisi terveitä oikeita työpaikkoja, joiden palkalla työntekijä tulee toimeen ilman sosiaalisia tulonsiirtoja sekä vähentäisi sosiaali- ja työllisyysmenoja rutkasti.

Suomi on yrittäjille SOSSUTUETUN työvoiman onnela. Palkanmaksu kansallistetaan voitot yksityistetään. Kätevää mutta taloudelle sekä hyvinvoinnille tuhoisaa.

 

Kaikista tehokkain työllisyystoimi on tulonsiirtojen ja työehtosopimusten yleissitovuuden lopettaminen. Jojainen tulkoon toimeen niin kuin parhaaksi näkee.

 

Ilmaistyö ei taloutta kasvata, tuo verotuloja ja luo hyvinvointia tai vähennä valtionvelkaa, päin vastoin pahentaa tilannetta entisestään.

 

Mikä on ap:n ratkaisu työvoiman vajaatuottoisuuden ongelmaan?

Läheskään kaikki työtehtävät ja/tai työntekijät eivät nimittäin tuota työnantajalleen niin paljoa lisäarvoa, että TESsin mukainen palkka kannattaisi maksaa. Toisin sanoen: jos TES-palkan maksamista aletaan vaatia, niin siitä ei suinkaan seuraa nykyisten ilmaistyöntekijöiden palkkaaminen työsuhteeseen vaan se, että työt jäävät tekemättä ja niitä töitä tehneet ihmiset istuvat kotona.

Yksityinen työnantaja ajattelee aina sitä, että mikä toiminta tuottaa hänelle voittoa, ja jos joku toiminta ei tuota tarpeeksi voittoa niin sen toiminnan harjoittaminen lopetetaan. Julkisilla työnantajilla taas on budjetti noudatettavana ja sillä budjetilla voi palkata sitä vähemmän ihmisiä mitä korkeammat palkkauskulut ovat.

 

Kaikista tehokkain työllisyystoimi on tulonsiirtojen ja työehtosopimusten yleissitovuuden lopettaminen. Jojainen tulkoon toimeen niin kuin parhaaksi näkee.

Jättäisitkö siis lapsetkin katuojaan nälkäisinä 30 asteen pakkasessa? Vai otettaisiinko köyhien vanhempien lapset huostaan (lastenkotipaikka maksaa halvimmillaan satoja euroja päivässä)?

 

Mikä on ap:n ratkaisu työvoiman vajaatuottoisuuden ongelmaan?

Läheskään kaikki työtehtävät ja/tai työntekijät eivät nimittäin tuota työnantajalleen niin paljoa lisäarvoa, että TESsin mukainen palkka kannattaisi maksaa. Toisin sanoen: jos TES-palkan maksamista aletaan vaatia, niin siitä ei suinkaan seuraa nykyisten ilmaistyöntekijöiden palkkaaminen työsuhteeseen vaan se, että työt jäävät tekemättä ja niitä töitä tehneet ihmiset istuvat kotona.

Yksityinen työnantaja ajattelee aina sitä, että mikä toiminta tuottaa hänelle voittoa, ja jos joku toiminta ei tuota tarpeeksi voittoa niin sen toiminnan harjoittaminen lopetetaan. Julkisilla työnantajilla taas on budjetti noudatettavana ja sillä budjetilla voi palkata sitä vähemmän ihmisiä mitä korkeammat palkkauskulut ovat.

Jopa toisen asteen koulujen 3-4kk:n harjoittelujakson hyllyttäjän tilalle palkataan kyllä kauppoihin tes-työntekijä, mikäli ilmaistyöntekijöitä ei näihin töihin ole saatavilla. Parin viikon max. ymmärrettävän työelämän kokeilujakson jälkeen puhdasta hyväksikäyttöä ja osinkojen kartuttamista.

 

Olen opiskellut toisen asteen oppilaitoksessa ja opiskeluun liittyviä työharjoittelujaksoja oli 5×6 vk. Koin että työharjoittelu oli hyvä ja kun työn varsinaisen vastuun kantaa määrätty alan ammattilainen niin hänen kuuluu saada siitä korvaus ei minun. Ainoa tympeä asia oli että minulle hoettiin ettei tämä tai tuo työ kuulu toimenkuvaan mutta en välittänyt koska en ollut virkasuhteessa enkä liitossa siis vapaat kädet tehdä töitä. Koin myös työpanokseni tärkeäksi koska minua pyydettiin lomallakin töihin.

 

Jopa toisen asteen koulujen 3-4kk:n harjoittelujakson hyllyttäjän tilalle palkataan kyllä kauppoihin tes-työntekijä, mikäli ilmaistyöntekijöitä ei näihin töihin ole saatavilla. Parin viikon max. ymmärrettävän työelämän kokeilujakson jälkeen puhdasta hyväksikäyttöä ja osinkojen kartuttamista.

Oletko koskaan miettinyt, miksei Suomessa ole kaupoissa ostosten paikkaajia, lapsiparkkia tai yleensä edes palvelutiskiä? Eli miksi työvoima jota ulkomailla käytetään tuohon makaa Suomessa vain sohvalla ja nostaa tukia? Ei vaan olisi siksi, että palkkataso on liian korkea jotta palkkaaminen kannattaisi...

 

ostosten paikkaajia

Siis pakkaajia, ei paikkaajia.

 

Olen opiskellut toisen asteen oppilaitoksessa ja opiskeluun liittyviä työharjoittelujaksoja oli 5×6 vk. Koin että työharjoittelu oli hyvä ja kun työn varsinaisen vastuun kantaa määrätty alan ammattilainen niin hänen kuuluu saada siitä korvaus ei minun. Ainoa tympeä asia oli että minulle hoettiin ettei tämä tai tuo työ kuulu toimenkuvaan mutta en välittänyt koska en ollut virkasuhteessa enkä liitossa siis vapaat kädet tehdä töitä. Koin myös työpanokseni tärkeäksi koska minua pyydettiin lomallakin töihin.

Nuori ja virkeä. Me ollaan varmasti kaikki oltu siinä, tai suuri osa. Kannustan tietenkin tekemään ihan kaiken ja kokeilemaan, mitä on tehtävää, varsinkin tuossa vaiheessa, kun on opiskelija. Mutta jossain vaiheessa, kun työn määrä kasvaa, sulta odotetaan aina kaikki tehtäväksi, palkka ei nouse, kiitosta ei heru ja lomatkin siirtyy, saattaa tulla sellainen kyllästymisen vaihe.

 

Oletko koskaan miettinyt, miksei Suomessa ole kaupoissa ostosten paikkaajia, lapsiparkkia tai yleensä edes palvelutiskiä? Eli miksi työvoima jota ulkomailla käytetään tuohon makaa Suomessa vain sohvalla ja nostaa tukia? Ei vaan olisi siksi, että palkkataso on liian korkea jotta palkkaaminen kannattaisi...

Ostosten pakkaajia kokeiltiin muutama vuosi sitten, mutta ihmiset ei tahtoneet, että niiden tuotteita hiplaillaan ja ne pakkasi tietenkin väärin ja liian hitaasti. Lapsiparkeissa ei hoitajat tietenkään osanneet yhtään mitään mitenkään ja lapset oli ihan heitteillä, toiset kiusasivat toisia. Mitä palvelutiskiä tarkoitat..?

 

Nuori ja virkeä. Me ollaan varmasti kaikki oltu siinä, tai suuri osa. Kannustan tietenkin tekemään ihan kaiken ja kokeilemaan, mitä on tehtävää, varsinkin tuossa vaiheessa, kun on opiskelija. Mutta jossain vaiheessa, kun työn määrä kasvaa, sulta odotetaan aina kaikki tehtäväksi, palkka ei nouse, kiitosta ei heru ja lomatkin siirtyy, saattaa tulla sellainen kyllästymisen vaihe.

Nyt korjaus edelliseen olen uudelleen kouluttautunut 46-v eli en mikään nuori.

 

Jättäisitkö siis lapsetkin katuojaan nälkäisinä 30 asteen pakkasessa? Vai otettaisiinko köyhien vanhempien lapset huostaan (lastenkotipaikka maksaa halvimmillaan satoja euroja päivässä)?

Pakkoko niitä lapsia on tehdä jos heitä ei pysty elättämään ilman tulonsiirtoja?

 

Pakkoko niitä lapsia on tehdä jos heitä ei pysty elättämään ilman tulonsiirtoja?

Tietääkö sen aina ennalta, ettei seuraavana 18v 9 kk aikana joutu työttömäksi? Vai miten ajattelit asian ennakoida?

 

Ostosten pakkaajia kokeiltiin muutama vuosi sitten, mutta ihmiset ei tahtoneet, että niiden tuotteita hiplaillaan ja ne pakkasi tietenkin väärin ja liian hitaasti. Lapsiparkeissa ei hoitajat tietenkään osanneet yhtään mitään mitenkään ja lapset oli ihan heitteillä, toiset kiusasivat toisia. Mitä palvelutiskiä tarkoitat..?

Ostosten kerääjille ja pakkaajille on työtä, kun ihmiset ovat koronan myötä oppineet ostamaan netistä. Joskus joulun aikaan on ollut pakkaajia, mutta niitä on joutunut neuvomaan. Meitä on kaksi ostamassa silloin, toinen nostelee tavaraa hihnalle, toinen pakkaa. Sai pakkaajalle vääntää melkein rautalangasta, että ensimmäiseksi pitäisi kassiin pakata maitopurkit kärryistä, ei niitä voi muiden ostosten päälle laittaa. Hihnalla ei ole kuin yksi niistä kymmenestä. Meillä on 4 isoa kunnollista kassia ostoksia varten ja sen lisäksi pienempiä kangaskasseja, mihin menee sitten pieniä juttuja, jos isot kassit on täynnä tai jotain, minkä runnoutumista pitää varoa. Lihakaupassa on myös jouluisin pakkaajat. Siellä on omistajasuvun nuoret pakkaamassa ja se sujuu hyvin, kun ei ole niin väliä tuotteiden pakkausjärjestyksessä ja lahjoittavat vielä muovikassit kaupan päälle. Marketissa pakkaan tavarani mieluummin itse.

 

Nyt korjaus edelliseen olen uudelleen kouluttautunut 46-v eli en mikään nuori.

Eli opiskelija sitten kumminkin. Pointtina nyt tuossa kuitenkin se, että kun kiillotat kilpeäsi, niin yritä ymmärtää toisiakin.

 

Ostosten kerääjille ja pakkaajille on työtä, kun ihmiset ovat koronan myötä oppineet ostamaan netistä. Joskus joulun aikaan on ollut pakkaajia, mutta niitä on joutunut neuvomaan. Meitä on kaksi ostamassa silloin, toinen nostelee tavaraa hihnalle, toinen pakkaa. Sai pakkaajalle vääntää melkein rautalangasta, että ensimmäiseksi pitäisi kassiin pakata maitopurkit kärryistä, ei niitä voi muiden ostosten päälle laittaa. Hihnalla ei ole kuin yksi niistä kymmenestä. Meillä on 4 isoa kunnollista kassia ostoksia varten ja sen lisäksi pienempiä kangaskasseja, mihin menee sitten pieniä juttuja, jos isot kassit on täynnä tai jotain, minkä runnoutumista pitää varoa. Lihakaupassa on myös jouluisin pakkaajat. Siellä on omistajasuvun nuoret pakkaamassa ja se sujuu hyvin, kun ei ole niin väliä tuotteiden pakkausjärjestyksessä ja lahjoittavat vielä muovikassit kaupan päälle. Marketissa pakkaan tavarani mieluummin itse.

Niinniin! Hitsi kun ei tajunnut, että maitoja oli lisää, niinhän jokainen nyt tekee, tai ainakin just sinä. Ja kyllähän sen kassin koon pitäisi kertoa, mitä sinne laitetaan. Pyh, kun ei osaa edes laittaa tavaroita pussiin!

 

Nuori ja virkeä. Me ollaan varmasti kaikki oltu siinä, tai suuri osa. Kannustan tietenkin tekemään ihan kaiken ja kokeilemaan, mitä on tehtävää, varsinkin tuossa vaiheessa, kun on opiskelija. Mutta jossain vaiheessa, kun työn määrä kasvaa, sulta odotetaan aina kaikki tehtäväksi, palkka ei nouse, kiitosta ei heru ja lomatkin siirtyy, saattaa tulla sellainen kyllästymisen vaihe.

Kun työ jota tein vuosikausia tapahtui selkäytimellä niin siksi erosin virastani ja lähdin opiskelemaan. Ei siis ollut tarve kiillottaa mitään vaan halu oppia ja motivaatio uutta työtä kohtaan.

 

Kaikista tehokkain työllisyystoimi on tulonsiirtojen ja työehtosopimusten yleissitovuuden lopettaminen. Jojainen tulkoon toimeen niin kuin parhaaksi näkee.

Kyllä, mutta tuo malli myös tuhoaa yhteiskunnan. Rikollisuus kukoistaa ja väkivalta on arkipäivää. Onhan noita yhteiskuntia kokeiltu (Haiti, Nicaragua, puolet Afrikkaa) eivätkä ne ole koskaan olleet mitään menestystarinoita.

Paras resepti kehittää ihmisarvoinen ja reilu yhteiskunta on sellainen, missä heikoimmista pidetään huolta minimitasolla, mutta mitään ekstraa ei saa ilmaiseksi. Ja sopimusjärjestelmä (mm. ne työehtosopimukset) pitää huolen siitä, että työntekijän kannattaa tehdä työtä. Työntekemiseen kannustaminen johtaa parempaan yhteiskuntaan. Työntekemisen välttelyyn kannustaminen johtaa huonompaan yhteiskuntaan.

 

Mikä on ap:n ratkaisu työvoiman vajaatuottoisuuden ongelmaan?

Läheskään kaikki työtehtävät ja/tai työntekijät eivät nimittäin tuota työnantajalleen niin paljoa lisäarvoa, että TESsin mukainen palkka kannattaisi maksaa. Toisin sanoen: jos TES-palkan maksamista aletaan vaatia, niin siitä ei suinkaan seuraa nykyisten ilmaistyöntekijöiden palkkaaminen työsuhteeseen vaan se, että työt jäävät tekemättä ja niitä töitä tehneet ihmiset istuvat kotona.

Yksityinen työnantaja ajattelee aina sitä, että mikä toiminta tuottaa hänelle voittoa, ja jos joku toiminta ei tuota tarpeeksi voittoa niin sen toiminnan harjoittaminen lopetetaan. Julkisilla työnantajilla taas on budjetti noudatettavana ja sillä budjetilla voi palkata sitä vähemmän ihmisiä mitä korkeammat palkkauskulut ovat.

Ei tuottamatonta työtä kannata tehdä. Sellaiset yritykset pitää laittaa nurin ja ne yrittäjät kortistoon muiden sossupummien joukkoon. Ehkä joku sitten perustaa menestyvän yrityksen, josta löytyy duunia sille kyvyttömällekin yrittäjälle.

 

Kun työ jota tein vuosikausia tapahtui selkäytimellä niin siksi erosin virastani ja lähdin opiskelemaan. Ei siis ollut tarve kiillottaa mitään vaan halu oppia ja motivaatio uutta työtä kohtaan.

Selkäytimellä, eli justiinsa sitä, mitä puhuin.
Kiillottelet siis nyt, kun otat nohevana kaiken vastaan ja painat toisia alas, jotka ei tahdo into pinkeänä palvella.
Ei kaikilla ole mahdollisuutta tai halua vaihtaa ammattia, meitä on erilaisia ihmisiä.

 

Ei tuottamatonta työtä kannata tehdä. Sellaiset yritykset pitää laittaa nurin ja ne yrittäjät kortistoon muiden sossupummien joukkoon. Ehkä joku sitten perustaa menestyvän yrityksen, josta löytyy duunia sille kyvyttömällekin yrittäjälle.

Tuottamaton työ on eri asia kuin matalasti tuottava työ. Lähes kaikki työ tuottaa jotain, mutta vain harva työ tuottaa niin paljon, että sen tekijälle kannattaa maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka.

Kuitenkin yhteiskunnalle olisi monin tavoin eduksi, jos ihmiset saataisiin pois sieltä kortistosta tekemään edes matalasti tuottavaa työtä.

 

Kyllä, mutta tuo malli myös tuhoaa yhteiskunnan. Rikollisuus kukoistaa ja väkivalta on arkipäivää. Onhan noita yhteiskuntia kokeiltu (Haiti, Nicaragua, puolet Afrikkaa) eivätkä ne ole koskaan olleet mitään menestystarinoita.

Paras resepti kehittää ihmisarvoinen ja reilu yhteiskunta on sellainen, missä heikoimmista pidetään huolta minimitasolla, mutta mitään ekstraa ei saa ilmaiseksi. Ja sopimusjärjestelmä (mm. ne työehtosopimukset) pitää huolen siitä, että työntekijän kannattaa tehdä työtä. Työntekemiseen kannustaminen johtaa parempaan yhteiskuntaan. Työntekemisen välttelyyn kannustaminen johtaa huonompaan yhteiskuntaan.

No niin se rikollisuus kukoistaa jo tänään ja väkivalta on arkipäivää.
Valtiolta ollut rahat loppu jo vuosikymmeniä sitten ja tämä sossuilu loppuu tämän vuosikymmenen aikana.

 

Tuottamaton työ on eri asia kuin matalasti tuottava työ. Lähes kaikki työ tuottaa jotain, mutta vain harva työ tuottaa niin paljon, että sen tekijälle kannattaa maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka.

Kuitenkin yhteiskunnalle olisi monin tavoin eduksi, jos ihmiset saataisiin pois sieltä kortistosta tekemään edes matalasti tuottavaa työtä.

Niin, että tekevät pienellä palkalla ihan mitä tahansa, kunhan tekevät. Mitäs sitten, kun palkalla ei tule toimeen? Sossu maksaa loput, vai odotellaanko, että ruoan ja asuntojen hinta laskee?

 

Tuottamaton työ on eri asia kuin matalasti tuottava työ. Lähes kaikki työ tuottaa jotain, mutta vain harva työ tuottaa niin paljon, että sen tekijälle kannattaa maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka.

Kuitenkin yhteiskunnalle olisi monin tavoin eduksi, jos ihmiset saataisiin pois sieltä kortistosta tekemään edes matalasti tuottavaa työtä.

Ei matalasti tuottava työ ole yhteiskunnan etu. Ainoastaan kehitysvammaisilla kannattaa teettää matalasti tuottavaa työtä ja sekin vain sen takia, että työ itsessään on kuntouttavaa toimintaa. Siis siinä säästetään yhteiskunnan resursseja kun kehitysvammainen puuhastelee jotain sen sijaan, että olisi hoitokotinsa hoitajan kanssa katselemassa sorsia puistossa.

Työkykyiset tulee pitää ennemmin työvoimareservinä, jos heille ei tuottavaa työtä löydy. Mutta useimmissa tapauksissa markkinataloudessa kyllä löytyy, jos sellaisia järjestelmiä ei ole olemassa kuin tuettu työ. Toki osa yrittäjistä on oikeasti niin epäpäteviä, että eivät kykene kehittämään kannattavaa liikeideaa, mutta moni yritys pyörii kannattamattomana yksinkertaisesti sen takia, että niiden kannattaa pyöriä kannattamattomana.