tervettä?

  • Viestiketjun aloittaja millamarika
  • Ensimmäinen viesti
K. Westerlund
Meidän meitä rakastava ja meistä hyvin huolehtiva kaupallinen yhteiskuntamme tarjoaa meille mieluusti malleja siitä, mikä meille on eduksi ja onneksi. Tässä yhteydessä mieleeni tulee erityisesti paitsi pyrkimys esineellistää naisia myös korostaa "ikuista nuoruutta", että kaikkien on tehtävä kaikkensa, jotta näyttäisivät nuorilta fyysisestä iästään huolimatta. Tähän prosessiin liittyy myös nuorten tyttöjen ja ihan lapsi-ikäistenkin muuttamista pukeutumisen, meikkaamisen ja käyttäytymismallien kautta tähän tilaan.

Se muuttaa myös meidän sisäistä arvo- ja suhtautumismaailmaamme.

Tämä on mitä suurimmassa määrin itsetuntokysymys, sillä vain itsetunnoltaan epävarma yrittää ulkoisten mallien kautta olla jotakin, mitä hän luulee muidenkin haluavan, että hän olisi. Sosiaalinen paine on valtava, emme halua erottua joukosta ainakaan tavalla, jonka miellämme negatiiviseksi, ja jos itsetuntomme on heikko, haluamme kompensoida tätä etsimällä suosiota ja huomiota hinnalla millä hyvänsä.

Siitä emme pääse mihinkään, että nuorta naista monet pitävät kaikkein kauneimpana. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö olisi niitä, jotka osaavat arvostaa kypsyneen naisen ulkonäköä. Tässä voisi tietysti paljonkin puhua "kauneuden olemisesta katsojan silmissä" ja ulkonäköseikkojen olennaisuudesta "sisäisen kauneuden" rinnalla, mutta yritän pysyä pääasiassa.

Mikäli ette tiedä, mitä "teenage porn" pitää sisällään, ei tarvitse muuta kuin googlata käsite ja valita "kuvia", niin saa heti selvän silmäyksen. Tämä ei automaattisesti tee teistä pedofiilejä, joten suosittelen tarkistamista, jos asia kiinnostaa.

Jos ette tätä kuitenkaan kehtaa tehdä (etteivät kumppaninne alkaisi syyttää teitäkin pervoiksi), voin kertoa tämän tehneenä, että kuvavalikoimassa on tuskin ketään, joka edes muistuttaisi ala-ikäistä tiukankaan moraalirajauksen puitteissa. Nuoria kylläkin, muttei lapsia. Jos välttämättä haluaa luokitella kiinnostuksen tätä ikäryhmää kohtaan, se olisi lähinnä efebofiliaa, mutta tuskin pedofiliaa.

AP:n mies on selvästi kiinnostunut nuorista naisista uskaltaen myös olla rehellinen kumppanilleen tämän suhteen, mutta tämä tietysti saattaa kiusata kumppania, koska hän itse ei enää koe olevansa "kilpailukykyinen" näiden nuorten kanssa. Se, että mies ilmaisee pitävänsä ajatuksesta, että kumppani käyttäisi samankaltaisia asuja kuin nämä "kilpailukohteet", tuntuu ymmärrettävästi kiusalliselta, mutta saattaa pitää sisällään myös kokemuksen että hän edelleen näkee kumppaninsa todellisten halujensa kohteena ja täysin näiden nuorten esikuvien arvoisena hahmona - sillä tuskin muuten edes haluaisi kuvitella kumppaniaan tällaisissa vetimissä.

Samalla kun näen AP:n miehen valitettavana aikakautensa uhrina, mitä identiteettiarvoseikkoihin ja seksuaalifantasiatasoiseen tarjontaan tulee, pidän valitettavana sitä, että hänet suoraan leimataan joksikin häiriintyneeksi "pedofiiliksi", ellei hänellä selvästi voida osoittaa olevan hallussaan tai hänen muuten käyttäneensä "yleisesti alle 13-vuotiaiden lasten" kuvia tai muuta materiaalia (näin rajat ainakin wikipedian mukaan). Mutta käytännössä pedofilia tarkoittaa esiteini-ikäisiä lapsia, jotka näyttävät lapsilta.

Aikuisten naisten häpykarvojen ajamismuoti on muuten mielestäni ainakin joiltakin osin tämän pedofiilisen "lolita"-ihanteen ("seksuaalisesti varhaiskypsä") yhteiskuntatasoinen oire, noin ohimennen sanottuna (kuten letit, tikkarit ja nallekarhut pornokuvien rekvisiittana).

Tietenkin on surullista ja ehkä oireellistakin, että mies mieluummin katsoo pornoa ja tyttöjä rannalla kuin omaa kumppaniaan. Ymmärrän, että se tuntuu pahalta ihan syystäkin. Jos AP:llä on vahva itsetunto, hän ehkä voi ajatella asiaa niin, että aika usein miesten mielestä jokainen nainen on kuin taideteos, jota voi hetken ihailla, sen kuitenkaan tarkoittamatta sitä, että nämä "taideteokset" pitäisi "ostaa itselleen" ja millään tavalla korvaisivat sitä omaa, aitoa ihmissuhdetta, joka kotona odottaa ja jonka rakastavaan syleilyyn ja hellyydenosoituksiin saa hukuttautua.

Kyllä naisetkin haluavat katsoa komeita (ja nuoriakin) miehiä, myöntäkää pois! Ehkä jopa haluatte, että miehenne käyttäisi vaatteita, jotka korostavat hänen miehekkyyttään haluamallanne tavalla, enkä näe siinä mitään huonoa, päinvastoin. Kun elämme suhteessa jonkun kanssa, rehellisyyden ja miuiden olennaisten parisuhdearvojen rinnalla tärkeätä on myös se, että tulemme mahdollisuuksiemme rajoissa kumppaniamme vastaan hänen tarpeissaan, puolin ja toisin.

Muualle hakeutuminen, fantasioissa tai todellisuudessa, voi olla merkki siitä, että nykyisessä suhteessa olo jollakin tasolla ei tunnu antavan ihan kaikkea sitä, mitä siltä toivoisi.

Silloin on asiasta keskustelun paikka, syyttämättä ja suuttumatta, mutta aidosti kumppanistaan ja hänen ajatuksistaan kiinnostuen. Jos keskusteleminen ei onnistu (edes ulkoisen avun johdatuksella), silloin asia on vakavampi, ja parisuhteen yleistä mielekkyyttä voi alkaa miettiä.
 
ainokainen
Ap, aja lähimpään Citymarkettiin ja osta lasten vaateosastolta Cars-huppari, Hämähäkkimieslippis, PuuhaPete -shortsit ja potkulauta. Jos haluat hardcorea, ota jotain Muumikamaa. Aja takaisin kotiin ja lykkää releet miehellesi. Sano sille että vetäisee ne päälleen, nyt panettaa!

(Edittiä: Tämä oli siis vitsi, jonka tarkoituksena oli tuoda esille sitä, miten absurdia olisi jos asetelma Millamarikan ja hänen ex-miesystävänsä välillä olisi käännettynä toisin päin. Kantani asiaan tullee selväksi.)
 
Viimeksi muokattu:
ai niin
Kiitos KW kannanotostasi. Halusit ymmärtää myös miestä ja hakea syitä tapahtuneelle. Minusta tuo oli erittäin merkittävä asia, että mies sanoi siitä asusteesta naiselleen, jolloin hän todellakin piti naistaan arvossa ja uskalsi sanoa, luotti. En nyt tiedä mikä on tilanne, kun mies on pedofiili ja vaikka mitä. Olen alunperin ollut sitä mieltä, että ongelmat eivät todellakaan ole tytön pukeutumisessa, vaan aivan jossakin muualla ja se on taas seikka , joka voi olla seurustelun este.
 
millamarika
Kiitos KW kannanotostasi. Halusit ymmärtää myös miestä ja hakea syitä tapahtuneelle. Minusta tuo oli erittäin merkittävä asia, että mies sanoi siitä asusteesta naiselleen, jolloin hän todellakin piti naistaan arvossa ja uskalsi sanoa, luotti. En nyt tiedä mikä on tilanne, kun mies on pedofiili ja vaikka mitä. Olen alunperin ollut sitä mieltä, että ongelmat eivät todellakaan ole tytön pukeutumisessa, vaan aivan jossakin muualla ja se on taas seikka , joka voi olla seurustelun este.


Kiitos Kw kannanotostasi. Ongelmat todella ovat muualla kuin tämän tytön pukeutumisessa.
Kumppani on yrittänyt vuosia saada minut pukeutumaan kuin teinitytöt, olisi pitänyt meikata kuin teinitytöt , käyttäytyä kuin teinitytöt. Miksi? Omien sanojensa mukaan olen hänen ainoa mahdollisuuteensa saada kainaloon ja sänkyynsä "oma teini".

Ei se ole se pukeutuminen mikä niissä teineissä kumppania yksinomaan viehättää. Kuulemma koskemattomuus, neitseellisyys. Hänen fantasioissaan hän viettelee teinin ja johdattaa hänet seksinsaloihin. Hän uskoo, että hän saisi teinin nauttimaan seksistä ihan eri tavoin kuin aikuisen naisen, koska teini kun ei ole saanut vielä munaa ja on sitä ensikertaa odottanut paljon- kumppani kuvittelee, että teinille riittäisi nautintoon ihan vain se , että hän antaisi sitä pippeliään. Me vanhemmat naiset ( yli 20 v) kun olemme saaneet munaa niin paljon, että meistä on tullut vaativia eikä meitä enää tyydytetä niin helpolla.


Kun olen tiedustellut, miksi hän ei katso aikuisia naisia masturboidessaan, hän vetoaa siihen, että vain teinien kasvoilta kuvastuu pornossa "aito nautinto". Selitä siinä sitten, että kyse on pornosta, mistä aitous on kaukana.


Että joo- paidat ja nirunaru topit ovat nättejä, mutta on todellakin aika erikoista, että 12 vuotias nähdään seksikkääänä. Nättinä kyllä, kauniina, söpönä jne. mutta että seksikkäänä??


Ja juu, minun tulisi myös vuoteessa käyttäytyä kuten fantasioiden teinit- osaamattomana ja taitamattomana, ujostellen ja hihitellen, loisi kuulemma lisää itsevarmuutta miehelle.


Kiitos kommenteista kaikille, mutta kyllähän tämä suhde on tullut nyt tiensä päähän.

Miksi aloitin ketjun? Ihan vain näyttääkseni ex-kumppanilleni, että ei se hänen toimintansa ja ajatusmaailmansa ihan massan mukaista ole.
 
Viimeksi muokattu:
K. Westerlund
Kiitos Kw kannanotostasi. Ongelmat todella ovat muualla kuin tämän tytön pukeutumisessa.
Kumppani on yrittänyt vuosia saada minut pukeutumaan kuin teinitytöt, olisi pitänyt meikata kuin teinitytöt , käyttäytyä kuin teinitytöt. Miksi? Omien sanojensa mukaan olen hänen ainoa mahdollisuuteensa saada kainaloon ja sänkyynsä "oma teini".

Ei se ole se pukeutuminen mikä niissä teineissä kumppania yksinomaan viehättää. Kuulemma koskemattomuus, neitseellisyys. Hänen fantasioissaan hän viettelee teinin ja johdattaa hänet seksinsaloihin. Hän uskoo, että hän saisi teinin nauttimaan seksistä ihan eri tavoin kuin aikuisen naisen, koska teini kun ei ole saanut vielä munaa ja on sitä ensikertaa odottanut paljon- kumppani kuvittelee, että teinille riittäisi nautintoon ihan vain se , että hän antaisi sitä pippeliään. Me vanhemmat naiset ( yli 20 v) kun olemme saaneet munaa niin paljon, että meistä on tullut vaativia eikä meitä enää tyydytetä niin helpolla.


Kun olen tiedustellut, miksi hän ei katso aikuisia naisia masturboidessaan, hän vetoaa siihen, että vain teinien kasvoilta kuvastuu pornossa "aito nautinto". Selitä siinä sitten, että kyse on pornosta, mistä aitous on kaukana.


Että joo- paidat ja nirunaru topit ovat nättejä, mutta on todellakin aika erikoista, että 12 vuotias nähdään seksikkääänä. Nättinä kyllä, kauniina, söpönä jne. mutta että seksikkäänä??


Ja juu, minun tulisi myös vuoteessa käyttäytyä kuten fantasioiden teinit- osaamattomana ja taitamattomana, ujostellen ja hihitellen, loisi kuulemma lisää itsevarmuutta miehelle.


Kiitos kommenteista kaikille, mutta kyllähän tämä suhde on tullut nyt tiensä päähän.

Miksi aloitin ketjun? Ihan vain näyttääkseni ex-kumppanilleni, että ei se hänen toimintansa ja ajatusmaailmansa ihan massan mukaista ole.

Kiitos itsellesi! Juu, en mennyt kirjoituksessani tuon teinipalvonnan taustoihin, ja ihan hyvä kun näköjään oli jo ihan tuttua asiaa. Muutamia ajatuksia kuitenkin tästä vastauksestasi vielä heräsi.

Neitsyys ja kokemattomuus varsinkin ovat kovaa valuuttaa miehille, joiden tunne omasta miehekkyydestään ja miehisyydestään on epävarmalla pohjalla. Kuten mainitsit hänen sanoneen, se loisi häneen itsevarmuutta, jos hänen kumppaninsa olisi häneen nähden kokemattomampi ja ujompi. Kokenut nainen ilmeisesti pelottaa häntä, sillä kokemuksen kautta vaatimukset kasvavat, mikä lisää miehen suorituspaineita.

Olen varma, että pedofilian psykologinen tausta on tässä samassa mekanismissa, mutta vielä korostuneempana.

Heikko itsetunto on valitettavasti yleistä, ja se selittää osaltaan, miksi teiniporno on niin suosittua miesten keskuudessa. Siinä mielessä se kyllä on melko paljon "massan mukaista". Naisillekin se luo paineita olla jonkun tietyn mallin tai ennakko-odotuksen mukaisia, mikä puolestaan saattaa luoda myös uhmaa ja vastustusta.

Ymmärrän myös miehen tarpeen saada "sänkyynsä oma teini" heijastumana siitä, ettei hän ole tässä elämänsä aikana onnistunut, ja siksi haluaa kauttasi elää tämän menetetyn mahdollisuuden. Siinä on oma tragiikkansa. Ehkä antautumalla hänen "teinikseen" olisit voinut vapauttaa hänet tästä päähänpinttymästä, ja antanut hänelle tilaisuuden kasvaa siitä lopulta irti, mene tiedä. En syytä sinua tällä tästä, mutta kieltäytymällä ja "ongelmallistamalla" tämän asian välillänne se on todennäköisesti vain vahvistanut hänen päähänpinttymäänsä.

Korostan ettei tässä haeta syyllisiä, vaan yritetään ymmärtää. Ymmärtäminen ei myöskään ole automaattisesti jonkun asian hyväksymistä, mutta se helpottaa siihen suhtautumista. Me kaikki teemme ratkaisuja, jotka eivät aina ole parhaita tilanteeseen nähden, mutta yritämme silti yleensä toimia järkevästi ja parhaamme mukaan, minkä on riitettävä.

Jos suhteessanne ovat asiat muutenkin siinä kunnossa, ettei parannusta ole odotettavissa, niin se on kai siinä sitten. Jos tämä "teinihomma" olisi ollut teidän ainoa "suuri koetinkivenne", ja suhde muuten käytännön ja henkisellä tasolla olisi toiminut, olisin suositellut miehelle (ja miksei teille yhteisestikin) käyntiä avioliittoneuvojan luona, tai miehelle joka tapauksessa terapiaa vaurioituneen itsetunnon korjaamiseksi. Samanaikaiset roolileikit olisivat voineet mielestäni tukea tätä prosessia hyvin, mainitsemastani syystä. Yhteiset leikit (ja rento suhtautuminen muutenkin) vahvistavat kummasti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mutta luin sitten tuolta aiempaa, että teillä oli muitakin ongelmia, ja että olette myös jo yrittäneet niitä korjailla terapiassa.

En usko, että miehesi on halunnut tarkoituksella loukata sinua tällä (tai sen tiedät ehkä parhaiten itse), vaan hän on "sielullisessa pattitilanteessa", johon hän on jopa uskaltautunut pyytämään sinulta apua. Se on monelle miehelle paha paikka, oman heikkoutensa myöntäminen saati tunnustaminen ja avun pyytäminen, joten siinä suhteessa näkisin hänessä paljon toivoa ja toiveita antavaa. Hänessä on rohkeutta.

Ikä on suhteellinen asia, jota emme edes omalta kohdaltamme osaisi sanoa, ellei siitä pidettäisi kirjaa. Kaksitoistavuotiaatkin voivat laittautuneina monasti olla ihan parikymppisen näköisiä, joten jos mies nyt ei ihan kakaroita katso, se on paitsi ymmärrettävää myös yleisempää kuin mitä useimmat miehet edes kehtaavat naisilleen myöntää. Ongelman siitä ovat tehneet yhteiskunnalliset normit ja loukkaantuneet tyttöystävät - jos nyt hiukan kärjistäen ja teoreettisesti sen ilmaisee. Mutta kuten sanoin, käytännössä tällainen toiminta ei tee suhteelle hyvää, ja siksi siihen on suhteessa puututtava.

Onnea ja hyvää jatkoa teille molemmille joka tapauksessa, jatkatte sitten yhdessä tai erikseen!
 
Viimeksi muokattu:
millamarika
Kiitos itsellesi! Juu, en mennyt kirjoituksessani tuon teinipalvonnan taustoihin, ja ihan hyvä kun näköjään oli jo ihan tuttua asiaa. Muutamia ajatuksia kuitenkin tästä vastauksestasi vielä heräsi.

Neitsyys ja kokemattomuus varsinkin ovat kovaa valuuttaa miehille, joiden tunne omasta miehekkyydestään ja miehisyydestään on epävarmalla pohjalla. Kuten mainitsit hänen sanoneen, se loisi häneen itsevarmuutta, jos hänen kumppaninsa olisi häneen nähden kokemattomampi ja ujompi. Kokenut nainen ilmeisesti pelottaa häntä, sillä kokemuksen kautta vaatimukset kasvavat, mikä lisää miehen suorituspaineita.

Olen varma, että pedofilian psykologinen tausta on tässä samassa mekanismissa, mutta vielä korostuneempana.

Heikko itsetunto on valitettavasti yleistä, ja se selittää osaltaan, miksi teiniporno on niin suosittua miesten keskuudessa. Siinä mielessä se kyllä on melko paljon "massan mukaista". Naisillekin se luo paineita olla jonkun tietyn mallin tai ennakko-odotuksen mukaisia, mikä puolestaan saattaa luoda myös uhmaa ja vastustusta.

Ymmärrän myös miehen tarpeen saada "sänkyynsä oma teini" heijastumana siitä, ettei hän ole tässä elämänsä aikana onnistunut, ja siksi haluaa kauttasi elää tämän menetetyn mahdollisuuden. Siinä on oma tragiikkansa. Ehkä antautumalla hänen "teinikseen" olisit voinut vapauttaa hänet tästä päähänpinttymästä, ja antanut hänelle tilaisuuden kasvaa siitä lopulta irti, mene tiedä. En syytä sinua tällä tästä, mutta kieltäytymällä ja "ongelmallistamalla" tämän asian välillänne se on todennäköisesti vain vahvistanut hänen päähänpinttymäänsä.

Korostan ettei tässä haeta syyllisiä, vaan yritetään ymmärtää. Ymmärtäminen ei myöskään ole automaattisesti jonkun asian hyväksymistä, mutta se helpottaa siihen suhtautumista. Me kaikki teemme ratkaisuja, jotka eivät aina ole parhaita tilanteeseen nähden, mutta yritämme silti yleensä toimia järkevästi ja parhaamme mukaan, minkä on riitettävä.

Jos suhteessanne ovat asiat muutenkin siinä kunnossa, ettei parannusta ole odotettavissa, niin se on kai siinä sitten. Jos tämä "teinihomma" olisi ollut teidän ainoa "suuri koetinkivenne", ja suhde muuten käytännön ja henkisellä tasolla olisi toiminut, olisin suositellut miehelle (ja miksei teille yhteisestikin) käyntiä avioliittoneuvojan luona, tai miehelle joka tapauksessa terapiaa vaurioituneen itsetunnon korjaamiseksi. Samanaikaiset roolileikit olisivat voineet mielestäni tukea tätä prosessia hyvin, mainitsemastani syystä. Yhteiset leikit (ja rento suhtautuminen muutenkin) vahvistavat kummasti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mutta luin sitten tuolta aiempaa, että teillä oli muitakin ongelmia, ja että olette myös jo yrittäneet niitä korjailla terapiassa.

En usko, että miehesi on halunnut tarkoituksella loukata sinua tällä (tai sen tiedät ehkä parhaiten itse), vaan hän on "sielullisessa pattitilanteessa", johon hän on jopa uskaltautunut pyytämään sinulta apua. Se on monelle miehelle paha paikka, oman heikkoutensa myöntäminen saati tunnustaminen ja avun pyytäminen, joten siinä suhteessa näkisin hänessä paljon toivoa ja toiveita antavaa. Hänessä on rohkeutta.

Ikä on suhteellinen asia, jota emme edes omalta kohdaltamme osaisi sanoa, ellei siitä pidettäisi kirjaa. Kaksitoistavuotiaatkin voivat laittautuneina monasti olla ihan parikymppisen näköisiä, joten jos mies nyt ei ihan kakaroita katso, se on paitsi ymmärrettävää myös yleisempää kuin mitä useimmat miehet edes kehtaavat naisilleen myöntää. Ongelman siitä ovat tehneet yhteiskunnalliset normit ja loukkaantuneet tyttöystävät - jos nyt hiukan kärjistäen ja teoreettisesti sen ilmaisee. Mutta kuten sanoin, käytännössä tällainen toiminta ei tee suhteelle hyvää, ja siksi siihen on suhteessa puututtava.

Onnea ja hyvää jatkoa teille molemmille joka tapauksessa, jatkatte sitten yhdessä tai erikseen!



KW- roolileikkiä on kokeiltu. Tämä vaan lisäsi miehen päähänpinttymää. Teki ns. normaali seksistä mahdotonta. Mitään toiveita ei saisi esittää, positiivista ohjausta ei saisi antaa. Naisen tulisi saada nautinto tasan ja ainoastaan siitä,että mies muutaman kerran työntelee peniksellään- koska kuten kirjoitin, miehen mukaan teinityttö saisi orgasminsa yksinomaan siitä, ja miehen mielestä tämä on ainoa oikea tapa naisen nauttia.

Joten antautumalla tähän roolileikkiin, tulee pönkittäneeksi miehen vääristynyttä kuvitelmaa ja samalla esineellistää itsensä panopatjaksi. Joka ei todellakaan tee suhtelle hyvää. Nainen ei saisi olla millään tavalla aktiivinen vuoteessa, omiin sukuelimiinsä ei saa kajota, suuseksiä ei harrasteta, jos nainen on märkä- sillä silloinhan sitä ei miehen mielestä tarvita jne.


Joten mieheltä ei ole kielletty tätä fantasiaa, vaan fantasian toteuttaminen on tehnyt siitä entistä pahemman pakkomielteen ja johtanut kierteeseen, jossa kahden aikuisen kohtaamisesta vuoteessa on tullut mahdottomuus. Ts. jos olet oma itsesi, potenssi pettää miehellä.

Ongelmat ovat syvällä ja terapiaa on miehelle suositeltu ensialkuun 8 vuodeksi.
 
Viimeksi muokattu:
K. Westerlund
Okei. Vai niin pitkällä jo olette. Vaikuttaa tosiaan siltä, että olet todella yrittänyt tulla miestä vastaan jo pitkän aikaa ja ihan oikeilla keinoilla. Miehen tila vaikuttaa tosiaan hyvin patologiselta, eikä hänen ongelmana ei tosiaankaan tunnu olevan pelkkä teinifiksaatio. Hänellä tuntuu myös olevan perustavanlaatuisia tunnetason ongelmia yleisessä suhtautumisessa seksuaalisuuteen ja läheisyyteen. Hän ei itsekään ilmeisesti tunne itseään aikuiseksi mieheksi - selvästi ainakaan sängyssä.

Tilanteen muuttuminen on, joskin varmaan mahdollista, todennäköisesti pitkä ja vaikea prosessi, ja se onnistuu vain jos mies itse on todella motivoitunut ja itse sitä haluaa. Kuten ilmiselvästi tiedätkin.

Toivon, että saat vierellesi aikuisen miehen, veroisesi kumppanin. Miehesi henkisesti aikuiseksi kasvaminen vaatisi sinulta jatkuvaa aikuisena olemista hänelle, joten mistään parisuhteesta ei sinä aikana voisi edes puhua. Parisuhteessa ei edes ole kumppanin tehtävä olla terapeuttina, sillä terapia on valtasuhde, kuin opettaja-oppilas ja lapsi-vanhempi. Tämän tekemättä jääneestä kasvatuksesta pitää vastata joku muu, kuten juuri terapeutti. Miehesi ei ehkä lopulta haluakaan muuttua, jolloin mikään ei tule muuttumaan. Matka aikuisuuteen on iso muutos, ja siksi se pelottaa.

Tiedät varmasti parhaiten itse, miten tuosta kannattaa jatkaa. Toivotan voimia ja onnea sille matkalle!
 
popotrp
Mies 50 v tuli kotiin rannalta ja kertoi minulle, että jollain 12 vuotiaalla tytöllä oli tosi kivasti pari nirunarutoppia päällekkäin ja suositteli minun pukeutumaan samoin. Näyttäisi kuulemma kivalle.

Olin aivan äimänä. Ensinnäkin, olen yli 40. Toisekseen, miksi hemmetissä 50 mies kiinnittää mitään huomiota 12 vuotiaisiin tyttöihin?

Tiedustellessani tätä, mies totesi, "sillä oli samanlaiset kauniit olkapäät kuin sinulla"


Olen aika ahdistunut ollut tästä. Musta tämä ei kuullosta terveeltä. Mies ei suostu asiasta keskustelemaan- alkaa huutamaan ja raivoamaan vaan.

Netin sivuhistoria on pullollaan teenage- porn hakuja ja nyt sitten mun pitäisi pukeutua kuin 12 kesäiset ja miehellä ei mielestään ole ongelmaa ???

Minulla sen sijaan on melkoiset ongelmat tästä. ONKO TÄMÄ MIELESTÄNNE TERVETTÄ????
Älä ota lämpöä. Toi on ihan tervettä.
 
Viimeksi muokattu:
AN
"Kyllä naisetkin haluavat katsoa komeita (ja nuoriakin) miehiä, myöntäkää pois! Ehkä jopa haluatte, että miehenne käyttäisi vaatteita, jotka korostavat hänen miehekkyyttään haluamallanne tavalla, enkä näe siinä mitään huonoa, päinvastoin."

Tuskin kukaan aikuinen nainen haluaa katsella mitään 12-vuotiaita kakaroita. Ei edes 15-vuotiaita.
Miehekkyyden korostaminen on aivan eria asia kuin teinin matkiminen!

Ap:n mies on heikkoitsetuntoinen, kokee itsensä seksuaalisesti huonoksi ja näin ollen haluaa naisen olevan raakile.

Ap. Sinä et miestä pysty muuttamaan, lähde elämään omaa elämääsi oikeasti aikuisen kumppanin kanssa.
 
ainokainen
Olen 100% samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa.
(Ja anteeksi tuo edellinen pöhkö viestini, mutta yritin siinä kuvata nimenomaan sitä, miten absurdi tilanne olisi, jos roolit käännettäisiin toisin päin.)

Viehtymys 12-vuotiaaseen tyttöön ei ole millään mittapuulla normaalia.
Eli en nyt lähtisi tuohon K.Westerlundin selitysmalliin, jossa ap:lle tuli paha mieli siitä, kun hän ei enää koe itseään kilpailukykyiseksi 12-vuotiaan rinnalla.

EI KUKAAN NORMAALI AIKUINEN NAINEN KILPAILE 12-VUOTIAAN KANSSA, JUMALAUTA!!!
 
ai niin
Olen 100% samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa.
(Ja anteeksi tuo edellinen pöhkö viestini, mutta yritin siinä kuvata nimenomaan sitä, miten absurdi tilanne olisi, jos roolit käännettäisiin toisin päin.)

Viehtymys 12-vuotiaaseen tyttöön ei ole millään mittapuulla normaalia.
Eli en nyt lähtisi tuohon K.Westerlundin selitysmalliin, jossa ap:lle tuli paha mieli siitä, kun hän ei enää koe itseään kilpailukykyiseksi 12-vuotiaan rinnalla.

EI KUKAAN NORMAALI AIKUINEN NAINEN KILPAILE 12-VUOTIAAN KANSSA, JUMALAUTA!!!
Älä huuda, normaalistikin voi olla. Pitää myös muistaa se tosiasia, että viimekädessä itse tekee tulkinnan kilpailuasetelmasta ja kokee itsensä vähempiarvoiseksi, mikä ei ole sanojan tavoite
 
Viimeksi muokattu:
Ihmettelevä
KW- roolileikkiä on kokeiltu. Tämä vaan lisäsi miehen päähänpinttymää. Teki ns. normaali seksistä mahdotonta. Mitään toiveita ei saisi esittää, positiivista ohjausta ei saisi antaa. Naisen tulisi saada nautinto tasan ja ainoastaan siitä,että mies muutaman kerran työntelee peniksellään- koska kuten kirjoitin, miehen mukaan teinityttö saisi orgasminsa yksinomaan siitä, ja miehen mielestä tämä on ainoa oikea tapa naisen nauttia.

Joten antautumalla tähän roolileikkiin, tulee pönkittäneeksi miehen vääristynyttä kuvitelmaa ja samalla esineellistää itsensä panopatjaksi. Joka ei todellakaan tee suhtelle hyvää. Nainen ei saisi olla millään tavalla aktiivinen vuoteessa, omiin sukuelimiinsä ei saa kajota, suuseksiä ei harrasteta, jos nainen on märkä- sillä silloinhan sitä ei miehen mielestä tarvita jne.


Joten mieheltä ei ole kielletty tätä fantasiaa, vaan fantasian toteuttaminen on tehnyt siitä entistä pahemman pakkomielteen ja johtanut kierteeseen, jossa kahden aikuisen kohtaamisesta vuoteessa on tullut mahdottomuus. Ts. jos olet oma itsesi, potenssi pettää miehellä.

Ongelmat ovat syvällä ja terapiaa on miehelle suositeltu ensialkuun 8 vuodeksi.
Miten ihmeessä olet nainut tuollaisen miehen ja vielä
tehnyt hänen kanssaan lapsia? Luulisi, että tuollaiset piirteet tulevat jo seurustellessa ilmi. 8 vuoden terapia kuulostaa jo kusetukselta. Parantuuko mies muka taipumuksistaan sen jälkeen, jos on jo 50 v.?
 
Viimeksi muokattu:
millamarika
Alkuperäinen kirjoittaja Ihmettelevä;11550651:
Miten ihmeessä olet nainut tuollaisen miehen ja vielä
tehnyt hänen kanssaan lapsia? Luulisi, että tuollaiset piirteet tulevat jo seurustellessa ilmi. 8 vuoden terapia kuulostaa jo kusetukselta. Parantuuko mies muka taipumuksistaan sen jälkeen, jos on jo 50 v.?

Puhuin lastemme ikäisistä lapsista. Yhteisiä lapsia meillä ei ole, molemmilla omia. Muutaman vuoden seurustelun myötä olemme siis päätyneet tähän tilaan.
 
K. Westerlund
Olen 100% samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa.
(Ja anteeksi tuo edellinen pöhkö viestini, mutta yritin siinä kuvata nimenomaan sitä, miten absurdi tilanne olisi, jos roolit käännettäisiin toisin päin.)

Viehtymys 12-vuotiaaseen tyttöön ei ole millään mittapuulla normaalia.
Eli en nyt lähtisi tuohon K.Westerlundin selitysmalliin, jossa ap:lle tuli paha mieli siitä, kun hän ei enää koe itseään kilpailukykyiseksi 12-vuotiaan rinnalla.

EI KUKAAN NORMAALI AIKUINEN NAINEN KILPAILE 12-VUOTIAAN KANSSA, JUMALAUTA!!!

Eihän tässä ymmärtääkseni edes ollut kyse kilpailuasetelmasta 12-vuotiaan tytön ja AP:n välillä. AP:n mies oli nähnyt tytön, jolla oli hänen mielestään kiva vaatetus ja kauniit olkapäät kuten AP:lläkin hänen mielestään oli. Koen hänen käyttäneen tätä nimenomaista tyttöä vain satunnaisena esimerkkinä omista mielihaluistaan ja toiveistaan, kuin haluaisi siniset seinät, koska tykkää taivaan väristä.

"Selitysmallini" ei ollut selitysmalli vaan annettujen tietojen pohjalta tehtyjen havaintojen mukainen todennäköinen mahdollisuus monista jopa samanaikaisista eri mahdollisuuksista. En näe mitenkään omituisena saati epätodennäköisenä, että kun joku toivoo, että muuttuisit jonkun toisen näköiseksi tai oloiseksi, että se saattaa pahoittaa mielesi.

Ymmärrän hyvin tämän puheena olevan ilmiön herättämän tunnelatauksen, sillä paitsi että tässä on puhe suhdetta hajottavista voimista, kyse on myös vakavasta ja huolestuttavasta lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta paineesta, jota heidän ei tietenkään tulisi joutua vielä siinä iässä kohtaamaan. Yhteiskunnassamme on valitettavasti kuitenkin selviä pyrkimyksiä nuorten ja jopa lastenkin seksualisoimiseen, mikä omalla tapaa hyväksyttää tämän taipumuksen heillä, joilla se on. Yhteiskunnalliset paineet saavat nuoretkin haluamaan, että itsekin olisivat aikuisempia tai ainakin aikuisemman näköisiä, kuin mitä oikeasti ovat.

Tähän liittyy vahvasti naisten esineellistäminen ja yleinen fyysisyyden korostaminen ihmissuhteissa, henkisen olemuksen ja ihmisyyden kustannuksella. Meitä on siis opetettu näkemään ihminen fyysisenä hahmona, objektina, eikä oman identiteetin omaavana persoonana.

Fyysisesti katsottuna suhteellisen nuoretkin tytöt ovat jo melko lailla aikuisen näköisiä ja fyysisesti kehittyneitä. Nikille AN haluaisin huomauttaa, että pojat kypsyvät tyttöjä hitaammin sekä fyysisesti että psyykkisesti, joten fyysisessä mielessä ei voi mitenkään verrata 12-15-vuotiasta poikaa samanikäiseen tyttöön. Poika alkaa fyysisesti muistuttaa miestä keskimäärin vasta noin 16-vuotiaana, kun taas monet tytöt naisistuvat paljon aikaisemmin.

Fyysisesti 12-15-vuotiaassakin tytössä voi siksi olla jo "katseltavaa" (vaikkei hänessä muuten olisi vielä kiinnostavuutta tai potentiaalia suhteeseen), mikä on reaalimaailman fakta, siitä huolimatta haluaako sen myöntää vai ei, ja siitä huolimatta onko se tervettä, asiallista ja hyväksyttävää vai ei.

Mitä tulee "ihmettelevän" kysymykseen, ikä ei ole rajoittva tekijä psyykkiseen eheytymiseen. Että terapia kestäisi juuri ne kahdeksan vuotta, sitä taas en usko, että kukaan pystyy tarkkaan etukäteen määrittelemään. Ymmärrän tuon toteamuksena, joka viittaa prosessin aikaa vievyyteen, mutta todellisuudessa terapeuttisen prosessin kesto ja onnistuminen ovat kovin riippuvaisia terapoidun omasta tahdosta, kyvykkyydestä kohdata ja työstää omaa sisintään, sekä psyykkisen trauman vakavuudesta. Ja tietenkin terapeutin pätevyydestä sekä hänen ja terapoidun yhteistyökyvystä.
 
Viimeksi muokattu:
ai niin
Minusta tässä on myös kysymyksessä kyvyttömyys keskustella asioista. On ikävää, kun tilanteet kärjistyvät; silloin etsitään virheitä, kun sovittelevammassa yhteiselossa haetaan ratkaisuja ja pyritään ymmärtämään.
 
Tiinuli
Fyysisesti 12-15-vuotiaassakin tytössä voi siksi olla jo "katseltavaa" (vaikkei hänessä muuten olisi vielä kiinnostavuutta tai potentiaalia suhteeseen), mikä on reaalimaailman fakta, siitä huolimatta haluaako sen myöntää vai ei, ja siitä huolimatta onko se tervettä, asiallista ja hyväksyttävää vai ei.
.

No voi hyvänen aika sentään. Lapsia tuon ikäiset on, moni käyttää paljastavia vaatteita, itsekin käytin, ja muistan kuinka aikuiset äijät yritti silloin iskeä. Monella vielä hyvä ammatti; oli lääkäriä ja insinööriä. Sen verran kuitenkin järkeä oli päässä, "kiitos" lapsuudenkokemusten, että pimperoa ne haki, helppoa sellaista. Jos oma mieheni katsoisi tuon ikäisiä sillä silmällä, niin hoitoon ohjaisin.
 
Viimeksi muokattu:
millamarika
Minusta tässä on myös kysymyksessä kyvyttömyys keskustella asioista. On ikävää, kun tilanteet kärjistyvät; silloin etsitään virheitä, kun sovittelevammassa yhteiselossa haetaan ratkaisuja ja pyritään ymmärtämään.

Kyvyttömyys keskustella asioista?? Sovittelua? Lukaisepas nyt viestiketju huolella läpi ja lue mitä asioiden eteen on jo tehty ja tuloksetta- tilanteen vain pahentuessa.
 
Viimeksi muokattu:
Ruusupuu 2
Kiitos itsellesi! Juu, en mennyt kirjoituksessani tuon teinipalvonnan taustoihin, ja ihan hyvä kun näköjään oli jo ihan tuttua asiaa. Muutamia ajatuksia kuitenkin tästä vastauksestasi vielä heräsi.

Neitsyys ja kokemattomuus varsinkin ovat kovaa valuuttaa miehille, joiden tunne omasta miehekkyydestään ja miehisyydestään on epävarmalla pohjalla. Kuten mainitsit hänen sanoneen, se loisi häneen itsevarmuutta, jos hänen kumppaninsa olisi häneen nähden kokemattomampi ja ujompi. Kokenut nainen ilmeisesti pelottaa häntä, sillä kokemuksen kautta vaatimukset kasvavat, mikä lisää miehen suorituspaineita.

Olen varma, että pedofilian psykologinen tausta on tässä samassa mekanismissa, mutta vielä korostuneempana.

Heikko itsetunto on valitettavasti yleistä, ja se selittää osaltaan, miksi teiniporno on niin suosittua miesten keskuudessa. Siinä mielessä se kyllä on melko paljon "massan mukaista". Naisillekin se luo paineita olla jonkun tietyn mallin tai ennakko-odotuksen mukaisia, mikä puolestaan saattaa luoda myös uhmaa ja vastustusta.

Ymmärrän myös miehen tarpeen saada "sänkyynsä oma teini" heijastumana siitä, ettei hän ole tässä elämänsä aikana onnistunut, ja siksi haluaa kauttasi elää tämän menetetyn mahdollisuuden. Siinä on oma tragiikkansa. Ehkä antautumalla hänen "teinikseen" olisit voinut vapauttaa hänet tästä päähänpinttymästä, ja antanut hänelle tilaisuuden kasvaa siitä lopulta irti, mene tiedä. En syytä sinua tällä tästä, mutta kieltäytymällä ja "ongelmallistamalla" tämän asian välillänne se on todennäköisesti vain vahvistanut hänen päähänpinttymäänsä.

Korostan ettei tässä haeta syyllisiä, vaan yritetään ymmärtää. Ymmärtäminen ei myöskään ole automaattisesti jonkun asian hyväksymistä, mutta se helpottaa siihen suhtautumista. Me kaikki teemme ratkaisuja, jotka eivät aina ole parhaita tilanteeseen nähden, mutta yritämme silti yleensä toimia järkevästi ja parhaamme mukaan, minkä on riitettävä.

Jos suhteessanne ovat asiat muutenkin siinä kunnossa, ettei parannusta ole odotettavissa, niin se on kai siinä sitten. Jos tämä "teinihomma" olisi ollut teidän ainoa "suuri koetinkivenne", ja suhde muuten käytännön ja henkisellä tasolla olisi toiminut, olisin suositellut miehelle (ja miksei teille yhteisestikin) käyntiä avioliittoneuvojan luona, tai miehelle joka tapauksessa terapiaa vaurioituneen itsetunnon korjaamiseksi. Samanaikaiset roolileikit olisivat voineet mielestäni tukea tätä prosessia hyvin, mainitsemastani syystä. Yhteiset leikit (ja rento suhtautuminen muutenkin) vahvistavat kummasti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mutta luin sitten tuolta aiempaa, että teillä oli muitakin ongelmia, ja että olette myös jo yrittäneet niitä korjailla terapiassa.

En usko, että miehesi on halunnut tarkoituksella loukata sinua tällä (tai sen tiedät ehkä parhaiten itse), vaan hän on "sielullisessa pattitilanteessa", johon hän on jopa uskaltautunut pyytämään sinulta apua. Se on monelle miehelle paha paikka, oman heikkoutensa myöntäminen saati tunnustaminen ja avun pyytäminen, joten siinä suhteessa näkisin hänessä paljon toivoa ja toiveita antavaa. Hänessä on rohkeutta.

Ikä on suhteellinen asia, jota emme edes omalta kohdaltamme osaisi sanoa, ellei siitä pidettäisi kirjaa. Kaksitoistavuotiaatkin voivat laittautuneina monasti olla ihan parikymppisen näköisiä, joten jos mies nyt ei ihan kakaroita katso, se on paitsi ymmärrettävää myös yleisempää kuin mitä useimmat miehet edes kehtaavat naisilleen myöntää. Ongelman siitä ovat tehneet yhteiskunnalliset normit ja loukkaantuneet tyttöystävät - jos nyt hiukan kärjistäen ja teoreettisesti sen ilmaisee. Mutta kuten sanoin, käytännössä tällainen toiminta ei tee suhteelle hyvää, ja siksi siihen on suhteessa puututtava.

Onnea ja hyvää jatkoa teille molemmille joka tapauksessa, jatkatte sitten yhdessä tai erikseen!
Hei! Näin ulkopuolisena kun luin kirjoituksianne, niin ovat upeita avoimuudessaan! Tämä edelläoleva ja myös ketjun aloittajan, joka kertoi ongelmastaan parisuhteessa. En osaa muuta sanoa kuin kiitos teille! On luxusta lukea tällaista tekstiä. Hyvää viikonloppua!
 
Viimeksi muokattu:
Hälytys?
Puhuin lastemme ikäisistä lapsista. Yhteisiä lapsia meillä ei ole, molemmilla omia. Muutaman vuoden seurustelun myötä olemme siis päätyneet tähän tilaan.
Huoleen on aihetta, ei näitä kertomiasi asioita voi olankohautuksella ohittaa.
Ehkäpä kannattaa miettiä perinpohjin, kannattaako tuota suhdetta jatkaa. Jos miehellä on tuollaisia viehtymyksiä, vaaranpaikkoja tulee olemaan kotonakin.
 
Viimeksi muokattu:
AN
Olisi mielenkiintoista tietää, miten tämä kaikesta kaiken "tietävä" ja mustan valkoiseksi selittävä, aina oikeassa (omasta mielestään) oleva K. Westerlund suhtautuisi asiaan, jos joku keski-ikäinen mies kiinnostuisi hänen 12-vuotiaan lapsensa "olkapäistä". Edelleen sitä mieltä, että kyllähän niissä kateltavaa riittää. Joko KW on todella naivi tähän maailman aikaan, tai sitten omaa itse jonkinlaisia taipumuksia joita normi moraalikäsityksin ei voi selitellä, saatika hyväksyä. Olkoot 12-vuotias ihan kuinka kypsä tahansa fyysisesti, ei se oikeuta aikuista seksuaaliviritteiseen käytökseen tai puheisiin. Ja jos KW väittää, että ikää on vaikea arvioida, niin höpön höpö -taas vain tekosyy puolustella omia perversioitaan.
Muistan itseni noin 12-14 vuotiaana tyttönä, voi kuinka vastenmielistä oli, kun aikuiset miehet viheltelivät ja lausuivat seksistisiä kommentteja meistä nuorista. Onko KW juurikin tätä samaa sarjaa.
 
ai niin
Olisi mielenkiintoista tietää, miten tämä kaikesta kaiken "tietävä" ja mustan valkoiseksi selittävä, aina oikeassa (omasta mielestään) oleva K. Westerlund suhtautuisi asiaan, jos joku keski-ikäinen mies kiinnostuisi hänen 12-vuotiaan lapsensa "olkapäistä". Edelleen sitä mieltä, että kyllähän niissä kateltavaa riittää. Joko KW on todella naivi tähän maailman aikaan, tai sitten omaa itse jonkinlaisia taipumuksia joita normi moraalikäsityksin ei voi selitellä, saatika hyväksyä. Olkoot 12-vuotias ihan kuinka kypsä tahansa fyysisesti, ei se oikeuta aikuista seksuaaliviritteiseen käytökseen tai puheisiin. Ja jos KW väittää, että ikää on vaikea arvioida, niin höpön höpö -taas vain tekosyy puolustella omia perversioitaan.
Muistan itseni noin 12-14 vuotiaana tyttönä, voi kuinka vastenmielistä oli, kun aikuiset miehet viheltelivät ja lausuivat seksistisiä kommentteja meistä nuorista. Onko KW juurikin tätä samaa sarjaa.
Kirjoituksesi on niin sairas, että ei siihen pitäisi edes vastata. Mutta ottaa niin aivoon, että tuolle tielle edes lähdetään, kun kaikki on edellä luettavissa. Luulen tietäväni kyllä syyn siihen, että aloitat tuollaisen luulottelun. Sairas mielesi on kateellinen siitä, että saa huomiota osakseen ennen sinua. Olet suunnattoman ärsyyntynyt KW:n tietämyksestä ja hyvästä kirjoitustaidosta; katso hakusana narsismi, siellä on sinulle asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
AN
Kirjoituksesi on niin sairas, että ei siihen pitäisi edes vastata. Mutta ottaa niin aivoon, että tuolle tielle edes lähdetään, kun kaikki on edellä luettavissa. Luulen tietäväni kyllä syyn siihen, että aloitat tuollaisen luulottelun. Sairas mielesi on kateellinen siitä, että saa huomiota osakseen ennen sinua. Olet suunnattoman ärsyyntynyt KW:n tietämyksestä ja hyvästä kirjoitustaidosta; katso hakusana narsismi, siellä on sinulle asiaa.

Ei pitäisi edes kommentoida, mutta katsoppas mielenterveysongelmat -sielläpä sinulle asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
K. Westerlund
Täällähän on ollut vilkasta toimintaa, harmi etten ehtinyt mukaan!

Haluan heti alkuun kiittää ystävällisistä sanoista ja muistakin kannanotoista! Tosin täytyy sanoa, että vaikka on kiva, että "ai niin" otti minut puolustukseen, toivoisin ettei kukaan lähtisi sille linjalle, että alkaa leimata toisia eri nimikkeillä, vaikka siihen omasta mielestään olisi aihettakin. Vaikka minuakin on syytetty "narsujen diagnosoinnista" täällä Elleissä vähän väliä, en kuitenkaan sitä tee, vaan olen niitä huomatessani kiinnittänyt huomioni mahdollisiin narsismille ominaisiin piirteisiin, joita kirjoituksissa kuvataan kolmannesta henkilöstä, ja havainnoistani kommentoinut. En siis ole suoraan enkä epäsuorastikaan ketään nimittänyt narsistiksi (saati miksikään muuksi), ja osaltani toivon, ettei kukaan muukaan sitä tekisi.

Vaikka AN:in kirjoitus saattaakin osoittaa merkkejä provosoiduksi tulemisesta ja jonkinasteista hyökkäävyyttä, siinä ei silti ole mitään narsismiin viittaavaa.

Luulenpa, että tässä pääjutussa on nyt kyse siitä, että tapani kylmästi analysoida ja tarkastella asioita on provosoinut lukijoita tunnepitoisen aiheen johdosta lukemaan "rivien välistä" sellaista, mitä en ole sanonut. Haluan tarkastella tätä nyt lähemmin, ja toivon, että lukisitte sanomani huolellisesti niin kuin sen olen kirjoittanut.

Nikit AN ja Tiinuli kumpikin ovat itse kokeneet vanhempien miesten tungettelevaa käytöstä, mikä osaltaan tukee sitä, mitä aiemmin sanoin: teini-ikäiset tytöt ovat ulkonäöllisesti huomiota herättäviä miesten keskuudessa, eikä "paljastavien vaatteiden" käyttäminen ainakaan helpota asiaa. Tämä on asian faktinen tilanne ja luonne.

On sitten ihan eri asia, mitä tästä kaikesta ajattelemme, ja mitä meidän pitäisi ajatella. Kuten sanoin, ymmärtäminen ei ole hyväksymistä. Jos totean, että teini-ikäiset ovat kiinnostavia miesten mielestä, se ei tarkoita sitä, että hyväksyisin, että jotkut miehet käyttäytyvät hävyttömästi eivätkä tytöt saa olla rauhassa törkeyksiltä. Jos totean, että ymmärrän miesten olevan kiinnostuneita teineistä, se ei ole kannanotto sille, onko ilmiö tervettä vai ei.

Väitän edelleen, että ikää voi olla vaikea arvioida - myös teini-ikäisillä, joskin erehtymisen haarukka on pienempi kuin täysi-ikäisillä. Googlatkaa vaikka tuo edellä mainittu "teenage porn" (tai "teenage girls", jos haluaa siistimpää kuvamateriaalia) kuvahakuna, ja arvioikaa siellä olevien tyttöjen ikää. Selvästi nuoria useimmat siellä, mutta ovatko 16-, 18- vai ehkä 14- vuotiaita tai jotakin muuta, sitä en minä ainakaan osaa sanoa kuin parhaimmillaan vähän sinnepäin. Suurin osa tytöistä on kuitenkin ihan naisellisen ja sukukypsän näköisiä, olkoonkin, etteivät välttämättä henkisesti sitä vielä ole.

Oletetaan, että minulla olisi teini-ikäinen tyttö (saattaapa olla että onkin tai on ollut, mutta voi myös olla ettei olekaan), ja joku mies osoittaisi "kiinnostusta", kuten AN kuvasi. Olisin pitänyt alusta asti kunnia-asianani, että olisin kasvattanut tyttöni tietoiseksi omasta arvostaan, olemuksestaan ja ulkonäöstään, ettei hänen tarvitsisi kalastella hyväksyntää ja huomiota muilta, mikä suoraan myös vaikuttaisi hänen olemukseensa - hänen ei tarvitsisi pukeutua saati esiintyä provosoidusti.

Tämä olisi auttanut häntä myös suhtautumaan tyynesti tällaisiin äijiin, sillä hän ymärtäisi kaiken takana olevan luonnollisuuden, sekä sen, että näitä miehiä ei vain ole kasvatettu kunnolla. Heidän käytöksensä ei ole tyttöni vastuulla eikä siksi myöskään hänen ongelmansa - elleivät he kävisi käsiksi, mikä sitten on jo oma asiansa.

Jos itse olisin tyttäreni matkassa, olisin tietenkin tilanteesta riippuen valmis kasvattamaan näitä miehenköriläitä, osoittaakseni, että tyttäreni on minulle arvokas, mutta uskoisin myös tytön itse osaavan laukoa näille tarvittaessa "jauhot suuhun", koska hän on oppinut tietämään oman arvonsa ja pystyy suhtautua tilanteeseen ilman tunnevaikutusta, ja siksi toimia kognitiivisesti, harkiten.

Minusta on erittäin valitettavaa, että kulttuurimme kannustaa keskenkasvuisia naisenalkuja, jotka identiteetin heikkouden takia ottavat hanakasti mallia ympäristöstään ja haluavat tehdä itseään tykö, esiintymään ulkonäköfiksoidusti provoillen ja ikäistään vanhempina, vaikkeivät siinä iässä vielä mitenkään pitäisi, ja samoin nostaa esiin henkisesti keskenkasvuisia miehenalkuja, jotka eivät saa alkeellisiakaan käytöstapoja ja moraalista selkärankaa ylikorostuneen miehuusihanteen tueksi.

Missä ovat heidän vanhempansa, jotka heidän kasvatuksestaan ovat vastuullisia?

Siksi katsoisin aiheelliseksi ei pelkästään moittia tai leimata miehenköriläitä siitä, että eivät osaa käyttäytyä, vaan myös aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan näihin yhteiskunnassamme vallitseviin sairaisiin identiteettiä ja moraalia koskeviin roolimalleihin ja vaikutteisiin sekä poikien että tyttöjen osalta. Kannustan vastuulliseen ja läsnä olevaan aikuisuuteen, joka saattaa ja tukee lapsia kasvussaan kohti oman itsenäisyytensä vastuullisuutta, ihan perille asti.

Toivon tämän selvittäneen kantaani asiassa.
 

Yhteistyössä