V
vierailija
Vieras
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/risto-pekka-alhainen/tapaus-maenpaa-ja-vieraslajien-torjunta/
Tapaus Mäenpää ja ”vieraslajien torjunta”
29.1.2020 14:54
päivitetty 29.1.2020 15:07
Perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 12.6.2019 synnytti kohun. Vieraslajit villiintyivät.
Valtamediat sepittivät kilvan seuraajilleen mm., että ”Mäenpää yhdisti turvapaikanhakijat vieraslajeihin”, että ”Mäenpää vertasi eduskunnassa turvapaikanhakijoita ja vieraslajeja toisiinsa” ja että ”Mäenpää rinnasti puheessaan islaminuskoiset ja turvapaikanhakijat vieraslajiksi”. Joku jopa tulkitsi Mäenpään puheen vieraslajeista viitanneen eläimiin: ”Ihmisistä puhuminen eläiminä tai haitallisina kasveina viittaa siihen, että heillä ei ole samaa ihmisarvoa kuin puhujalla itsellään.”
Keskustelu sai viikko sitten lisää tuulta purjeisiinsa, kun kävi ilmi, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen oli pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen hänen eduskunnan täysistunnossa käyttämänsä puheenvuoron johdosta. Toiviainen itse oli kovin vaitelias syytteeseen mahdollisesti johtavista seikoista. Hänen mielestään Mäenpään puheet vain sattuivat olemaan ”epäasiallisia ja solvaavan tyyppisiä”. Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin puolestaan katsoi Mäenpään puheen edustaneen ”pahimman laatuista dehumanisointia suhteessa ihmisryhmiin, jotka mainittiin samassa puheessa”. Hänen mukaansa ”kansanmurha alkaa tuollaisella puheella.”
Mitä Mäenpää sitten sanoi? Mäenpää välitti häneen yhteyttä ottaneiden maahamme tulleiden poliittisten turvapaikanhakijoiden huolen Suomeen kohdistuneesta hallitsemattomasta invaasiosta muistuttaen kuulijoitaan siitä, että tulijoilla on erilainen uskonto kuin meillä ja että kyseisen uskonnon sisällä on haaroja, jotka eivät tule keskenäänkään toimeen. Sen hän ennusti aiheuttavan ongelmia. Hän suositteli myös kuulijoitaan tutustumaan Seinäjoen arabikevät -dokumenttiin. Lopuksi hän lausui kohua synnyttäneet sanansa: ”Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä. Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa.”
Mitä hän tarkoitti puhuessaan vieraslajeista? Se jää arvailujen varaan. Sen tietää vain Mäenpää itse. Hän ei voinut tarkoittaa sillä ainakaan maahanmuuttajia yleisesti, sillä hän puhui varsin positiiviseen sävyyn maahanmuuttajista, joiden on helppo sopeutua maahamme. Hän tuskin viittasi sillä myöskään turvapaikanhakijoihin. Hänhän välitti puheensa alussa häneen yhteyttä ottaneiden poliittisten turvapaikanhakijoiden huolen. Mäenpää lienee viitannut vieraslajeilla islamiin, hänen puheessaan käyttämin sanoin ”erilaiseen uskontoon kuin meillä”.
Mikäli näin on, analogia on osuva. Kylmä fakta on se, että islam ja länsimainen kulttuuri eivät ole yhteen sovitettavissa. Muslimit integroituvat länsimaiseen yhteiskuntaan huonommin kuin muut maahanmuuttajaryhmät. Sen on todennut saksalaisen Humbold-yliopiston alankomaalainen sosiologian professori Ruud Koopmans 20 vuotta kestäneissä integraatiota ja sopeutumista koskevissa tutkimuksissaan. Sen on havainnut tanskalainen psykologi Nicolai Sennels muslimien parissa tekemässään terapiatyössä. Sen on tunnustanut jopa Edinburghin yliopistossa työskentelevä suomalainen professori Jaakko Hämeen-Anttila.
Mahdotonta sitä olisikin kiistää. Myöntäväthän sen monet länsimaissa asuvat muslimit itsekin. Länsimaisesta kulttuurista tarkastellen voidaan siis mielestäni pitää adekvaattina kutsua islamia ”vieraslajiksi”. Tästä näkökulmasta käsitteen ei voida katsoa edes olevan halventava. Se implikoi vain sitä, että islamilainen kulttuuri ja länsimainen kulttuuri ovat yhteensopimattomia. Onkin perusteltua pyrkiä vähentämään muslimien maahanmuuttoa, ”tehostamaan vieraslajin torjuntaa”.
Mäenpään puhe ei itsessään voi kiihottaa muita kuin kuullun ymmärtämiseen kykenemättömiä tai haluttomia. Siinä ei eksplisiittisesti nimetä mitään ihmisryhmää ”vieraslajiksi”. Siinä ei ylipäätään kerrota, mihin ”vieraslajit” tarkalleen ottaen viittaavat. Mikäli Mäenpää tarkoittaa ”vieraslajeilla” islamia – mikä sekin jää epävarmaksi – analogia on osuva. Puheen loppu jää joka tapauksessa enemmän tai vähemmän abstraktiksi.
Valtamedioitten ongelma lienee ainakin osittain kykenemättömyys ymmärtää kuultua. Tiedonvälityksen hektisyys ei anna toimittajille mahdollisuutta syventyä riittävän perusteellisesti lähteisiin. Tosin on joukossa myös tendenssijournalismia. Huolestuttavimpana pidän kuitenkin tiettyjen juristitahojen edesottamuksia. Sitä, miksi valtakunnansyyttäjä ja kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori suoltavat typeryyksiä, ei voida selittää kykenemättömyydellä ymmärtää kuultua. Kuten professori Timo Vihavainen ilmeisen oikein toteaa, ”kyseessä on yritys vaikuttaa poliittisesti ja tartuttaa poliittisiin vastustajiin rikollisuuden leima.”
Mäenpään tapaus on nostanut esiin ilmiön, jota ei missään tapauksessa voi hyväksyä yhteiskunnassamme. Toiviainen ja Scheinin edustavat sen kaltaista juristiikkaa, jota on vastustettava kaikin lain sallimin keinoin. Se on demokratian ja oikeusvaltion kannalta vieraslaji, joka horjuttaa yhteiskunnan ”ekosysteemiä”. Sen torjuntaa on tehostettava. Sen, että kyseessä ovat auktoriteettiasemassa olevat vaikutusvaltaiset juristit, ei saa antaa hämärtää sitä, että he käyttävät asemaansa väärin. Sen ymmärtämiseen ei tarvita juridiikan tuntemusta. Kuullun ymmärtäminen riittää.
On uskallettava sanoa, että ”keisarilla ei ole vaatteita”.
Tapaus Mäenpää ja ”vieraslajien torjunta”
29.1.2020 14:54
päivitetty 29.1.2020 15:07
Perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 12.6.2019 synnytti kohun. Vieraslajit villiintyivät.
Valtamediat sepittivät kilvan seuraajilleen mm., että ”Mäenpää yhdisti turvapaikanhakijat vieraslajeihin”, että ”Mäenpää vertasi eduskunnassa turvapaikanhakijoita ja vieraslajeja toisiinsa” ja että ”Mäenpää rinnasti puheessaan islaminuskoiset ja turvapaikanhakijat vieraslajiksi”. Joku jopa tulkitsi Mäenpään puheen vieraslajeista viitanneen eläimiin: ”Ihmisistä puhuminen eläiminä tai haitallisina kasveina viittaa siihen, että heillä ei ole samaa ihmisarvoa kuin puhujalla itsellään.”
Keskustelu sai viikko sitten lisää tuulta purjeisiinsa, kun kävi ilmi, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen oli pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen hänen eduskunnan täysistunnossa käyttämänsä puheenvuoron johdosta. Toiviainen itse oli kovin vaitelias syytteeseen mahdollisesti johtavista seikoista. Hänen mielestään Mäenpään puheet vain sattuivat olemaan ”epäasiallisia ja solvaavan tyyppisiä”. Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin puolestaan katsoi Mäenpään puheen edustaneen ”pahimman laatuista dehumanisointia suhteessa ihmisryhmiin, jotka mainittiin samassa puheessa”. Hänen mukaansa ”kansanmurha alkaa tuollaisella puheella.”
Mitä Mäenpää sitten sanoi? Mäenpää välitti häneen yhteyttä ottaneiden maahamme tulleiden poliittisten turvapaikanhakijoiden huolen Suomeen kohdistuneesta hallitsemattomasta invaasiosta muistuttaen kuulijoitaan siitä, että tulijoilla on erilainen uskonto kuin meillä ja että kyseisen uskonnon sisällä on haaroja, jotka eivät tule keskenäänkään toimeen. Sen hän ennusti aiheuttavan ongelmia. Hän suositteli myös kuulijoitaan tutustumaan Seinäjoen arabikevät -dokumenttiin. Lopuksi hän lausui kohua synnyttäneet sanansa: ”Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä. Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa.”
Mitä hän tarkoitti puhuessaan vieraslajeista? Se jää arvailujen varaan. Sen tietää vain Mäenpää itse. Hän ei voinut tarkoittaa sillä ainakaan maahanmuuttajia yleisesti, sillä hän puhui varsin positiiviseen sävyyn maahanmuuttajista, joiden on helppo sopeutua maahamme. Hän tuskin viittasi sillä myöskään turvapaikanhakijoihin. Hänhän välitti puheensa alussa häneen yhteyttä ottaneiden poliittisten turvapaikanhakijoiden huolen. Mäenpää lienee viitannut vieraslajeilla islamiin, hänen puheessaan käyttämin sanoin ”erilaiseen uskontoon kuin meillä”.
Mikäli näin on, analogia on osuva. Kylmä fakta on se, että islam ja länsimainen kulttuuri eivät ole yhteen sovitettavissa. Muslimit integroituvat länsimaiseen yhteiskuntaan huonommin kuin muut maahanmuuttajaryhmät. Sen on todennut saksalaisen Humbold-yliopiston alankomaalainen sosiologian professori Ruud Koopmans 20 vuotta kestäneissä integraatiota ja sopeutumista koskevissa tutkimuksissaan. Sen on havainnut tanskalainen psykologi Nicolai Sennels muslimien parissa tekemässään terapiatyössä. Sen on tunnustanut jopa Edinburghin yliopistossa työskentelevä suomalainen professori Jaakko Hämeen-Anttila.
Mahdotonta sitä olisikin kiistää. Myöntäväthän sen monet länsimaissa asuvat muslimit itsekin. Länsimaisesta kulttuurista tarkastellen voidaan siis mielestäni pitää adekvaattina kutsua islamia ”vieraslajiksi”. Tästä näkökulmasta käsitteen ei voida katsoa edes olevan halventava. Se implikoi vain sitä, että islamilainen kulttuuri ja länsimainen kulttuuri ovat yhteensopimattomia. Onkin perusteltua pyrkiä vähentämään muslimien maahanmuuttoa, ”tehostamaan vieraslajin torjuntaa”.
Mäenpään puhe ei itsessään voi kiihottaa muita kuin kuullun ymmärtämiseen kykenemättömiä tai haluttomia. Siinä ei eksplisiittisesti nimetä mitään ihmisryhmää ”vieraslajiksi”. Siinä ei ylipäätään kerrota, mihin ”vieraslajit” tarkalleen ottaen viittaavat. Mikäli Mäenpää tarkoittaa ”vieraslajeilla” islamia – mikä sekin jää epävarmaksi – analogia on osuva. Puheen loppu jää joka tapauksessa enemmän tai vähemmän abstraktiksi.
Valtamedioitten ongelma lienee ainakin osittain kykenemättömyys ymmärtää kuultua. Tiedonvälityksen hektisyys ei anna toimittajille mahdollisuutta syventyä riittävän perusteellisesti lähteisiin. Tosin on joukossa myös tendenssijournalismia. Huolestuttavimpana pidän kuitenkin tiettyjen juristitahojen edesottamuksia. Sitä, miksi valtakunnansyyttäjä ja kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori suoltavat typeryyksiä, ei voida selittää kykenemättömyydellä ymmärtää kuultua. Kuten professori Timo Vihavainen ilmeisen oikein toteaa, ”kyseessä on yritys vaikuttaa poliittisesti ja tartuttaa poliittisiin vastustajiin rikollisuuden leima.”
Mäenpään tapaus on nostanut esiin ilmiön, jota ei missään tapauksessa voi hyväksyä yhteiskunnassamme. Toiviainen ja Scheinin edustavat sen kaltaista juristiikkaa, jota on vastustettava kaikin lain sallimin keinoin. Se on demokratian ja oikeusvaltion kannalta vieraslaji, joka horjuttaa yhteiskunnan ”ekosysteemiä”. Sen torjuntaa on tehostettava. Sen, että kyseessä ovat auktoriteettiasemassa olevat vaikutusvaltaiset juristit, ei saa antaa hämärtää sitä, että he käyttävät asemaansa väärin. Sen ymmärtämiseen ei tarvita juridiikan tuntemusta. Kuullun ymmärtäminen riittää.
On uskallettava sanoa, että ”keisarilla ei ole vaatteita”.
