Täällä tuli sunnuntaina 12 raskausviikkoa täyteen, tarkentuu torstaina ensimmäisessä ultraäänessä. Eilen kuuntelin töissä sydänääniä ja kyllä ne vaan kuuluivat. Jännittää tosi paljon tuleva uä, onko kaikki muuten hyvin.
40 + so what, wol 14 (2019)
- Viestiketjun aloittaja kirsillevauva
- Ensimmäinen viesti
Minulla myös ultra to ja silloin viikot ois 12+3..kyllä meinaa kärsivällisyys jo loppua tässä kohtaa. En siis ole kuullut sydänääniä enkä käynyt ultrassa..tuntuu että hirveessä välitilassa ollu viikkoja kun odottaa vaan..
Anteeksi, kun olen niin ummikko. Seuraavaksi tyhmiä kysymyksiä: Onko se niin, että jos kierto venyy yli 35 päivää, niin ovulaatiota ei ole todennäköisesti ollut? Millaisilla lääkkeillä voidaan mahdollisesti auttaa ovulaation tulemiseen? Onko silloin pakko lopettaa imetys? Minulla imetys selvästi haittaa tätä raskauden yritystä. Lopettaminen on vain vaikeaa. Ehkä en tarvitsisi edes lääketieteen apua, jos vain saisin lopetettua imetyksen. Ehkä pitää miettiä, kumpaanko haluan enemmän, imettää vielä vai mahdollisen sisaruksen tälle taaperolle...
Päästiin hcg testiin ja tulos yli 2200, eli luultavasti uusi raskaus kun noin isot luvut 5 viikkoa keskenmenosta. To sit seuranta hcg, jos tuplaantunut ei epäselvää. Ja taas olen ihan kujalla. Ei uskalla olla edes onnellinen.
vierailija
Annamaija, olen kuullut, että keskenmenon jälkeen uusi raskaus voisi alkaa erityisen helposti. Toivottavasti on siitä kyse ja kaikki menee nyt hyvin. Peukut pystyssä teille.
Ja kiitos tsempeistä!
Ja kiitos tsempeistä!
Heippa! Varovaisesti liityn tähän ketjuun
12 vuotta vanha käyttäjänimi toimii näköjään edelleen. Eli olen 43-vuotias ja 14.7 olen tehnyt positiivisen raskaustestin. Viikkoja nyt 6+2 ja LA 21.3.2021. Luomuvauva siis tulossa, ehkäisyn jätin pois 11/2019.
Ensimmäinen yhteinen lapsi, 2 aiemmasta suhteesta.
Ei tätä voi millään uskoa ja tunteet aikamoista vuoristorataa. Kauhistuttaa ja toisaalta olen onnellinen, kai.
Huomenna neuvola sekä alkuraskauden ultra. Välillä luulen, että liekö mahassa mitään elävää onkaan.
12 vuotta vanha käyttäjänimi toimii näköjään edelleen. Eli olen 43-vuotias ja 14.7 olen tehnyt positiivisen raskaustestin. Viikkoja nyt 6+2 ja LA 21.3.2021. Luomuvauva siis tulossa, ehkäisyn jätin pois 11/2019.Ensimmäinen yhteinen lapsi, 2 aiemmasta suhteesta.
Ei tätä voi millään uskoa ja tunteet aikamoista vuoristorataa. Kauhistuttaa ja toisaalta olen onnellinen, kai.
Huomenna neuvola sekä alkuraskauden ultra. Välillä luulen, että liekö mahassa mitään elävää onkaan.
Onnea Nasu08 plussasta!
Meidän 4 munasolusta 1 hedelmöittyi. Ihana, kun meidän klinikan biologi soitti tänään, että alkio on jatkanut jakautumista ja näyttää oikein hyvältä. Huomenna on tuoresiirto.
Ootko Annamaija saanut selvyyttä oireille? Mua jostain syystä jännittää Erityisesti sun puolesta.
Meidän 4 munasolusta 1 hedelmöittyi. Ihana, kun meidän klinikan biologi soitti tänään, että alkio on jatkanut jakautumista ja näyttää oikein hyvältä. Huomenna on tuoresiirto.
Ootko Annamaija saanut selvyyttä oireille? Mua jostain syystä jännittää Erityisesti sun puolesta.
Mahtavia uutisia! Jännä päivä teillä huomenna! Tsemppiä!
Huomenna uusinta hcg ja jos tuplat on uusi raskaus. Arvo on kyllä kova, koska viikot isoimmillaan 4+3, en ennen km ole voinut kuitenkaan raskautua...
Mitå jos kyytiläisiä oli 2 ja vain toinen meni kesken. Silloin olisit raskautunut ennen keskenmenoa.
On tää kyllä yhtä odottamista..vihdoin pääsin nt-ultraan ja kaikki oli hyvin pienellä. Toki sit iän puolesta jo tuo downriski hälytti ja maanantaina menen nippt-testiin ja taas ootellaan tuloksia..tuon testin jälkeen on ainakin selvää missä mennään..huh..odottavan aika on piiiiittttkäää
Samaa mieltä Hipsu, ihan hirveästi odottelua. Ihanaa, että kaikki kuitenkin oli hyvin.
Joko Annamaija sait hcg:n tuloksen tälle päivälle? Pidän peukut pystyssä, että jatkaisi nousuaan.
Miten Skorpioni teidän ultra meni?
Meillä oli tänään siis alkion siirto, joka meni hyvin. Alkio näytti kuulemma oikein hyvältä ja limakalvo samoin. 10.8 on testipäivä eli 11 pitkää päivää pitää odottaa. Onneksi meillä on samaan aikaan menossa talonosto-projekti, johon voin välillä edes yrittää suunnata ajatuksia. Tänään mennään katsomaan yhtä mielenkiintoista taloa. Toivon, että se on niin hyvä, että voisimme alkaa vääntämään siitä kauppaa ja menisi nuo 11 päivää lähes huomaamatta ja hujauksessa.
Oletteko saaneet jotain ohjeita alkionsiirron jälkeisille päiville? Meille sanottiin, että ei mitään rajoituksia liikunnan tai minkään suhteen. Netistä kuitenkin luin, että jollekin oli ohjeistettu, että 2 viikkoa olisi hyvä ottaa hissukseen. Tänään tuntui pelottavalta nostaa tuota meidän 4-vuotiasta, kun siinä joutuu hiukan jo ponnistamaan. Nyt varmaan tukahdutte nauruun, mutta myös vessassa käydessä tuli tunne, että en halua ponnistaa. Noh - pakkohan se oli. Onneksi ei ollut ummetusta. Klinikalla kuitenkin vakuuttelivat, että kyllä se siellä pysyy, jos kiinnittyminen onnistuu. Miten te olette toimineet?
Joko Annamaija sait hcg:n tuloksen tälle päivälle? Pidän peukut pystyssä, että jatkaisi nousuaan.
Miten Skorpioni teidän ultra meni?
Meillä oli tänään siis alkion siirto, joka meni hyvin. Alkio näytti kuulemma oikein hyvältä ja limakalvo samoin. 10.8 on testipäivä eli 11 pitkää päivää pitää odottaa. Onneksi meillä on samaan aikaan menossa talonosto-projekti, johon voin välillä edes yrittää suunnata ajatuksia. Tänään mennään katsomaan yhtä mielenkiintoista taloa. Toivon, että se on niin hyvä, että voisimme alkaa vääntämään siitä kauppaa ja menisi nuo 11 päivää lähes huomaamatta ja hujauksessa.
Oletteko saaneet jotain ohjeita alkionsiirron jälkeisille päiville? Meille sanottiin, että ei mitään rajoituksia liikunnan tai minkään suhteen. Netistä kuitenkin luin, että jollekin oli ohjeistettu, että 2 viikkoa olisi hyvä ottaa hissukseen. Tänään tuntui pelottavalta nostaa tuota meidän 4-vuotiasta, kun siinä joutuu hiukan jo ponnistamaan. Nyt varmaan tukahdutte nauruun, mutta myös vessassa käydessä tuli tunne, että en halua ponnistaa. Noh - pakkohan se oli. Onneksi ei ollut ummetusta.
Klinikalla kuitenkin vakuuttelivat, että kyllä se siellä pysyy, jos kiinnittyminen onnistuu. Miten te olette toimineet?Hei! Kiitos kysymästä. Ultrassa näkyi yksi elävä tyyppi, oli kädet, jalat, pää, selkäranka, vatsa jne. Niskapoimu 1,3 mm eli kuulemma normaali. Nyt odotetaan riskiprosenttia tai mikä se nyt on mikä tästä yhdistelmäseulonnasta nyt sitten tulee
Eli ihan hyvä fiilis tällä hetkellä. Toivon plussatuulia teille kaikille täällä!
Hei! Saanko kysyä missäpäin nippt testi tulee automaattisesti iän puolesta? Mulle ei puhuttu sellaisesta mitään. (Ja Helsingissä siis meidän seulat) .
Olen Keski-Suomessa ja kaikki 40+ saa sen automaattisesti jos haluaa täällä ja sain tänään ultran yhteydessä heti nuo seulojen tulokset missä down hälytti 1/210 suhteella niin senkin puolesta niihin nyt haluan..ma menen ja 2viikon sisään tulee tulokset..
Hienoa, että pääsette sinne Nipt-testiin. Itse asun Tampereella ja en tiedä yhtään kuinka täällä pääsee ko. testeihin. Kävin jo neuvolassa ja vähän sekava fiilis jäi. En oikein ymmärtänyt, että mitä kaikkea on tulossa. Rvalla 15 vasta seuraava käynti neuvolaan. Sitä ennen toki ultra ja labrat. Mutta siis kuka kertoo np tuloksen jne... kauheeta kun yhtäkkiä on itsellä ihan avuton olo:-/ Mutta siis eilen alkuraskauden ultrassa sydän löi
Onko teillä ollut rusehtavaa vuotoa alkionsiirron jälkeen? Meillä oli siis eilen se alkion siirto ja heti sen jälkeen tuli rusehtavaa vuotoa. Ehkä Lutinus-kapselit valui ulos ja sekoittui pieneen määrään verta. Pidin sitä eilen ihan normaalina, mutta nyt tänään se on jatkunut. Kohtuun pääseminen oli melko vaikeaa eilen ja lääkäri jotain sanoi, että edellisen sektion arpi on jotenkin siinä kohdun suuta tukkimassa. Lääkäri joutui aika kovin ja kauan ronkkimaan, että sai sen katetrin(?) kohtuun. Toimenpide oli myös hieman kivulias, vaikka olin ymmärtänyt, että se ei tunnu juuri miltään. Miten teille on alkion siirrot ja sen jälkeiset päivät menneet?
10 piinaavaa päivää vielä testipäivään. Tuntuupa aika matelevan hitaasti.
10 piinaavaa päivää vielä testipäivään. Tuntuupa aika matelevan hitaasti.
Tännehän oli tullut paljon hyviä uutisia. Onnea niistä!
@Katinka<3 Olisikohan siellä vain tullut hieman nirhaumaa sen katetrin laiton yhteydessä, luultavasti kuitenkin harmitonta. Tsemppiä piinailuun!
Täällä piinailu päättyi tänään alkaneeseen vuotoon. Sinnikkäästi uuteen yritykseen vaan.
@Katinka<3 Olisikohan siellä vain tullut hieman nirhaumaa sen katetrin laiton yhteydessä, luultavasti kuitenkin harmitonta. Tsemppiä piinailuun!
Täällä piinailu päättyi tänään alkaneeseen vuotoon. Sinnikkäästi uuteen yritykseen vaan.
Miten sinulle kävi näitten arvojen kanssa?Oliko jo kontrolli?
Helou! Pe vietettiin melkein kokonaan sekä klinikalla ja Naikkarilla. Täysin ihmeellinen ultralöydös, jossa mahdollinen sikiöpussi olisi limakalvon alla, ei siis normaali. Uusi vai vanha raskaus - kysymykseen kukaan ei osannut vastata, vaikka konsultoitiin ympäri sairaalaa. Ti tähystysleikkaus, onneksi. Voisi loppua tämä peleily... Siis ihan hyvä fiilis kaikkinensa kun nyt tutkitaan perinpohjaisesti. Omilla en halua enää yritellä vaan heti toimenpiteen jälkeen soittoa klinikalle, miten voidaan jatkaa lahjasoluilla. Kamalasti jotenkin pelottaa tuo tiistai kuitenkin.
Mä Annamaija jotenkin niin toivoin ja uskoinkin, että teillä raskaus (vanha tai uusi) siitä vielä etenee. Harmi juttu, mutta tärkeää tietty tässä kohtaa saada selvyys asialle.
Meillä on vielä 7 päivää testipäivään. Mä olen jo sen verran alkanut tinkimään, että teen sen edellisenä päivänä, koska se on sunnuntai. Oli tulos mikä vain, niin ajattelen, että siitä ei ole kiva rynnistää töihin. Miehen isä kuoli viikonloppuna aivan yllättäen, joten ajatukset on nyt olleet muualla. Mies on Australiasta, jossa siis isänsäkin asui ja kuoli, joten epäselvää on, pääseekö hän edes hautajaisiin (siellä on tiukka korona-karanteeni kaikille maahantulijoille). Jos hän lähtee Ausseihin, teen testin yksin ja nyt jo pohdin, että voi kumpa minun ei tarvitsisi enää sen suuren surun keskelle lähettää lisää surullisia uutisia. Toivottavasti hän nyt saa matkan järjestymään. Hän anoi lupaa, että saisi tulla hautajaisiin ja muuten pysyisi sitten karanteenissa.
Meillä on vielä 7 päivää testipäivään. Mä olen jo sen verran alkanut tinkimään, että teen sen edellisenä päivänä, koska se on sunnuntai. Oli tulos mikä vain, niin ajattelen, että siitä ei ole kiva rynnistää töihin. Miehen isä kuoli viikonloppuna aivan yllättäen, joten ajatukset on nyt olleet muualla. Mies on Australiasta, jossa siis isänsäkin asui ja kuoli, joten epäselvää on, pääseekö hän edes hautajaisiin (siellä on tiukka korona-karanteeni kaikille maahantulijoille). Jos hän lähtee Ausseihin, teen testin yksin ja nyt jo pohdin, että voi kumpa minun ei tarvitsisi enää sen suuren surun keskelle lähettää lisää surullisia uutisia. Toivottavasti hän nyt saa matkan järjestymään. Hän anoi lupaa, että saisi tulla hautajaisiin ja muuten pysyisi sitten karanteenissa.
Viimeksi muokattu:
Meille selvisi, että mies ei pääse isänsä hautajaisiin Australiaan. Tuntuu tosi surulliselta hänen puolestaan ja mua on alkanut senkin puolen pelottaa, että miten pahalta tuntuu, jos raskaus ei nyt alakaan. En haluaisi antaa nyt nuppineulaakaan hänen kannettavakseen. Mies kertoi, että hänen isoisä kuoli n. 9kk ennen hänen syntymäänsä. Me taas oltiin alkionsiirrossa ihan samoihin aikoihin, kuin miehen isä eli mahdollinen isoisä kuoli. Tiedän, että tämä on ihan järjetöntä, mutta jotenkin tämä pyörii mun mielessä. Välillä tulee epäusko, että ei siinä nyt niin voi käydä, että historia toistaisi tällä tavoin itseään ja välillä taas, että kyllä tämä raskaus nyt varmasti alkaa ja jatkuu, kun on tämmöinen jatkumo tässä. Tiedostan itsekin, että että tämän pyörittäminen ei muuta lopputulosta tai auta ketään ja on ihan järjetöntäkin. Ilmeisesti on vain liikaa stressiä yhdellä kertaa, kun on niin suuri toive raskaudesta ja tämä miehen isän kuolema samaan aikaan, että pää käy ihan ylikierroksilla. Olimme myös ennen hoitoja päättäneet, että tämä jää viimeiseksi ivf-hoidoksi. Ja koska pakkaseen emme saaneet mitään, niin käytännössä tämä on meidän viimeinen toivo (ainakin omilla soluilla). Toisaalta minulla on kovin toiveikas olo raskauden suhteen ja toisaalta siihen uskominen ja optimistisuus pelottavat ihan hirveästi. Äh - hirveän ristiriitaisen ajatukset ja tunteet ja se ahdistaa. Saakohan kukaan mitään selkoa tästä. Pahoittelut tekstin sekavuudesta ja kiitos. Tuntui tärkeältä saada kirjoittaa tätä sekamelskaa johonkin.
Mites teillä?
Mites teillä?
Viimeksi muokattu:
Täällä selvitty kevytkaavinnasta. Tietenkään mitään raskauspussia ei löytynyt kun se on sen limakalvon alla kiinni näemmä kohtulihaksessa. Jouduin nyt itse sitten laittamaan viestiä, että miten meinaavat hoitaa? Kun on niinkun kohdunulkoinen vaikka kohdussa. Yleensä siihen aika pikaisesti pistetään sitä metotrexaattia. Helvetti kun joutuu itse hoitamaan taas kaikki... Klinikalla odotetaan miten hoitoa voidaan jatkaa, mutta kun mun hoito tässäkin asiassa takkuaa...
Kuulostaa Annamaija76 kyllä hirveän ikävältä. Mä en edes ihan ymmärrä, että missä se on. Ja hämmästyttää, että ne ei nyt saa hoidettua sua hoitokuntoon. Tsemppiä sulle!
Minä täällä kärvistelen piinapäiviä. 4 yötä vielä.
Minä täällä kärvistelen piinapäiviä. 4 yötä vielä.