Toiveissa vauva 2021

Meillä esikoinen on poika. Mies toivoi ensimmäisen kohdalla tyttöä, joten luulen hänen toivovan sitä myös seuraavan kohdalla, varsinkin nyt kun ensimmäinen oli poika. Itsellä ei niin väliä, kumpi tulisi, toivon, että vauva olisi terve. Tavaroiden kannalta kätevää olisi, jos seuraavakin olisi poika, niin saisi kaiken kiertoon. Toki olisi ihanaa myös ostella kaikkia prinsessaröyhelövaatteita!

 

Täällä yksi 2021 vauvasta haaveileva lisää tänne ketjuun
Taustat: olen 29v, ennestään löytyy 10/15 poika ja 5/17 tyttö edellisestä suhteesta. Lisäksi perheeseen kuulu pari teiniä/nuorta aikuista nykyisen miehen edellisestä suhteesta. Miehelläni myös aikuinen poika joka asuu omillaan.

Eli suunnitelmissa olisi poistattaa kierukka kesäkuussa ja aloittaa yritys elokuussa. Huhti- tai toukovauva 2021 ois

Edelliset kaksi raskautta ovat tärpänneet nopeasti. Nyt tietysti ikää jo vähän lisää ja mieskin on uusi, jolla kuitenkin vielä enemmän ikää, joten saa nähdä miten käy. Paineita yrityksestä ei oteta, vauva tulee jos on tullakseen. Hoitoihin ei lähdetä, jos luomuna ei tule.

 

Meillä esikoinen on tyttö ja toivoisin ehkä, että myös toinen olisi tyttö, ihan siitäkin syystä että itselläni on siskoja ja jotenkin koen, että sisarussuhde olisi vahvempi samaan sukupuoleen. Toki varmasti on eriäviäkin mielipiteitä

Mä en ole säästänyt esikoiselta mitään, tai no olen jotain ihania vaatteita, ja muuta sellaista mitä olen säästänyt hänelle itselleen eli saa aikanaan sitten päättää haluaako esimerkiksi omalle lapselleen ne. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että tosi vähällä se vauva pärjää. Esikoisen kanssa oli kaiken maailman hilavitkuttimia, mutta nykyään en halua mitään ylimääräistä tavaraa nurkkiini

Mites muilla joilla on sektio taustalla, toivoisitteko alatiesynnytystä vai sektiota seuraavan kohdalla?

 

Meillä esikoinen on tyttö ja toivoisin ehkä, että myös toinen olisi tyttö, ihan siitäkin syystä että itselläni on siskoja ja jotenkin koen, että sisarussuhde olisi vahvempi samaan sukupuoleen. Toki varmasti on eriäviäkin mielipiteitä

Mä en ole säästänyt esikoiselta mitään, tai no olen jotain ihania vaatteita, ja muuta sellaista mitä olen säästänyt hänelle itselleen eli saa aikanaan sitten päättää haluaako esimerkiksi omalle lapselleen ne. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että tosi vähällä se vauva pärjää. Esikoisen kanssa oli kaiken maailman hilavitkuttimia, mutta nykyään en halua mitään ylimääräistä tavaraa nurkkiini

Mites muilla joilla on sektio taustalla, toivoisitteko alatiesynnytystä vai sektiota seuraavan kohdalla?

Todella suurena toiveena mulla on seuraavan kohdalla alatiesynnytys, kun edellinen päätyi kiireelliseen sektioon. Ja myös toivon niin paljon, ettei tuo aikaisempi sektio vaikuttaisi seuraavaan raskautumiseen, raskauteen tai synnytykseen. Vaikka ei yllättävästä suunnitelmattomasta sektiosta huolimatta ole mitään traumoja tai huonoja muistoja synnytyksestä, niin alatiesynnytys olisi silti jollain tavalla korjaava synnytyskokemus. Esikoisen raskauden aikana en edes miettinyt sektion mahdollisuutta ja en tutustunut siihen synnytystapana ollenkaan, niin olisin kyllä varmasti hieman pettynyt, jos en koskaan pääsisi alatiesynnytystä kokemaan. Toki olen todella onnellinen, että sektio on vaihtoehto, sillä muuten oma synnytys tuskin olisi päätynyt niin onnellisesti.

 

Meillä esikoinen on tyttö ja toivoisin ehkä, että myös toinen olisi tyttö, ihan siitäkin syystä että itselläni on siskoja ja jotenkin koen, että sisarussuhde olisi vahvempi samaan sukupuoleen. Toki varmasti on eriäviäkin mielipiteitä


Mä en ole säästänyt esikoiselta mitään, tai no olen jotain ihania vaatteita, ja muuta sellaista mitä olen säästänyt hänelle itselleen eli saa aikanaan sitten päättää haluaako esimerkiksi omalle lapselleen ne. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että tosi vähällä se vauva pärjää. Esikoisen kanssa oli kaiken maailman hilavitkuttimia, mutta nykyään en halua mitään ylimääräistä tavaraa nurkkiini

Mites muilla joilla on sektio taustalla, toivoisitteko alatiesynnytystä vai sektiota seuraavan kohdalla?

Meillä ei siis sektiota taustalla mutta muuten vaikea (ainakin omasta mielestä) synnytys. Melkein päädyttiin sektioon mutta muistikuvat siitä hetkestä huonoja. Olen käynyt paristi lääkärillä (terveyskeskus+naistentautien) synnytyksessä tulleen repeämän että välinköhän leikkauksesta syntyneen arven vuoksi. Näin yli vuodenkin jälkeen arpi on edelleen kosketusarka ja aivan kova. Huonosta synnytyskokrmuksesta johtuen harkitsen vakavasti haluavani seuraavan (mahdollisen) lapsen kohdalla suunnitellun sektion. Toki olen pohtinut että jos seuraava synnytys menisikin paremmin ja olisi korjaavana kokemuksena. Toisaalta olen pohtinut myös sitä että inhoan sairaaloita ja esikoisesta kotiuduin sairaalasta alle vuorokaudessa (lähdin siis täysin omasta tahdosta kotiin) kun lapsi joutui jokatapauksessa olemaan lasten teho-osastolla valvonnassa niin sektiolla tämä ei olisi mahdollista.

Vaikeita päätöksiä ja pohdintoja. Olisikin myös kiva kuulla muiden mietintöjä asiasta. Rakentavasti tottakai koska kaikkia pitää kunnioittaa

 

Mulla taustalla suunniteltu sektio ja kovasti toivoisin, että saisin sektion myös toisen lapsen kohdalla. Kaikki meni niin hyvin enkä ollut missään vaiheessa kipeä. @Esba sektion jälkeenkin pääsee nopeasti kotiutumaan jos kaikki on mennyt suunnitellusti ja myös muuten äidillä kaikki ok.

 

Mulla taustalla suunniteltu sektio ja kovasti toivoisin, että saisin sektion myös toisen lapsen kohdalla. Kaikki meni niin hyvin enkä ollut missään vaiheessa kipeä. @Esba sektion jälkeenkin pääsee nopeasti kotiutumaan jos kaikki on mennyt suunnitellusti ja myös muuten äidillä kaikki ok.

Ai pääsee! Miten mä oon luulossa et pitävät sen päivän kaks aina. Tämäpä hyvä juttu varmaan riippuu siitä kuinka kipeä on mutta mutta pistää lisää pohdintaa.

Esikoisesta "kotiuduin" periaatteessa 8h kuluttua syntymästä mutta illalla vasta kotiin mentiin lasten teholta. Eli olin niinku kuitenkin "avun" lähettyvillä sen vajaan vrk.

 

@Esba toki se riippuu ja on todella henkilökohtaista miten kukin haluaakin lähteä kotiin, mutta esimerkiksi kuukausi sitten vauvan saanut tuttavani sai sairaalasta ohjeistuksen, että aamulla leikkaus ja kävelemään heti kun puudutteet ovat lakanneet ja seuraavan päivän lääkärikierroksen jälkeen on mahdollista kotiutua. Eli tosi nopeasti mielestäni. Varmaan osittain johtunee myös sairaalaresursseista, kun on niin täyttä, toivotaan, että potilaat kotiutuisivat mahdollisimman nopeasti :-I

Olettekos muut käyttäneet ovistestejä? Mietin, että pitäisikö ostaa sellaisia varastoon valmiiksi? Esikoisen kohdalla kokeilin muutamasti jotain halpoja viivatestejä ja ne ainakin olivat ihan surkeita. Antoivat plussaa vaikka ovulaatio ei ollut lähelläkään nyt mietin jos olisi jotain luotettavampia ja parempia.

 

Meille ei ovisten tikuttelu kyllä sovi. Yhdessä vaiheessa kokeiltiin, eikä siitä ollut kuin haittaa. Seksistä tuli vain suorittamista ja kauhee stressi et nappaskohan. Ite kyllä tiedän oireistakin suunnilleen koska ovuloi, mutta tikun kanssa siitä tuli just sellasta ”no ni housut alas ja lastit sisään” tyyppistä.

 

Me ollaan itseasiassa käytetty ovistestejä jo melkein vuosi ehkäisymielessä, tai noh, raskauden välttelymielessä. Tikutan oviksen, odotetaan sen jälkeen kolme päivää ja sitten ollaan melko varmoilla päivillä. Aika hyvin on oppinut tuntemaan oman kehon ja tunnistamaan ovulaation muistakin merkeistä. Käytän niitä RFSU:n halvimpia liuskatestejä.

 

Täällä myös yksi toiveilija lisää! Mulla on aiemmasta liitosta -06 Ja-08 syntyneet pojat, ja nykyisen aviomiehen kanssa yhteinen viimevuoden helmikuinen, joka juuri täytti vuoden. Kolme poikaa siis Itse olen 33v. Kaikki lapset syntyneet sektiolla, eka hätänä ja toiset suunnitellusti ahtaan lantion takia. Kysyin viime synnytyksessä lupaa neljännelle raskaudelle, ja kohtu oli niin hyvässä kunnossa että lupa myönnettiin ja neuvoivat vaan odottamaan vuoden ennen uutta raskautumista.
Olen syönyt minipillereitä nyt 10kk, ja lopetin ne tällä viikolla. Tarkotus on kuitenkin aloittaa yritys mahdollisesti vasta kesällä, eli keskeytettyä ja varmoja päiviä käytetään.
Mietityttää kuitenkin kovasti että mitenhän sitä jaksaa n2vuoden ikäerolla enään tässä iässä

 

Hei kaikille! Vieläkö mahtuu mukaan jutustelemaan? Täällä 30 vuotias kahden lapsen äiti, ja nyt olisi toiveissa se kolmas. Miehen kanssa vielä vähän erimielisyyksiä siitä, milloin kolmas saa luvan tulla Meillä ennestään 5 ja 2 vuotiaat lapset, joten vilskettä riittää jo nyt. Lisäksi työ/opiskelukuviot ovat kummallakin vielä vähän levällään. Jonkinlainen hiljainen hyväksyntä on kuitenkin miehen puolelta tullut, että ehkä kesällä voitais alkaa yrittää En malttaisi odottaa . Toisaalta haluan saada painoa pois ennen raskautumista joten siinä mielessä hyvä vaan, että himmaillaan vielä hetki

 

Kiva että löytynyt useampia pidemmän tähtäimen kuumeilijoita!

Minulla synnytystapa tulee olemaan automaattisesti suunniteltu sektio, mikäli vielä raskaudun.

Toisen raskauden yhteydessä käytin ovistestejä, ne oli kyllä hyödyksi päästä jyvälle kierrosta. Luulen, että tulen niitä käyttämään myös, kun uuden yrityksen aika tulee.

 

Kiva että löytynyt useampia pidemmän tähtäimen kuumeilijoita!

Minulla synnytystapa tulee olemaan automaattisesti suunniteltu sektio, mikäli vielä raskaudun.

Toisen raskauden yhteydessä käytin ovistestejä, ne oli kyllä hyödyksi päästä jyvälle kierrosta. Luulen, että tulen niitä käyttämään myös, kun uuden yrityksen aika tulee.

Mä just kattelin ovistestejä Raskauskeijusta. Ajattelin, että tilaan valmiiksi, jotta voisin seurailla kiertoa jo vähän ennakkoon. Mulla aika epäsäännöllinen kierto On suosituksia? Kummatko olisi parempia: puikot vai liuskat?

 

@Bebe2021 Tervetuloa mukaan! Mä katselin sieltä samasta paikasta. Ajattelin ehkäpä tilata niitä hymynaamatestejä. Tuntuu selkeämmiltä kuin ne viivatestit

 

Mun kaikilla ystävillä on toisen vauvan kierros alkanut. Olin ajatellut että yksi on mun lapsiluku. Nyt harkitsen. Paljonko teillä on vaikuttanut lähipiirin vauvat oman lapslukutoiveen kasvamiseen?

 

@Espootar meillä myös kaverit (niillä joilla lapsia on) on jo vähintään toisella kierroksella. On myös niitä jotka eivät halua lapsia, mutta yksilapsisia ei ole lähipiirissä. Kyllä mä ainakin paljon just ajattelen että mistä oma lapsi jää paitsi jos ei saisi sisarusta. En tiedä olisiko mulla edes vauvakuumetta, mutta jotenkin se painaa niin paljon vaakakupissa.

 

Mun kaikilla ystävillä on toisen vauvan kierros alkanut. Olin ajatellut että yksi on mun lapsiluku. Nyt harkitsen. Paljonko teillä on vaikuttanut lähipiirin vauvat oman lapslukutoiveen kasvamiseen?

Meillä ei niinkään lähipiirin vauvat, kun itse olen suurimmassa osassa kavereitani ainut, kenellä on lapsi, kun vielä niin nuoria ollaan (alle 30-vuotiaita). Oma lapsuus kyllä vaikuttaa lapsilukutoiveeseeni: mulla on yksi veli, ja meillä ikäeroa vajaa 2 vuotta, mutta ollaan siis synnytty peräkkäisinä vuosina, ja ollaan aina oltu läheisiä. Haluaisin myös omalle lapselle sisaruksen pienellä ikäerolla.

 

Mä tilasin just kans ovistestejä valmiiksi, wishistä mut ihan samoja one steppejä ne on kun Suomessa myydään, mutta paljon halvempia.

Meil on nyt siis uus kierros kun mun isommat lapset on jo 11 ja 14, ja tää pikkuinen on vuoden. Haluaisin pienellä ikäerolla, pienemmällä kun isoilla pojilla. Eli max 2vuotta.

Mä oon kaveripiirin ainoa jolla on nyt vauva, kun kaikki muut on tehny ne tossa välissä. Samoin oli silloin isompien lasten aikaan. Silloin olin eka kellä oli lapsia ja nyt oon vika

Mä oon nyt ollu ehkä 3viikoa ilman minipillereitä ja mietityttää et oonko ovuloinut sen jälkeen tai milloin ylipäänsä ovulaatio tulee niiden jälkeen.

 

Heippa,oon pari kertaa kirjoitellut tuonne haaveena vauva 2020 ryhmään,mutta toistaiseksi ei tiedä saisko vaavin jo tänä vuonna vai meneekö ens vuoden puolelle. Viime pe otettiin kierukka pois 3,5vuoden jälkeen. Kierrosta ei juurikaan hajua ja tämä pieni vuoto kierukan poiston jälkeen on vissiin sitä tyhjennysvuotoa vain,en tiedä. Mutta yritys aloitettu
Kaikenmoista oirettahan tässä on jo ehtinyt tulla mutta tuskinpa raskaudesta johtuvaa
Tai ainaki hyvin vaikea kuvitella että olisin raskautunut jo ennen kierukan poisottoa,siinähän on se pieni "riski" että viikko ennen poisottoa jos on ilman muuta ehkäisyä voi tulla raskaaksi .. olen 33v,mutta lapsi olisi neljäs,iltatähtemme<3 lapset ovat nyt 12v,10v ja 6,5v. Olo on kuin ekaa kertaa raskautta yrittäes!

 

Tervetuloa @Päärynä5, kiva saada joukkoon myös pikku hiljaa niitä joilla yritys on jo alkanut tai ihan lähellä.

Täällä olisi enää n. 2 kk yrityksen aloittamiseen! Jännää!

 

@Päärynä5

minäkin kirjoittelen siellä haaveena vauva 2020 ryhmässä, mutta myös tänne olen kirjoittanut. Eli tervetuloa sinulle tännekin.
Onko sinulla poiston jälkeen ollut siis millainen vuoto? Minä olen nyt ”tiputellut” 9 päivää (satunnaisesti) ja ajattelin silti aloittaa oviksen metsästyksen tikuttamalla. (Ja mirena siis minulla poistettiin 13 päivää sitten)

 

@Päärynä5

minäkin kirjoittelen siellä haaveena vauva 2020 ryhmässä, mutta myös tänne olen kirjoittanut. Eli tervetuloa sinulle tännekin.
Onko sinulla poiston jälkeen ollut siis millainen vuoto? Minä olen nyt ”tiputellut” 9 päivää (satunnaisesti) ja ajattelin silti aloittaa oviksen metsästyksen tikuttamalla. (Ja mirena siis minulla poistettiin 13 päivää sitten)

Poiston jälkeen on ollut juurikin sellasta satunnaista,mutta päivittäistä tiputteluvuotoa. Pikkuhousunsuojalla pärjää. Kokeilin eilen jo ovistikkua,ekaa kertaa elämässäni,ja haalea viiva tuli. Jotenkin oireiden perusteella mulla on kuitenkin ollut ovis pari viikkoa sitten eli en usko että raskaudun ennen ekoja menkkoja. Mutta tämä naisen kroppa ja sen toiminta on niin
omanlaistaan jotta ei tässä oikeen mistään ota selvää eilen kipuili toinen nivunen ja illalla alavatsa. Väsy on järjetön ja illalla nukahdin jo kl 21 jälkeen..

 

Tervetuloa @Päärynä5, kiva saada joukkoon myös pikku hiljaa niitä joilla yritys on jo alkanut tai ihan lähellä.

Täällä olisi enää n. 2 kk yrityksen aloittamiseen! Jännää!

Juu,meidänki piti odotella huhtikuuhun mutta en malttanut odottaa enää en usko siis että heti raskaudun joten ei stressiä asiasta-eipä

 

Poiston jälkeen on ollut juurikin sellasta satunnaista,mutta päivittäistä tiputteluvuotoa. Pikkuhousunsuojalla pärjää. Kokeilin eilen jo ovistikkua,ekaa kertaa elämässäni,ja haalea viiva tuli. Jotenkin oireiden perusteella mulla on kuitenkin ollut ovis pari viikkoa sitten eli en usko että raskaudun ennen ekoja menkkoja. Mutta tämä naisen kroppa ja sen toiminta on niin
omanlaistaan jotta ei tässä oikeen mistään ota selvää eilen kipuili toinen nivunen ja illalla alavatsa. Väsy on järjetön ja illalla nukahdin jo kl 21 jälkeen..

No tätä ihan samaa minulla! Ja myös tuo väsymys! Nukahdan aina lasta nukuttaessa ja tein myös elämäni ensimmäisen ovistestin ja haalea viiva tuli.
minulla ei ole kierrostani pienintäkään hajua.