@Pampula3 Ekaa edelleen yritän. Silloin 34v:na kun oli yritystä takana vuosi ja olis pitänyt mennä yhdessä tutkimuksiin, niin silloinen puoliso ei yllättäen halunnutkaan tutkituttaa simppojaan, eikä sen takia päästy hoitoihinkaan.
Suhde päättyi.
Seuraavaa parisuhdetta ei helpolla löytynytkään, joten vuosia meni hukkaan. Mietin silloin jo itsellisenä yrittämistä, kunnes nykyinen ukkeli sattumalta pelmahti elämään. Ei silloin heti aloitettu yrittämistä, joten vuosia meni tässäkin vähän harakoille, mutta ne oli tärkeitä vuosia ja saatiin ihana toimiva parisuhde.
Nyt on oltu ilman ehkäisyä jo reilusti yli vuosi ja nyt on haettu kunnalliselle hoitoihin, mutta ei oo vielä päästy. Ei oo kielteistäkään päätöstä vielä tullu, joten odotellaan ja toivotaan että kutsu tulis pian. Kävin viime vuonna malttamattomana yksityisellä kierron tutkimuksissa ja gynen mielestä näytti jo tosi toivottomalta ja hän ehdotti luovutettuja tai adoptiota ensimmäisiksi vaihtoehdoiksi.
Kierto sinänsä toimii, mutta näkyi yhteensä vain 3 follia ja hormonitasot oli todella huonot.
Ja tosiaan, koko hedelmällisin ikä meni sairauden vuoksi ohi, eikä silloin ollut mitään mahkuja edes ajatella raskautta. Välillä tuntuu niin epäreilulta, vaikka kuinka koitan olla lannistumatta. Onneksi kukaan ei syyttele eikä sukulaiset koskaan ole kysynyt tyhmiä ”no koskas teille tulee vauva”-kysymyksiä.
Sori pitkä avautuminen.
Tämä kierto OLI tosi lupaava, mutta enää ei ole odotukset korkealla. Ne on kuopassa.