Raskautuminen ei onnistu!

Olen nyt vertaistuen tarpeessa. Raskautta yritetty 6 kk, eikä raskaus vaan ala. Joka kerta toivoo ja mukamas tuntee jopa raskausoireita. Silti menkat alkaa aina ajallaan. Tuntuu että kaikki ympärillä raskautuu, mutta minä en. Itkuksi menee joka kuukausi.

En keksi miten voisin olla stressaamatta asiasta. Olen jo itsekkin väsynyt siihen että kaikki pyörii mielessä vaan tämän asian ympärillä.

Onko muilla samanlaisia ajatuksia/kokemuksia. Pelkään kovasti etten saa lasta ollenkaan ja olen erittäin ahdistunut. Läheisille en asiasta halua avautua, aihe on vaan liian kipeä

 

Moi, täällä hyvin samoja fiiliksiä, ihan kuin olisin lukenut omaa tekstiä. Raskasta on kun toiveikkuuden jälkeen aina pettyy uudelleen. Media on täynnä raskausuutisia, jotka tuntuu raskaalta kun omalla kohdalla se ei ole onnistunut. Olen iloinen näiden parien puolesta, mutta pakko myötää että se myös kirpaisee. Lähipiirille en ole myöskään asiasta puhunut, mutta tuntuu että raskautuminen ja kaikki siihen liittyvä pyörii paljon mielessä.

Meillä alkaa yrityskuukausi 8. Mäkin tarkkailen oireita ja tässä kierrossa niitä on ollut enemmän kuin aiemmin. Tää kierto tuntuu olevan pitkä, koska menkat ei oo alkanu edelleenkään vaikka ne alkuviikosta olisi pitänyt alkaa. Raskaustestit täyttää negatiivista.

Omat vanhemmat ovat käyneet hedelmällisyyshoidoissa minun kohdallani, myös puolison vanhemmat yrittäneet häntä useita vuosi. Ajatuksissa pyörii, että voiko tämä olla myös meidän kohtalo ja voiko geenit nyt vaikuttaa siihen, ettei me onnistuta.

- R

 

Olen nyt vertaistuen tarpeessa. Raskautta yritetty 6 kk, eikä raskaus vaan ala. Joka kerta toivoo ja mukamas tuntee jopa raskausoireita. Silti menkat alkaa aina ajallaan. Tuntuu että kaikki ympärillä raskautuu, mutta minä en. Itkuksi menee joka kuukausi.

En keksi miten voisin olla stressaamatta asiasta. Olen jo itsekkin väsynyt siihen että kaikki pyörii mielessä vaan tämän asian ympärillä.

Onko muilla samanlaisia ajatuksia/kokemuksia. Pelkään kovasti etten saa lasta ollenkaan ja olen erittäin ahdistunut. Läheisille en asiasta halua avautua, aihe on vaan liian kipeä

vaikea sanoa mitään muuta kuin että Älä stressaa, 6kk on tosi lyhyt aika! Me yritettiin viisi vuotta erilaisten IVF-hoitojen avulla, niin jos nyt jo menet solmuun stressistä kun on vasta 6kk takana, mikä on TÄYSIN normaali aika, niin se ei ehkä ole järkevää... 1v on ihan normaali aika yrittää lasta, on miljoonaa asiaa joiden pitää tapahtua juuri oikeaan aikaan jotta lapsi saa alkunsa. Siittiöt ja munasolut ja ovulaatio yms. Ei ole ihmeellistä ettei onnistu hei kuuden mahdollisuuden jälkeen

Odota ainakin vuosi ja mieti asiaa sitten. Tiedän ettei ole helppoa jos kerran on alkanut stressata mutta yritä muistaa että vuosi on normaali aika ja teillä on siihen vielä pitkä aika. Käytä siis se rennosti, sitten vasta voit alkaa miettiä onko jossain vikaa Pidä itsesi kiireisenä kivojen asioiden suhteen äläkä mieti koko ajan vain sitä tuletko raskaaksi ja milloin, tee työtä sen eteen nyt!

 

Moi, täällä hyvin samoja fiiliksiä, ihan kuin olisin lukenut omaa tekstiä. Raskasta on kun toiveikkuuden jälkeen aina pettyy uudelleen. Media on täynnä raskausuutisia, jotka tuntuu raskaalta kun omalla kohdalla se ei ole onnistunut. Olen iloinen näiden parien puolesta, mutta pakko myötää että se myös kirpaisee. Lähipiirille en ole myöskään asiasta puhunut, mutta tuntuu että raskautuminen ja kaikki siihen liittyvä pyörii paljon mielessä.

Meillä alkaa yrityskuukausi 8. Mäkin tarkkailen oireita ja tässä kierrossa niitä on ollut enemmän kuin aiemmin. Tää kierto tuntuu olevan pitkä, koska menkat ei oo alkanu edelleenkään vaikka ne alkuviikosta olisi pitänyt alkaa. Raskaustestit täyttää negatiivista.

Omat vanhemmat ovat käyneet hedelmällisyyshoidoissa minun kohdallani, myös puolison vanhemmat yrittäneet häntä useita vuosi. Ajatuksissa pyörii, että voiko tämä olla myös meidän kohtalo ja voiko geenit nyt vaikuttaa siihen, ettei me onnistuta.

- R

mikä teidän vanhemmilla oli vikana? Jotkut asiat tietysti voivat olla perinnöllisiä. Toisaalta ystäväni vanhemmat yrittivät vuosia ja antoivat periksi ennen kuin lapsi sitten tulikin. Ystäväni siis ajatteli että heilläkin varmaan ongelmia, mutta tuli heti raskaaksi. Kun on vuosi mennyt voitte käydä lääkärissä tsekkaamassa. Siihen asti no stress

 

Moi, täällä hyvin samoja fiiliksiä, ihan kuin olisin lukenut omaa tekstiä. Raskasta on kun toiveikkuuden jälkeen aina pettyy uudelleen. Media on täynnä raskausuutisia, jotka tuntuu raskaalta kun omalla kohdalla se ei ole onnistunut. Olen iloinen näiden parien puolesta, mutta pakko myötää että se myös kirpaisee. Lähipiirille en ole myöskään asiasta puhunut, mutta tuntuu että raskautuminen ja kaikki siihen liittyvä pyörii paljon mielessä.

Meillä alkaa yrityskuukausi 8. Mäkin tarkkailen oireita ja tässä kierrossa niitä on ollut enemmän kuin aiemmin. Tää kierto tuntuu olevan pitkä, koska menkat ei oo alkanu edelleenkään vaikka ne alkuviikosta olisi pitänyt alkaa. Raskaustestit täyttää negatiivista.

Omat vanhemmat ovat käyneet hedelmällisyyshoidoissa minun kohdallani, myös puolison vanhemmat yrittäneet häntä useita vuosi. Ajatuksissa pyörii, että voiko tämä olla myös meidän kohtalo ja voiko geenit nyt vaikuttaa siihen, ettei me onnistuta.

- R

Tavallaan huojentava kuulla ettei ole asian kanssa täysin yksin, vaikka toki olen harmissani puolestasi ja todella toivon että teitä onnistaisi!

Asiasta on jotenkin todella vaikea olla stressaamatta

- AP

 

vaikea sanoa mitään muuta kuin että Älä stressaa, 6kk on tosi lyhyt aika! Me yritettiin viisi vuotta erilaisten IVF-hoitojen avulla, niin jos nyt jo menet solmuun stressistä kun on vasta 6kk takana, mikä on TÄYSIN normaali aika, niin se ei ehkä ole järkevää... 1v on ihan normaali aika yrittää lasta, on miljoonaa asiaa joiden pitää tapahtua juuri oikeaan aikaan jotta lapsi saa alkunsa. Siittiöt ja munasolut ja ovulaatio yms. Ei ole ihmeellistä ettei onnistu hei kuuden mahdollisuuden jälkeen

Odota ainakin vuosi ja mieti asiaa sitten. Tiedän ettei ole helppoa jos kerran on alkanut stressata mutta yritä muistaa että vuosi on normaali aika ja teillä on siihen vielä pitkä aika. Käytä siis se rennosti, sitten vasta voit alkaa miettiä onko jossain vikaa Pidä itsesi kiireisenä kivojen asioiden suhteen äläkä mieti koko ajan vain sitä tuletko raskaaksi ja milloin, tee työtä sen eteen nyt!

Kiitos todella paljon kannustavasta kommentista Tiedän järjellä että aika on vielä lyhyt, silti sitä ajattelee että on jokin vika, ja fiilis on malttamaton kun tuntuu että muilla tärppää helposti.

Ap

 

Tiedän, että vuosi on normaali aika yrittää. Tämä odottaminen on piinaavaa Sen takia täällä kirjoittelee, jotta voisi purkaa tuntemuksia myös muille

Mieheni ei tiedä, mikä omilla vanhemmilla on vikana. Eikä tiedä hakivatko siihen edes apua, luultavasti eivät Nyt kun raskautta ollaan pohdittu enemmän, hän ei kehtaa kysyä heiltä taustoista koska vanhemmat arvaisivat heti suunnitelmamme. Miehen äiti on kamala utelemaan ja levittämään asioita ympäriinsä, jonka vuoksi emme halua hänen vielä tietävä.

Omat vanhemmat olivat hakeutuneet hoitoihin ja sain alkuni koeputkihedelmöityksen kautta. 2v nuorempi veljeni syntyi taas luonnollisesti. Olen ajatellut ottaa asian äitini kanssa puheeksi, mutten tiedä miten ottaisin asian puheeksi.

-R

 

Kiitos todella paljon kannustavasta kommentista Tiedän järjellä että aika on vielä lyhyt, silti sitä ajattelee että on jokin vika, ja fiilis on malttamaton kun tuntuu että muilla tärppää helposti.

Ap

Malttamatttomuus on hyvä termi Nyt kun olen lomautettu, on liikaa aikaa miettiä ja etsiä tietoa kaiken maailman asioista jotka vaikuttavat esim ovulaatioon tai jopa lapsettomuuteen

-R

 

Malttamatttomuus on hyvä termi Nyt kun olen lomautettu, on liikaa aikaa miettiä ja etsiä tietoa kaiken maailman asioista jotka vaikuttavat esim ovulaatioon tai jopa lapsettomuuteen

-R

Olen samassa tilanteessa töiden suhteen piakkoin, jään valitettavasti työttömäksi ja pelkään jo valmiiksi sitä miten paljon enemmän aikaa jää googlettamiselle.

Aivan järjetöntä sekin, että enemmän kannattaisi huolehtia tulevasta työtilanteesta mutta silti tämä lapsiasia vie enemmän aikaa ja huomiota ja ajaa jopa työttömyyspelon yli!

Miestäkin ottaa päähän ku käytän aikaani naama puhelimessa liimautuneena. Hänelle en tosin viitsi kertoa että tässä taas miljoonatta kertaa googlaan hedelmällisyysongelmiani

Ap

 

Tiedän, että vuosi on normaali aika yrittää. Tämä odottaminen on piinaavaa Sen takia täällä kirjoittelee, jotta voisi purkaa tuntemuksia myös muille

Mieheni ei tiedä, mikä omilla vanhemmilla on vikana. Eikä tiedä hakivatko siihen edes apua, luultavasti eivät Nyt kun raskautta ollaan pohdittu enemmän, hän ei kehtaa kysyä heiltä taustoista koska vanhemmat arvaisivat heti suunnitelmamme. Miehen äiti on kamala utelemaan ja levittämään asioita ympäriinsä, jonka vuoksi emme halua hänen vielä tietävä.

Omat vanhemmat olivat hakeutuneet hoitoihin ja sain alkuni koeputkihedelmöityksen kautta. 2v nuorempi veljeni syntyi taas luonnollisesti. Olen ajatellut ottaa asian äitini kanssa puheeksi, mutten tiedä miten ottaisin asian puheeksi.

-R

Anteeksi jos yritin lohduttaa, aina ei tiedä minkälainen vastaus olisi toiselle mieleinen. Itse yritin viisi vuotta joten tiedän jotain odottamisesta. Onnea yritykseen!

 

Tässä meidän tarina melkein 6v yritettiin esikoista siinä ajassa tehtiin kaikki inseminaatiosta IVF:ään tuloksetta sitten tuki hoitotauko ja hups olinkin tullut luomusti raskaaksi <3 siitä sitten tulikin tällä viikolla 5 vuotta täyttänyt poika meille.
No hänen syntymän jälkeen päätimme että ei ehkäisyä koska edellinenkään ei tullu helposti niin seuraava saa tulla vaikka heti
Mutta vuosia kului yli 4 ennen kuin seuraava raskaus alkoi ja päättyi 5 viikolla keskenmenoon ja siitä meni 5kk ja olinkin uudelleen raskaana ja tällä hetkellä Menossa rv 24+0

Joten älä menetä toivoa vielä aina on mahdollista tulla raskaaksi

 

Ehkä minäkin ilmaisin itseäni huonosti vierailija. Otin kommenttisi hyvällä Jospa meilläkin pian tärppäisi. Ihanaa kuulla, että pitkään yrittäneet parit ovat saaneet lapsia joko hoitojen avulla tai ihan luomuna.
-R

 

Täällä yritystä tulee juhannuksena täyteen 2 vuotta. Itsellänikin oli puolen vuoden yrityksen jälkeen vaikeaa aikaa, mutta nyt olo on vähän helpottanut enkä stressaa asiaa niin paljon. En osaa sanoa miten stressaamisesta pääsee eroon, mutta minulla on auttanut se että olen yhden hyvän ystävän kanssa voinut asiasta puhua. Minulla stressiä lisää nämä keskustelupalstat yms. minkä vuoksi olen jälleen ollut pitkään poissa linjoilta.

Odottelimme puolitoista vuotta ennen kuin varasimme ajan lääkärille. Tutkimuksia on tarkoitus aloitella tämän vuoden puolella, mutta hoitoihin en ala vaikka mitä selviäisi. Lähinnä haluan vain selvittää onko meillä mitään mahdollisuuksia luonnolliseen raskauteen. Toivottavasti teillä tärppää kuitenkin jossakin vaiheessa. 6kk on vielä lyhyt aika, vaikka tuntuu pitkältä tuossa vaiheessa.

Tuohon stressiin vielä sen verran, että meillä myös alussa meni hommailut ihan sellaiseksi ”lapsen tekemiseksi” mikä vei multa halut ihan kokonaan, yritä siinä sitten raskautta kun pelkkä ajatus seksistä puistatti... Eli kannattaa tietoisesti suunnata ajatuksiaan muualle vaikka olisikin vaikeaa, koska helposti oma mieli ja kroppa kääntyy itseään vastaan.

Tsemppiä teille yritykseen!

 

 

Tiedän ton tunteen niin hyvin! Me yritettiin 8kk ennenkuin tärppäsi, ja sinä aikana ehdin jo toivoni menettää kun sitä vaan odotti niin kuumeisesti. Pelkäsin kans että ei saada lasta ikinä, ja että onko meissä jotakin vikaa kun en tule raskaaksi. Yk 8 toi siis kuitenkin toivotun plussan ja tyttö syntyi tammikuussa. Nyt jälkikäteen kun ajattelee, olin ihan turhan malttamaton ja pelkäsin ja stressasin asiasta liikaa. Raskautuminen voi viedä aikaa, ja vaikka nyt 6 kk tuntuu tosi pitkältä ajalta, ei se sitä kuitenkaan vielä ole.

Oman mielenrauhan vuoksi voi käydä vaikka yksityisellä tsekkaamassa onko kaikki kunnossa (niinkun minäkin tein) jotta sais luottamusta siihen raskautumiseen tai toki jo hyvissä ajoin selville jos joku mättää.

Tsemppiä, kyllä se plussa sieltä vielä tulee!

 

En jaksanut kaikkia vastauksia lukea, mutta ymmärrän fiiliksesi, 6 kk ON pitkä aika odottaa jotain. Samat neuvot kuin muilla,veli käy yksityisellä gynellä, voit saada esim labralähetteen, kipparit, ferritiini ym on hyvä tsekata ja perusultra. Saatat saada keltarauhashormonireseptin myös. Kun vuosi takana, saatte lähetteen julkiselle puolelle, hoidoilla suurin osa saa sitten lapsen vihdoin. Tsemppiä kovasti! Itsekin jouduin pari vuotta raskautta odottaa, joten ymmärrän hyvin.