Kyselijöistä. Riippuu kuka kysyy ja millainen tilanne, mutta toisinaan sanon että ei niitä lapsia niin vain tehdä ja joskus olen vain hiljaa. Esim juhlissa, joissa paljon myös tuntemattomia, kaverit kommentoivat että eikö olisi kiva että teilläkin olisi jo lapsia ja kyttäävät mun juomattomuutta. En sano mitään niissä tilanteissa. Mut jos vähemmän porukkaa niin sanon, että ei se välttis niin vaan onnistu. Osa läheisistä ja ystävistä tietää meidän tilanteen, mutta ei läheskään kaikki. Jos joku vieraampi kyselee tai vihjailee, niin silloin yleensä pysyn neutraalina, mut sit jos joku kaveri tai työkaveri (joka ei kuitenkaan tiedä tilanteesta), niin se jotenkin enemmän satuttaa. Itse myöskin hyvin tarkkana olen näissä, että en kysele. Joskus voi olla, jos tilanne rauhalllinen ja luottamus olemassa, niin saatan kertoakin tilanteesta - saa kommentoida vastapuoli omaa tilannetta tai olla kommentoimatta. On nimittäin ollut jo sellaisiakin keskusteluja, että kerron meidän tilanteesta ja kuulen, että kaveri yrittänyt vielä pidempään jo esim. toista lasta. Mutta tosiaan niin moni asia vaikuttaa siihen, miten ite suhtautuu kyselyihin ja mitä milloinkin ja kelle haluaa kertoa. hankala asia, mutta toisaalta puhuminen helpottaa, mutta pelottaa saako ymmärrystä vastapuolelta
Minä olen valinnut avoimen linjan, oli vastapuoli kuka vain.
En koe, että lapsettomuus olisi asia, jota pitäisi hävetä, vaan ennemminkin tuoda julki sitä, ettei lapsia niin vain tehdä ja saada juuri silloin, kun itse haluaa. Ei varmasti ole kaikille helppoa olla suora, itse vain en osaa olla hiljaa, vaan hyvin napakasti annan miettimisen aihetta.
