Kulta
Kertokaahan kokemuksia avoimesta parisuhteesta; onko toiminut? Millasia ongelmia on ollut? Miten niistä selvitty? Mitä hyvää se on tuonut?
Itse koen avoimen parisuhteen itselleni parhaaksi vaihtoehdoksi, mutta oma puolisoni ei siihen pysty. Rakastan häntä enemmän kuin ketään muuta ja tiedän etten haluiaisi vaihtaa häntä kehenkään. Haluan olla hänen kanssaan koko loppu elämäni, saada lapset, hankkia talon, elää vanhaksi.
Minulle seksi liittyy uteliaisuuteen uutta ihmistä kohtaan. En välttämättä halua parisuhdetta jokaisen yhden illan jutun tai panokaverin kanssa. Itselleni seksin kokeminen henkilön kanssa, jonka kanssa pystyy juttelemaan syvällisiä monta tuntia ja jonka löytyy sama aaltopituus, on taivaallista. Olen itse hyvin avoin persoona ja rakastan keskusteluja. Rakastan myös tutustua ihmisiin ja joskus saattaa löytyä ihminen johon haluan tutustua syvemmin. Minun mielestäni ihmissuhteita voi olla monenlaisia. Tavallaan ajattelen, että minulla on se yksi kumppani, jonka kanssa rakennan perheeni ja sitten minulla on ns. rakastajia ja kumppaneita, joiden kanssa ihmissuhteet ovat erilaisia. Esim. miesystävät, joiden kanssa ei ole seksiä, mutta vahva ystävyyssuhde tai panokaveri (a.k.a friends with benefits) eli ystävä, jonka kanssa on hauska harrastaa seksiä ja on muutenkin kiva hengailla. Tosin luulen, ettei minulle kehittyisi kovin montaa panokaverisuhdetta, koska loppujen lopuksi tykkään yhden kerran huumasta. Toisaalta, ihmissuhteita on niin monenlaisia, että tiedä mitä kaikkea yhden ihmisen tapaamisesta saattaa kehkeytyä. Siinä se koukku minulle varmasti onkin tutustua uusiin ihmisiin.
Puolisoni on minulle paras ystävä ja ihana rakastaja. Se, että haluan muiden ihmisten kanssa seksiä, ei omasta mielestäni tarkoita ettenkö arvostaisi häntä tai että rakastaisin häntä vähemmän. Olen nämä ajatukset kyllä jakanut hänen kanssaa. Silti puolisoni ei kestä ajatusta minusta muiden kanssa ja on sanonut itku silmässä ettei kestäisi jos kuulisi minun olleen jonkun muun kanssa sängyssä. Toisaalta en ikinä pystyisi tekemään sitä hänelle, mutta toisaalta hieman pelottaa omat halut, jos ne ottavat valtaansa...on kauheaa ajatella ettei täysin pysty luottamaan itseensä eikä kuitenkaan haluaisi satuttaa omaa rakastaan.
Olen valmis antamaan puolisollenikin samat vapauden, jos avointa parisuhdetta kokeilemme, mutta puolisoni sanoo ettei häntä kiinnosta kukaan muu ja väittää ettei kukaan kiinnostuisi hänestä. Yleensä väitän hänelle vastaan, koska mielestäni jokaiselle meistä löytyy se oikea henkilö kenen kanssa synkkaa. Ei kellään ole elämässä ainoastaan yhtä henkilöä, joka on kiinnostunut sinusta ja toisin päin.
Mutta tosiaan, olis siisti kuulla myös muiden ajatuksia avoimesta parisuhteesta, kertokaa mielipiteenne!
Itse koen avoimen parisuhteen itselleni parhaaksi vaihtoehdoksi, mutta oma puolisoni ei siihen pysty. Rakastan häntä enemmän kuin ketään muuta ja tiedän etten haluiaisi vaihtaa häntä kehenkään. Haluan olla hänen kanssaan koko loppu elämäni, saada lapset, hankkia talon, elää vanhaksi.
Minulle seksi liittyy uteliaisuuteen uutta ihmistä kohtaan. En välttämättä halua parisuhdetta jokaisen yhden illan jutun tai panokaverin kanssa. Itselleni seksin kokeminen henkilön kanssa, jonka kanssa pystyy juttelemaan syvällisiä monta tuntia ja jonka löytyy sama aaltopituus, on taivaallista. Olen itse hyvin avoin persoona ja rakastan keskusteluja. Rakastan myös tutustua ihmisiin ja joskus saattaa löytyä ihminen johon haluan tutustua syvemmin. Minun mielestäni ihmissuhteita voi olla monenlaisia. Tavallaan ajattelen, että minulla on se yksi kumppani, jonka kanssa rakennan perheeni ja sitten minulla on ns. rakastajia ja kumppaneita, joiden kanssa ihmissuhteet ovat erilaisia. Esim. miesystävät, joiden kanssa ei ole seksiä, mutta vahva ystävyyssuhde tai panokaveri (a.k.a friends with benefits) eli ystävä, jonka kanssa on hauska harrastaa seksiä ja on muutenkin kiva hengailla. Tosin luulen, ettei minulle kehittyisi kovin montaa panokaverisuhdetta, koska loppujen lopuksi tykkään yhden kerran huumasta. Toisaalta, ihmissuhteita on niin monenlaisia, että tiedä mitä kaikkea yhden ihmisen tapaamisesta saattaa kehkeytyä. Siinä se koukku minulle varmasti onkin tutustua uusiin ihmisiin.
Puolisoni on minulle paras ystävä ja ihana rakastaja. Se, että haluan muiden ihmisten kanssa seksiä, ei omasta mielestäni tarkoita ettenkö arvostaisi häntä tai että rakastaisin häntä vähemmän. Olen nämä ajatukset kyllä jakanut hänen kanssaa. Silti puolisoni ei kestä ajatusta minusta muiden kanssa ja on sanonut itku silmässä ettei kestäisi jos kuulisi minun olleen jonkun muun kanssa sängyssä. Toisaalta en ikinä pystyisi tekemään sitä hänelle, mutta toisaalta hieman pelottaa omat halut, jos ne ottavat valtaansa...on kauheaa ajatella ettei täysin pysty luottamaan itseensä eikä kuitenkaan haluaisi satuttaa omaa rakastaan.
Olen valmis antamaan puolisollenikin samat vapauden, jos avointa parisuhdetta kokeilemme, mutta puolisoni sanoo ettei häntä kiinnosta kukaan muu ja väittää ettei kukaan kiinnostuisi hänestä. Yleensä väitän hänelle vastaan, koska mielestäni jokaiselle meistä löytyy se oikea henkilö kenen kanssa synkkaa. Ei kellään ole elämässä ainoastaan yhtä henkilöä, joka on kiinnostunut sinusta ja toisin päin.
Mutta tosiaan, olis siisti kuulla myös muiden ajatuksia avoimesta parisuhteesta, kertokaa mielipiteenne!