vierailija
No ei mene. Mikö sitte on raitsikka
vierailija
Valvotko sä nyt pienen kanssa? Kumpi tuli? Menikö synnytys hyvin? Onnea
vierailija
ei päde Helsingissä, osan aikaa metro ei ole maan alla.
Ei oo vielä syntyny sitä odotellessa
vierailija
On myös olemassa kokonaan maanpäällisiä metroja, kuten myös raitiovaunuja jotka menevät suuren osan matkastaan maan alla ja joilla on maanalaisia pysäkkejä.
vierailija
Ero liittyy paljolti siihen, että millä nimellä jotakin rataa tai liikennettä halutaan markkinoida. Esimerkiksi sen tyyppistä rataa joka Tampereella on kutsutaan maailmalla joissakin kaupungeissa metroksi.
Toki jos vaunut kulkevat puhtaasti katuverkossa eikä niiden nopeus ole kovin suuri, niin sitten se on itsestäänselvästi raitiotie. Tai jos vaunut kulkevat tunnelissa ja ovat rakenteeltaan katuliikenteeseen kelpaamattomia niin sitten se on itsestäänselvästi metro.
Sekään ei ole muuten mitenkään selvä rajanveto, että millaista rataa kutsutaan metroksi ja millaista rautatieksi.
Toki jos vaunut kulkevat puhtaasti katuverkossa eikä niiden nopeus ole kovin suuri, niin sitten se on itsestäänselvästi raitiotie. Tai jos vaunut kulkevat tunnelissa ja ovat rakenteeltaan katuliikenteeseen kelpaamattomia niin sitten se on itsestäänselvästi metro.
Sekään ei ole muuten mitenkään selvä rajanveto, että millaista rataa kutsutaan metroksi ja millaista rautatieksi.
no metro lie nopeempi ainakin
vierailija
jos metrojunan kuski köröttelis vaan pintakaasulla niin muuttuisiko se silloin ratikaksi?
vierailija
Ei metrossa ole kaasua!
vierailija
Metro on kevytjuna, joka kulkee sähköistettyä raidejärjestelmää käyttäen ilman risteyksiä. Raitiovaunu on kevytjuna, joka saa käyttövoimansa sähköjohdoista ja kulkee usein osana katuverkkoa ja siten joutuu alistumaan liikennevaloille. Metro on sen takia nopeampi ja siinä on pidemmät pysäkkivälit.
vierailija
On paljon metroja joilla on tasoristeyksiä tai jotka kulkevat katuverkossa osan matkaa. Metron pysäkkivälikin voi olla lyhyempi kuin raitiotiellä.
Liikennevaloille "altistuminen" ei välttämättä merkitse juuri mitään nopeuden kannalta, jos kulkuneuvolle taataan sataprosenttinen liikennevaloetuus, eli se ei lähtökohtaisesti koskaan joudu odottelemaan liikennevaloissa tai edes hidastamaan niihin.
vierailija
Eivät ole metroja, jos niillä on risteyksiä. Eivätkä metrot kulje katuverkossa koska metron määrittelevä ominaisuus on sähköistetty raide eikä sellaista voi tehdä katuverkkoon.
vierailija
Menepä vaikka Osloon katsomaan metroa jolla on tasoristeyksiä. Tai esim. Frankfurt am Mainiin katsomaan metroa joka kulkee katuverkossa.
PS. Kaikilla raitiovaunuillakin on sähköistetyt raiteet ja silti ne kulkevat katuverkossa.
vierailija
Yhdelläkään raitiovaunulla ei ole sähköistettyä raidetta, vaan ne saavat käyttövirtansa ilmassa kulkevista ajolangoista. Myöskään Oslon T-bane ei ole metro niiltä osin kun se kulkee ajolangallisilla reiteillä. En koko järjestelmää tunne, mutta uskallan väittää että kaikki katuverkon osat ovat ajolangallisia eli raitiovaunuja. Keskelle katua ei virtakiskoa rakenneta. Ilmeisesti Frankfurtissa on sama tilanne: "Suuri osa verkostosta koostuu Stadtbahn-verkosta, jolla on risteyksiä muiden liikennevälineiden kanssa, ainoastaan U4 on kokonaan eristetty muusta liikenteestä, joten sitä voi kutsua 'aidoksi' metroksi." (wikipedia). Kuvien perusteella Frankfurtin stadtbahn on todellakin pikaraitiotie.
vierailija
Mitään sellaista määritelmää ei ole, että metrossa tulisi olla virroitus virtakiskosta.
On ajolangoilla varustettuja metroratoja, kuten on myös raitioteitä joilla on virtakiskovirroitus. Esimerkiksi Ranskassa on runsaasti virtakiskovirroituksella varustettuja raitioteitä.
vierailija
Kyllä se on se määrittävä tekijä.
vierailija
Ei - metron kaasussa on vain kaksi asentoa - päällä ja pois.