Oii paljon onnea
@Haavejuttu !!
Mä kirjottelin tänne muutamia kertoja silloin kun alettiin yrittämään eli viime syksynä. Sitten jäin taka-alalle ja välillä oon käyny lueskelemassa täällä teijän keskusteluja. Ja siis taka-alalle jäin koska olin jotenkin tosi stressissä kaikkeen vauvoihin ja raskauteen liittyvissä asioissa.
Nyt tulin kuitenkin tänne omanapaileen ja avautumaan, koska niin kakkafiilis!
Siis viimiset neljä kiertoa mulla on ollut lähestulkoon kellontarkat. Ja viimisen varmaan vuoden mulla on rinnat alkaneet kipeytymään DPO 4 eteenpäin ennen menkkoja. Noh tässä kierrossa ei sitten tissit tulleetkaan kipeeksi ku vasta eilen kp 26/27 ja sekös jos jokin on antanu mulle vahvasti sen fiiliksen että nyt on tärpännyt. Oltiin sovittu miehen kaa että teen testin vasta ke jos menkat on myöhässä, mutta enhän mä siihen voinut odottaa ja tein aamulla testin ja jumantsuikka ku tämä neiti tippu taas korkeelta ja kovaa, kun testi oli niin nega kuin olla ja voi.
Siis tiiättekö sen tunteen kun tulee niiiiin tyhmä olo kun oot ollut ihan "varma" että oot raskaana ja siis oikeesti oot jo rakastunut siihen mielikuvaan siitä (olemattomasta) vauvasta siellä mahassa.. Ja sitten oikeesti tuntuu siltä, että sydän särkyy ku teet sen negatestin/menkat alkaa. Meillä siis yritys alkanut 8/19, tiiän ettei olla vielä hullun kauaa yritetty, mutta kamalaa silti aina kun kuukaudesta toiseen menkat alkaa. Anteeksi avautumisesta, oli vaan pakko purkaa sydäntä ja ajatuksia johonkin ja tää nyt on varmin paikka missä on niitä kohtalotovereita jotka painii samojen haasteiden kanssa.
Onko täällä muuten jotkut käyneet vyöhyketerapiassa? Taikka kuulleet, että se ois joillain auttanut tärppiin?
Mä olen nyt käynyt kolme kertaa, mutta mitään ei ole tapahtunut, tosin hurjan rentouttava se hoito aina on. Tiedän yhden, ketä oli yrittänyt lasta yli vuoden verran ja se kierto missä hän kävi ekaa kertaa vyöhyketerapiassa niin tärppi tuli, en sitten tiedä lieneekö sattumaa vai oliko siitä oikeasti jotain apua.