@MonaLisa33 ja @Helema eikä! Kunpa olisi kuitenkin harmitonta ja kaikki menisi hyvin. Hitto nuo verivuodot kyllä pelottavat ja säikäyttävät, vaikka eivät automaattisesti tiedäkään huonoa Täällä ollaan hengessä mukana ja toivotaan parasta <3
Mä en oo spontaania keskenmenoa ennen kokenut, ainoastaan tuulimunan, joka piti tosiaan lääkkeillä keskeyttää. En siis tiiä yhtään onko tää keskenmeno vai mikä. Veri tulee ihan kuin haavasta napsahtamalla. Siis silleen ihan kuin pulpahtaa. Ei kuten menkoissa tai tuossa lääkkeellisessä tyhjennyksessä valumalla. Hyvin outoa ja ahdistaa tälleen verikammoisena Heikko olo on, kun ajatteleekin koko hommaa.@Helema @MonaLisa33 itse tuon useamman kerran kokeneena voin kertoa että tiedän miltä tuntuu oon todella pahoillani ja toivon koko sydämestäni että olisi vain harmitonta vuotoa! mun pahin pelko myös tällä hetkellä. Siinä käy kyllä koko tunteiden kirjon läpi.
Sitä mä toivon mutta ei ainakaan eilisessä ultrassa mitään puhetta hematoomasta ollut. En tosin tiedä osasiko se sieltä etsiä sitä. Voi kai se joku suonikin katketa. Eniten pelottaa, että tuo vuoto vie sen sikiöpussin sieltä mukanaan@Helema voisiko olla hematooma? Itsellä ei ole sitä koskaan ollut mutta kuulostaa tosi samanlaiselta. Kaikenlaiset vuodot on kyllä todella harmillisia jos ei tiedä mistä ne johtuu, vähän kuin löysässä hirressä roikkuis koko ajan.
I feel you! Täälläkin ollut hirveää stressiä, ensin raskaudesta, sitten työasioista ja perheasioista. Vähän väliä sellainen ahdistus päällä, että jotain pahaa tapahtuu. Etenkin iltaisin nousee kova ahdistus. Noille ahdistuksille on kyllä hormonien lisäksi ihan todellisuuspohjaakin. Olen kärsinyt (työ)uupumuksesta ja ollut viim puoli vuotta 50% työtunneilla. Perheessäni on myös vuosien varrella ollut sairautta ja huolta roppakaupalla, ja sama meno jatkuu edelleen. Ja juuri kun sain tietää raskaudesta, työpaikallani ehdotettiin työajan lisäystä, johon suostuin. Nyt pohdin teinkö oikean ratkaisun, vaikka toisaalta olen ajatellut että se voisi olla hyväkin asia. Huh tätä vuoristorataa! Onneksi minulla on psykoterapia, jossa voin purkaa näitä ajatuksia, ja kyllä se luottamus elämän kantamisestakin välillä näyttäytyyMulla alkaa olemaan jaksaminen aika lopussa.. väsymys painaa ja stressi koko tästä raskaudesta.. tai siitä että onko sitä. Turvottaa tosiaan ihan älyttömästi ja tunnen itseni todella rumaksi. Huomenna olisi yhdet juhlat ja niihin oli tarkoitus laittaa mun suurin ja väljin juhlapaita mutta sitä ei meinannut löytyä mistään! Samaan aikaan piti syödä mutta perunat olivatkin jääneet raa’aksi! Noh, siitä seurasi kunnon itkukohtaus Jotenkin tuntuu että mies ei ihan ymmärrä millaista on olla näissä hormoonien pyörteissä..
Ei oo totta!! Voimia tosi paljon sinne! Kamalaa!Olen sairaalassa. Kohdunulkopuolinen raskaus nro. 3.. minä poistun täältä..
Voi eikä!!! paljon tsemppiä sinneOlen sairaalassa. Kohdunulkopuolinen raskaus nro. 3.. minä poistun täältä..